Suomalaisuuden Liiton tarkoitus on edistää ja ylläpitää suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi harjoitamme tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, annamme ilmaiseksi kaikille liputusneuvontaa Suomen lipulla liputtamisesta sekä järjestämme seminaareja, neuvottelu-, keskustelu- ja muita tilaisuuksia.

Liitto myös myy kotimaisten lipputehtaiden valmistamia lippuja ja viirejä.

Annamme liputusneuvontaa maksuttomasti numerosta 09 442 824 arkisin klo 10-14.00. Liputusneuvontaa ei anneta toimiston ollessa suljettu tai loma-aikoina. Poikkeavat aukioloajat näet yhteystiedot-sivulta. –

Olemme koonneet kotisivujemme ”Liputus” –osioon yleisimmin kysyttyjä asioita sekä perustietoa Suomen lipusta ja Suomen lipulla liputtamisesta.

Suomalaisuuden liitto antaa myös haastatteluja ja lausuntoja liputukseen liittyvistä asioista.

Yhä useampi suomalainen on oppinut, että ruotsin pakollisuutta ei voi perustella järkisyin. Suomalaisia yritetään kuitenkin painostamalla painostaa siihen käsitykseen, että ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen. Liiton kielipoliittinen ohjelma käsittelee kysymystä suomalaisuudesta historian valossa ja asettaa yksilövapautta kunnioittavat kielipolitiikan periaatteet ja tavoitteet tältä pohjalta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila.

Sääntöjensä mukaan liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Suomalaisuuden Liiton kielipoliittisena tavoitteena on, että ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta luovutaan kaikilla kouluasteilla. Pakkoruotsi on väärin.

Kielipoliittinen julistus

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä. Kuulumme suomea puhuvaan kansaan.

Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on suomen kieli:

• Äidinkielen välityksellä tapahtuu ajattelumme ja tunteidemme ilmaisu ja kehittyminen, sekä persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen;

• Kielen kautta määrittyy suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana, muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla;

• Suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön valtiolliseksi tekijäksi;

• Suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen, taiteen ja valtion, saavuttaen näin kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden;

• Suomalaisuutta uhkaa nyt ulkoinen paine, joka liittyy yhtäältä laajenevaan ja syvenevään kansainvälisyyteen ja toisaalta pyrkimyksiin kytkeä ruotsin kieli pakolla suomalaisuuteen.

Keskinäinen yhteytemme valtiollisen Suomen perustana on yksilöiden tahdon ja vapauden asia. Valtion pitää kunnioittaa nykyistä paremmin suomenkielisten oikeuksia, kuten kielellisen vapauden periaatetta, eikä ruotsinkielisten kiistämätön oikeus omakieliseen kulttuuriin ja yhteisöön saa tätä estää. Pakkoruotsi on väärin.

Liiton keskeiset kielipoliittiset tavoitteet ovat:

• Suomen kielen opetuksesta ja osaamisesta huolehditaan suomalaisuuden ytimenä. Julkisen vallan tulee huolehtia suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vahvistamisesta ja puolustaa suomen kieltä ja sen käyttämistä kaikilla elämänaloilla, tieteessä, taiteessa, arjessa ja julkisuudessa.

• Suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön yhdeksi viralliseksi kieleksi.

• Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta.

• Julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee sen sijaan määritellä tehtäväkohtaisesti todellisen osaamistarpeen pohjalta. Ruotsin kieltä osaamattomien suomenkielisten hakeutuminen julkisiin tehtäviin ja virkoihin sekä eteneminen työuralla on turvattava, eikä ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen saa rajoittaa tätä oikeutta.

Liiton kielipoliittinen ohjelma esittää yksityiskohtaisesti tavoitteiden perusteet ja niihin etenemisen vaiheet.

Sukukansatyö

Suomalaisuuden Liitto ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Teemme yhteistyötä eri kielialueiden kanssa pyrimme järjestämään matkoja, tapahtumia ja seminaareja kielivähemmistöjen ja sukukielten parissa.

Liitto järjestää sukukansamatkoja kerran vuodessa. Kohteita ovat olleet mm. Liivinranta (Latvia 2016), Setomaa (Viro 2017) ja Budapest (Unkari 2018)

Viimeisin Liiton organisoima sukukansoihin liittyvä julkaisu oli saamen- ja karjalankielten tämänhetkistä tilaa koskeva kielitutkimus, joka julkaistiin 2016. (Saarikivi & Suutari). Julkaisua on saatavilla ilmaiseksi liiton toimistosta.

Sukukansatyötä tehdään tällä hetkellä mm. pitämällä yllä läheisiä suhteita Viron ja Unkarin suurlähetystöihin.

Heimotyön historiaa

Suomalaisuuden Liiton toiminnan oleellinen osa oli 1920- ja 1930-luvuilla heimotyö. Se kohdistui lähinnä yhteyksien vaalimiseen virolaisiin ja Latviassa asuviin liiviläisiin sekä Unkarin suuntaan. Kansalaisjärjestöjen epävirallisen sanattoman työnjaon puitteissa liitto puolestaan jätti Itä-Karjalan asiat Akateemiselle Karjalaseuralle (AKS) ja Neuvostoliitossa olevat sukulaiskansat Castren-seuran reviiriksi.

Liitto oli mukana järjestämässä suomalais-ugrilaisia kulttuurikongresseja vuosina 1921 ja 1931 Helsingissä, 1924 ja 1936 Tallinnassa sekä 1928 Budapestissä satoine osanottajineen. Näissä kolmessa maassa vietettiin vuodesta 1930 lokakuun kolmatta sunnuntaita yhteisenä heimopäivänä. Heimojuhlat olivat arvostettuja tapahtumia.

”Suomen sillan” rakentamisen merkeissä Viroon järjestettiin runsaasti matkoja, maksuttomia kielikursseja ja erilaista kulttuuriyhteistoimintaa. Vuonna 1929 poistettiin Suomen ja Viron välinen viisumipakko liiton aloitteesta, vuonna 1930 avattiin ulkoministeriön tuella Eesti-toimisto Helsingissä ja pian myös Suomi-toimisto Tallinnassa. Liiton aloitteesta virosta tuli vapaaehtoinen kieli eräisiin oppikouluihin.

Hupenevaa kansansirpaletta liiviläisiä tuettiin kouluttamalla liiviläisiä Suomessa ja vuonna 1935 liitto kustansi ensimmäisen liivinkielinen oppikirjan. Vuonna 1939 Liivinmaalle Iren (Mazirben) kylään valmistui suomalais-virolais-unkarilaisena yhteistyönä keräyksin ja opetusministeriön avustuksella rahoitettu iso Liiviläisten Kansantalo.

Talvisota katkaisi heimotyön, mutta vuosina 1941-1943 se oli vilkasta Unkarin kanssa Viro- yhteyksien kärsiessä saksalaismiehityksestä. Virolaisia pakolaisia ja Suomeen siirrettyjä inkeriläisiä voitiin sentään tukea. Liitto myös järjesti Viron itsenäisyyden 25-vuotisjuhlan Helsingin yliopiston juhlasalissa helmikuussa 1943.

Euroopan poliittiset olot rautaesirippuineen estivät heimotyön aina 1980-luvun lopulle saakka. Viron laulava vallankumous synnytti Suomalaisuuden Liitossa ajan oloissa rohkean ajatuksen perustaa valtakunnallisella keräyksellä ”Viro-säätiö” myöntämään apurahoja virolaisille Suomeen ja ulkomaille. Keräystä tukemaan muodostettuun valtuuskuntaan saatiin mukaan joukko arvovaltaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia yli puoluerajojen ja mm. Svenska Finland Folkting.

Viron tapahtumien nopea kehitys vuonna 1989 vei Viro-keräyksen osaksi koululaisten taksvärkkikeräystä Suomen Rehtorit ry puheenjohtajan Antero Penttilän ansiosta. Keräyksen tulos ylitti odotukset ja samalla se lisäsi Viron asian ja olojen tunnettavuutta etenkin nuorison keskuudessa. Liitolla oli myös aktiivinen rooli keräyksessä, jolla rahoitettiin vuodesta 1992 lähtien virolaislapsille viiden vuoden ajan aapinen ”Meie aabits ja lugemik”. Olojen vakiinnuttua Virossa kulttuuriyhteydet ovat siirtyneet opetusministeriön ylläpitämälle Viron-instituutille ja Viro-säätiölle Viro-yhteyksiä aiemmin vaalineen Friedebert Tuglas-seuran ohella.

Liiton resurssit eivät ole ajan mittaan riittäneet ylläpitämään yhtä aktiivista heimotyötä kuin 1930-luvulla tai 1990-luvun alussa samalla kun monet toiminnot ovat siirtyneet virallisten ja puolivirallisten julkisten elinten vastuulle Viron itsenäisyyden ja Euroopan unionin jäsenyyden takia. Heimotyöllä on kuitenkin liitossa vahvat perinteet maailmansotien väliseltä ajalta ja 1990-luvun alusta.

Olosuhteiden niin vaatiessa heimotyöhön voidaan jatkossa tarttua jälleen aktiivisemmin.

Suomalaisuuden liitto on aktiivisesti esillä erilaisten julkaisujen, haastattelujen ja lausuntojen osalta.

Liiton oma julkaisu Suomen Mieli on 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jonka sisältö pureutuu ajankohtaisiin suomalaisuuden asioihin ja myös kertoo historian muodossa taustoistamme ja juuristamme. Suomen Mieli -lehti jaetaan kaikkiin Suomen kirjastoihin luettavaksi ilmaiseksi ja sitä voi myös tilata kotiin hintaan 20€/vuosikerta. Lehden voi tilata liiton toimistosta. Yksittäisiä lehtiä voi myös ostaa hintaan 6€ + postikulut.

Näkyvimmin Suomalaisuuden Liitto on esillä haastattelujen muodossa kaikkialla Suomessa esiintyvissä maakunta- ja paikallislehdissä liputusta koskevien haastattelujen osalta.

Liitto osallistuu myös moniin tapahtumiin ympäri Suomea ja luoksemme voi aina tulla juttelemaan tai kysymään suomalaisuutta koskevissa asioissa.