Suomalaisuuden Liitto ry

Kansallissymbolit

Kansallissymbolit
Lippu	Suomen lippu
Eepos	Kalevala
Laulu	Maamme
Soitin	Kantele
Pyhäkkö	Turun tuomiokirkko
Eläin	Karhu
Lintu	Laulujoutsen
Hyönteinen	Seitsenpistepirkko
Kala	Ahven
Koira	Suomenpystykorva
Kukka	Kielo
Kivi	Graniitti
Perhonen	Paatsamansinisiipi
Puu	Rauduskoivu
Ruoka	Ruisleipä
Pyhimys	Piispa Henrik
Runoilija	J.L.Runeberg
Filosofi	J.V. Snellman
Kirjailija	Aleksis Kivi
Säveltäjä	Jean Sibelius
Taiteilija	Akseli Gallen-Kallela

Suomen perustiedot

Suomen perustiedot
Itsenäistymispäivä	6.12.1917
Itsenäisyyspäivä	6.12.
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Alexander Stubb 2024- (13. presidentti)
Pinta-ala	338 448,72km2 , josta sisävesiä noin 10%
Väkiluku koko maassa	n. 5 522 850
Valuutta	euro
Kieli	suomi ja ruotsi (Suomen perustuslain määrittelemät kansalliskielet)
Valuutta	euro
Lyhenne	autoissa / lentokoneissa
	FI, FIN
	FIN
	OH
Kansainvälinen suuntanumero	+358

Elinkeinorakenne
Maatalous	3,3%
Teollisuus	30,2%
Palvelut	66,5%

Pääkaupunki
Helsinki	asukkaita n. 645 500

Pääkaupunkiseutu
Helsinki	asukkaita n. 645 500
Espoo	asukkaita n. 280 250
Vantaa	asukkaita n. 224 400
Kauniainen	asukkaita n. 9 600
Yhteensä	n. 1 159 750

Vanhimmat kaupungit	Perustamisvuosi
Turku	1229 (perustamisvuodesta ei varmaa tietoa)
Ulvila	1365
Porvoo	1347
Viipuri	1403
Rauma	1442
Naantali	1443
Tammisaari	1546
Helsinki	1550
Pori	1558
Oulu	1605

Suomi juhlii!

Suomen juhlapyhät

Suomessa on vakiintuneita perinteitä viettää vuoden aikana juhlia. Kalenteristamme löytyy myös päiviä jotka vaikuttavat arkipäiväämme, mutta emme aina muista miksi juhlaa vietetään. Tälle sivulle kootaan lähiaikoina tietoa ja juhlimisperinteitä vuoden juhlista ja juhlapyhistä.

Uusivuosi 1.1.
Loppiainen 6.1.
Runebergin päivä 5.2.
Laskiainen
Kalevalan päivä 28.2.
Pääsiäinen
Aprillipäivä 1.4.
Vappu 1.5.
Helatorstai
Helluntai
Koulujen päättyminen
Juhannus
Kekri/pyhäinpäivä
Adventtiaika
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Joulu

Suomalainen laulukirja

Lauletaan yhdessä!

Suomalaiset ovat laulavaa kansaa. Ohessa suomalaisille tuttujen ja tärkeimpien laulujen sanoja.

Lisäämme rakkaita lauluja myöhemmin.

Maamme

Vakiintuneen käytännön mukaan, Maamme-laulua laulettaessa lauletaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien!

On maamme köyhä, siksi jää,

jos kultaa kaivannet

Sen vieras kyllä hylkäjää,

mut meille kallein maa on tää,

sen salot, saaret, manteret,

ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat

koskemme kuohuineen,

ikuisten honkain huminat,

täht’yömme, kesät kirkkahat,

kaikk’kuvineen ja lauluineen

mi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin

isämme sotivat,

kun päivä piili pilvihin

tai loisti onnen paistehin,

täss Suomen kansan vaikeimmat

he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi

ne kertoella, ken?

Kun sota laaksoissamme soi,

ja halla näläntuskan toi,

ken mittasi sen hurmehen

ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut

hyväksi meidänkin,

täss iloaan on nauttinut

ja murheitansa huokaillut

se kansa, jolle muinaisin

kuormamme pantihin.-

Tääll’ olo meill on verraton

ja kaikki suotuisaa,

vaikk onni mikä tulkohon,

maa isänmaa se meillä on.

Mi maailmass on armaampaa

ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss’ on tämä maa,

sen näkee silmämme.

me kättä voimme ojentaa

ja vettä rantaa osoittaa

ja sanoa: kas tuoss’ on se,

maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais

vaikk’ kultapilvihin,

mis itkien ei huoattais,

vaan tärkein riemun sielu sais,

ois tähän köyhäänkotihin

halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa

maa tuhatjärvinen

miss’ elämämme suojan saa,

sa muistojen, sa toivon maa,

ain ollos, onnes tyytyen,

vapaa ja iloinen.-

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan,

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

Sävel: Fredrik Pacius, sanat: J L Runeberg, suomennos: Paavo Cajander

Lippulaulu

Siniristilippumme,

sulle käsin vannomme, sydämin:

sinun puolestas elää ja kuolla

on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen

ovat värisi puhtahat.

Sinä hulmullas mielemme nostat

ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään

vihki sinut viiriksi vapaan maan.

Ilomiellä sun jäljessäs käymme

teit’ isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,

sinun voimasi voimamme on.

Sinun kanssasi onnemme jaamme

ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,

sulle valan vannomme kallihin:

sinun puolestas elää ja kuolla

on halumme korkehin.

Sanat: V.A. Koskenniemi, sävel: Yrjö Kilpinen

Finlandia-hymni

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,

Yön uhka karkoitettu on jo pois,

Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,

Kuin itse taivahan kansi sois.

Yön vallat aamun valkeus jo voittaa.

Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle

Pääs seppelöimä suurten muistojen.

Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle,

Sa että karkoitit orjuuden

Ja ettet taipunut sa sorron alle.

On aamus alkanut, synnyinmaa.

Sanat: V. A. Koskenniemi, sävel: Jean Sibelius