Ohjeita sukunimeään muuttavalle

Voimassaolevan sukunimilain mukaan nimen muuttaminen on tarvittaessa mahdollista. Seuraavana otteita nimilaista:

11 § Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset esteet

Rajoituksen nimenmuutolle muodostavat sukunimilain (9.8.1985 / 694) säädökset, joiden mukaan uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.

Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä:

1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen;

2) jota yleisesti käytetään etunimenä; tai

3) joka on muodostettu yhdistämällä kaksi sukunimeä.

12 § Suojatut nimet ja tunnukset

Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, joka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (9.8.1985 / 694)
Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä, joka on samaistettavissa

1) säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön nimeen;

2) rekisteröityyn toiminimeen tai tavaramerkkiin taikka muuhun elinkeinotoiminnassa käytettyyn suojattuun tunnukseen; tai

3) yleisesti tunnettuun taiteilijanimeen tai nimimerkkiin.

13 § Erityiset syyt uuden sukunimen hyväksymiselle

Uusi sukunimi, joka ei täytä 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa asetettua vaatimusta, voidaan hyväksyä, jos hakijalla on vierasperäinen sukunimi ja uuden nimen käyttöönottoa on esitettyyn selvitykseen nähden pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Uusi sukunimi, joka ei vastaa 11 §:n 2 momentissa tai 12 §:ssä asetettuja vaatimuksia, voidaan hyväksyä,

1) jos hakija osoittaa, että hän tai hänen esivanhempansa ovat aikaisemmin laillisesti käyttäneet hakijan uudeksi sukunimeksi esittämää nimeä;

2) jos hakijan esittämän uuden sukunimen ottamista on perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten tai niihin rinnastettavien seikkojen johdosta pidettävä perusteltuna; tai

jos hakijalla on kansalaisuutensa, avioliittonsa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja hakijan esittämä uusi sukunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä.

Tavallisimmat syyt sukunimen muuttamiseen ovat varsin käytännöllisiä. Nimi voidaan jokapäiväisessä elämässä kokea hankalaksi, se tuntuu käyttäjästään ehkä hankalalle merkityksensä takia. Mahdollisesti ulkomaalainen nimi halutaan vaihtaa kotoisempaan tai sitten kovin yleinen nimi yksilöllisemmäksi. Perhesuhteiden muutokset saattavat myös aiheuttaa tarpeen sukunimen muuttamiseen.

Sukunimen muutoksen hakeminen

Sukunimen muuttamisessa on ensimmäinen ja hakijan kannalta tärkein ratkaisu nimen valinta. Vapaanaolevia suomenkielisiä sukunimiä voi tiedustella Suomalaisuuden liitosta. Maistraateista saa selville onko nimi jo jonkun käytössä.

Sukunimen muutosta haetaan  maistraatista (katso nimenmuutoshakemuksia käsittelevät maistraatit osoitteesta: http://www.maistraatti.fi/). Hakemukseen tulee liittää virkatodistus ja kaikki muut tarpeelliset selvitykset hakemuksen perusteluista, esim. sukuselvitys haettaessa nimeä, joka on ollut suvussa aikaisemmin ja on jo käytössä. Hakemusta varten on maistraatissa kaavakkeet, mutta myös vapaamuotoinen hakemus on mahdollinen.

Hakemuksessa on käytävä ilmi

1. hakijan/hakijoiden täydelliset nimet, syntymäajat

2. uusi haettava nimi

3. perustelut, minkä vuoksi nimenmuutosta haetaan

4. kaikkien täysi-ikäisten allekirjoitukset

5. 12 vuotta täyttäneiden lasten kirjallinen suostumus

6. alaikäisen lapsen huoltajan/huoltajien allekirjoitukset

7. osoite, mihin päätös voidaan postittaa.

Hakemukseen on liitettävä

1. virkatodistus, josta käy ilmi hakijan täydellinen nimi, syntymäaika ja perhesuhteet sekä alaikäisten kohdalla huoltajat

2. tarvittaessa myös sukuselvitys.

Suoritemaksun joutuu maksamaan myös kielteisestä päätöksestä.

Avioerotapauksissa vanhan nimen takaisin saaminen ei edellytä muuta kuin ilmoitusta väestörekisteripitäjälle.