Suomalaisuuden Liitto ry

Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Kansallissymbolit

Kansallissymbolit
Lippu Suomen lippu
Eepos Kalevala
Laulu Maamme
Soitin Kantele
Pyhäkkö Turun tuomiokirkko
Eläin Karhu
Lintu Laulujoutsen
Hyönteinen Seitsenpistepirkko
Kala Ahven
Koira Suomenpystykorva
Kukka Kielo
Kivi Graniitti
Perhonen Paatsamansinisiipi
Puu Rauduskoivu
Ruoka Ruisleipä
Pyhimys Piispa Henrik
Runoilija J.L.Runeberg
Filosofi J.V. Snellman
Kirjailija Aleksis Kivi
Säveltäjä Jean Sibelius
Taiteilija Akseli Gallen-Kallela

Suomen perustiedot

Suomen perustiedot
Itsenäistymispäivä 6.12.1917
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Alexander Stubb 2024- (13. presidentti)
Pinta-ala 338 448,72km2 , josta sisävesiä noin 10%
Väkiluku koko maassa n. 5 522 850
Valuutta euro
Kieli suomi ja ruotsi (Suomen perustuslain määrittelemät kansalliskielet)
Valuutta euro
Lyhenne autoissa / lentokoneissa
FI, FIN
FIN
OH
Kansainvälinen suuntanumero +358
Elinkeinorakenne
Maatalous 3,3%
Teollisuus 30,2%
Palvelut 66,5%
Pääkaupunki
Helsinki asukkaita n. 645 500
Pääkaupunkiseutu
Helsinki asukkaita n. 645 500
Espoo asukkaita n. 280 250
Vantaa asukkaita n. 224 400
Kauniainen asukkaita n. 9 600
Yhteensä n. 1 159 750
Vanhimmat kaupungit Perustamisvuosi
Turku 1229 (perustamisvuodesta ei varmaa tietoa)
Ulvila 1365
Porvoo 1347
Viipuri 1403
Rauma 1442
Naantali 1443
Tammisaari 1546
Helsinki 1550
Pori 1558
Oulu 1605

Suomi juhlii!

Suomen juhlapyhät

Suomessa on vakiintuneita perinteitä viettää vuoden aikana juhlia. Kalenteristamme löytyy myös päiviä jotka vaikuttavat arkipäiväämme, mutta emme aina muista miksi juhlaa vietetään. Tälle sivulle kootaan lähiaikoina tietoa ja juhlimisperinteitä vuoden juhlista ja juhlapyhistä.

  • Uusivuosi 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Laskiainen
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Pääsiäinen
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Vappu 1.5.
  • Helatorstai
  • Helluntai
  • Koulujen päättyminen
  • Juhannus
  • Kekri/pyhäinpäivä
  • Adventtiaika
  • Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Joulu

Suomalainen laulukirja

Lauletaan yhdessä!

Suomalaiset ovat laulavaa kansaa. Ohessa suomalaisille tuttujen ja tärkeimpien laulujen sanoja.

Lisäämme rakkaita lauluja myöhemmin.

Maamme

Vakiintuneen käytännön mukaan, Maamme-laulua laulettaessa lauletaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien!

On maamme köyhä, siksi jää,

jos kultaa kaivannet

Sen vieras kyllä hylkäjää,

mut meille kallein maa on tää,

sen salot, saaret, manteret,

ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat

koskemme kuohuineen,

ikuisten honkain huminat,

täht’yömme, kesät kirkkahat,

kaikk’kuvineen ja lauluineen

mi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin

isämme sotivat,

kun päivä piili pilvihin

tai loisti onnen paistehin,

täss Suomen kansan vaikeimmat

he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi

ne kertoella, ken?

Kun sota laaksoissamme soi,

ja halla näläntuskan toi,

ken mittasi sen hurmehen

ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut

hyväksi meidänkin,

täss iloaan on nauttinut

ja murheitansa huokaillut

se kansa, jolle muinaisin

kuormamme pantihin.-

Tääll’ olo meill on verraton

ja kaikki suotuisaa,

vaikk onni mikä tulkohon,

maa isänmaa se meillä on.

Mi maailmass on armaampaa

ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss’ on tämä maa,

sen näkee silmämme.

me kättä voimme ojentaa

ja vettä rantaa osoittaa

ja sanoa: kas tuoss’ on se,

maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais

vaikk’ kultapilvihin,

mis itkien ei huoattais,

vaan tärkein riemun sielu sais,

ois tähän köyhäänkotihin

halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa

maa tuhatjärvinen

miss’ elämämme suojan saa,

sa muistojen, sa toivon maa,

ain ollos, onnes tyytyen,

vapaa ja iloinen.-

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan,

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

Sävel: Fredrik Pacius, sanat: J L Runeberg, suomennos: Paavo Cajander

Lippulaulu

Siniristilippumme,

sulle käsin vannomme, sydämin:

sinun puolestas elää ja kuolla

on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen

ovat värisi puhtahat.

Sinä hulmullas mielemme nostat

ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään

vihki sinut viiriksi vapaan maan.

Ilomiellä sun jäljessäs käymme

teit’ isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,

sinun voimasi voimamme on.

Sinun kanssasi onnemme jaamme

ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,

sulle valan vannomme kallihin:

sinun puolestas elää ja kuolla

on halumme korkehin.

Sanat: V.A. Koskenniemi, sävel: Yrjö Kilpinen

Finlandia-hymni

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,

Yön uhka karkoitettu on jo pois,

Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,

Kuin itse taivahan kansi sois.

Yön vallat aamun valkeus jo voittaa.

Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle

Pääs seppelöimä suurten muistojen.

Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle,

Sa että karkoitit orjuuden

Ja ettet taipunut sa sorron alle.

On aamus alkanut, synnyinmaa.

Sanat: V. A. Koskenniemi, sävel: Jean Sibelius

Suomen laulu

Kuule, kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu!

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Kuule, hongat huokaileepi, kuule, kosket pauhaileepi!

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Katso, hanget pohjoisessa välkkyy päivän paistehessa!

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Katso, pohjan taivas öillä säihkyyleepi sädevöillä!

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Kukkivissa laaksoloissa purot pulppuu pensastoissa.

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Metsät soivat harjanteilla, tuulet tuolla tuntureilla.

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Kaikkialla ääni kaikuu, kaikkialla kielet raikuu.

Laulu Suomen on! Laulu Suomen on!

Sydäntä jos suotu sulle, murheess’, ilossakin kuule

Suomen laulua! Suomen laulua!

Sävel: Fredrik Pacius, sanat: Emil von Qvanten, suomennos Taavi Hahl

Suvivirsi

Suvivirsi kuuluu suomalaiseen koulujen päättymisperinteeseen. Vakiintunut tapa on laulaa suvivirrestä ensimmäinen, toinen ja kolmas säkeistö.

Jo joutui armas aika

ja suvi suloinen.

Kauniisti joka paikkaa

koristaa kukkanen.

Nyt siunaustaan suopi

taas lämpö auringon,

se luonnon uudeks’ luopi,

sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat

ja laiho laaksossa,

puut metsän huminoivat

taas lehtiverhossa.

Se meille muistuttaapi

hyvyyttäs’, Jumala,

ihmeitäs’ julistaapi se vuosi vuodelta

Taas linnut laulujansa

visertää kauniisti,

myös eikö Herran kansa

Luojaansa kiittäisi!

Mun sieluni, sä liitä

myös äänes’ kuorohon

ja armon Herraa kiitä,

kun laupias hän on.

Oi Jeesus Kristus jalo

ja kirkas paisteemme,

sä sydäntemme valo,

ain asu luonamme.

Sun rakkautes liekki

sytytä rintaamme,

luo meihin uusi mieli,

pois poista murheemme.

Ei vertaistasi sulle,

sä lilja Saaronin.

Suo armos lahjat mulle

ja kaste Siionin.

Kun Henkes virvoituksen

vain sielu saanut on,

keväisen kaunistuksen

se saa kuin Libanon.

Maan, meren anna kantaa

runsaasti lahjojas,

tarpeemme meille antaa

sun siunauksestas.

Suo suloisuutta maistaa

myös sielun sanassas,

ain armos sille paistaa,

niin on se autuas.

(tuntematon)

Kotimaani ompi Suomi

Kotimaani ompi Suomi,

Suomi, armas synnyinmaa.

Siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa,

siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa.

Siellä ensi kerran kuulin

lintuin laulun lehdossa.

Siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa,

siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa.

Siellä myöskin ensi kerran

lempi syttyi sydämiin.

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Siellä synnyin, sinne mieli

palaa mailta maailman.

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Suomalainen kansanlaulu

(tekijä tuntematon)

Karjalan kunnailla

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,

Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,

Käki kukkuu siellä ja kevät on –

Vie sinne mun kaiho ponneton.

Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös

Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös

Ja synkkäin metsies aarniopuut,

Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.

Siell’ usein matkani määrätöin

Läpi metsäin kulki ja jylhäkköin,

Ja vuorilla seisoin paljain päin,

Mist’ uljaan Karjalan eessäni näin.

Tai läksin kyliin urhojen luo,

Miss’ ylhillä vaaroilla asui nuo;

Näin miehet kunnon ja hilpeän työn

Ja näin, miss’ sykkii Karjalan syän.

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,

Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,

Käki kukkuu siellä ja kevät on –

Vie sinne mun kaiho ponneton!

Suomalainen kansansävelmä

Sanat: Valter Juva

Vala laulu

Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa:

sinuun koskea ei väkivalta saa!

Sua suojelemme, verin varjelemme.

Ollos huoleton, poikas valveil’ on!

Sua suojelemme, verin varjelemme.

Ollos huoleton, poikas valveil’ on!

Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa:

sinuun koskea ei väkivalta saa!

Kallios ei horju, vaaras poies torjuu.

Ollos huoleton, poikas valveil’ on!

Kallios ei horju, vaaras poies torjuu.

Ollos huoleton, poikas valveil’ on!

Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.