Lait ja asetukset Suomen lipusta

Laki Suomen lipusta

Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallislippu tai valtiolippu.

2 § Kansallislippu on suorakaiteinen ja sen mittasuhteet ovat:

korkeus 11 ja pituus 18 mittayksikköä;
ristin sakaran leveys 3 mittayksikköä; sekä
kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja uloimpien kenttien pituus 10 mittayksikköä.
3 § Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakarain muodostamassa neliössä Suomen vaakuna. Neliössä on keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin leveydestä.

Suorakaiteisen valtiolipun mittasuhteet ovat samat kuin kansallislipun.

Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä suorakaiteista valtiolippua pitempi siten, että sen ulompien kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä. Keskimmäinen kieleke on tasakylkinen, kantana ristin sakara. Ulompien kielekkeiden ulkoreunat eivät muodosta kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa

4 § Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.

Suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena on 5 §:ssä säädetyin poikkeuksin kansallislippu. Huvialuksessa voidaan kuitenkin kansallislipun paikalla käyttää vahvistettua erikoislippua sen mukaan, kun siitä asetuksella erikseen säädetään.

5 §. Suorakaiteista valtiolippua käyttävät eduskunta, valtioneuvosto ja sen ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, keskusvirastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, hovioikeudet, lääninhallitukset, tuomiokapitulit, ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, kansaneläkelaitos, Suomen Akatemia, rajavartiolaitos, valtion korkeakoulut sekä valtion alukset.

Asetuksella voidaan säätää, mitkä muut kuin 1 momentissa mainitut valtion virastot, laitokset ja viranomaiset käyttävät suorakaiteista valtiolippua. Poliisin oikeudesta käyttää suorakaiteista valtiolippua määrää kuitenkin sisäasiainministeriö.

Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset.

Tasavallan presidentti käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on sini-keltainen vapaudenristi.

6 § Muissa kuin tässä laissa tarkoitetuissa tapauksissa Suomen lippuun ei saa sijoittaa mitään lisäkuvioita.

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päällikkyyslippuina sekä laivastotavan mukaisena päällikkyyslippuna sota-aluksissa saa kuitenkin käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on erityinen tasavallan presidentin määräämä tunnuskuvio.

7 § Suomen lipun väreistä antaa tarkemmat määräykset valtioneuvosto.

8 § Joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua taikka käyttää sellaista Suomen lippua, johon vastoin 6 §:n säännöksiä on sijoitettu lisäkuvioita, tahi Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta, on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

9 § Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä liputuksesta Suomen lipulla annetaan asetuksella.

10 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1978. Sillä kumotaan Suomen lipusta 29 päivänä toukokuuta 1918 annettu laki.

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otettua yhdistyksen tai muun yhteisön lippua, jossa on 6 §:n 1 momentin vastaisia lisäkuvioita, saadaan kuitenkin käyttää vuoden 1980 loppuun saakka.

Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.

Tasavallan Presidentti

URHO KEKKONEN

Pääministeri Kalevi Sorsa

Laki Suomen lipusta annetun lain muuttamisesta

Annettu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78)

8 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:

8 § Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri Sauli Niinistö

Asetus liputuksesta Suomen lipulla

Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978

Pääministerin esittelystä säädetään Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 9 §:n nojalla:

1 § Valtion viraston tai laitoksen käytössä olevalle rakennukselle sekä Ahvenanmaan maakunnan julkiselle rakennukselle tai sellaisen rakennuksen äärelle on virallisina liputuspäivinä nostettava sellainen Suomen lippu, jota viraston tai laitoksen, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, on käytettävä.

2 § Virallisia liputuspäiviä ovat:

helmikuun 28 päivä, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä;
toukokuun 1 päivä, vappu, suomalaisen työn päivä;
toukokuun toinen sunnuntai, äitien päivä;
kesäkuun 4 päivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä;
kesäkuun 20 päivän ja 26 päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä;
joulukuun 6 päivä, itsenäisyyspäivä;
päivät, joina kansanedustajain vaalit toimitetaan; sekä
päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.
3 § Ministeriöt ja lääninhallitukset saavat tarvittaessa määrätä alaistensa virastojen ja laitosten liputtamisesta muulloin kuin virallisina liputuspäivinä.

Valtion virasto tai laitos saa liputtaa erityisenä merkkipäivänä ja milloin sen sijaintipaikkakunnalla toimeenpannaan yleinen liputus.

Valtion aluksen liputtamisessa on noudatettava kansainvälistä tapaa.

4 § Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää.

Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivän liputus päättyy kello 20.

5 § Millloin julkisessa liputuksessa Suomen lippua käytetään samanaikaisesti muun lipun, standaarin, viirin tai niihin verrattavan kanssa, Suomen lippu on asetettava arvokkaimpaan asemaan.

6 § Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

7 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1978.

Tällä asetuksella kumotaan:

Suomen lipun virallisesta käyttämisestä ja julkisesta liputtamisesta muunlaisilla lipuilla 27 päivänä huhtikuuta 1934 annettu asetus (178/34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
Merenkulkulaitoksen lipusta ja viireistä 18 päivänä maaliskuuta 1919 annettu asetus;
Suomen valtiolipun käyttämisestä 12 päivänä marraskuuta 1920 annettu asetus (283/20); sekä
Luotsi-, posti- ja tullilipuista 14 päivänä huhtikuuta 1939 annettu asetus (117/39).
Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.

Tasavallan Presidentti

URHO KEKKONEN

Pääministeri Kalevi Sorsa

Asetus liputuksesta Suomen lipulla annetun asetuksen muuttamisesta

Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

muutetaan liputuksesta Suomen lipulla 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun asetuksen (383/78) 2 §:n 7 kohta, 4 §:n 2 momentti ja 6 §, sekä

lisätään 3 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyiset 1–3 momentti siirtyvät 2–4 momentiksi seuraavasti:

2 § Virallisia liputuspäiviä ovat:

7) päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa; sekä

3 § Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä.

4 § Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20.

6 § Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Ministeri Jouni Backman

Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä
Annettu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993

Valtioneuvosto on Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 7 §:n nojalla sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt:

Soveltamisala
1 § Tämä päätös koskee Suomen lipun ja Suomen valtiolipussa olevan Suomen vaakunan värisävyjä.

Värijärjestelmät
2 § Värisävyjen määrittelyssä on käytetty seuraavia värijärjestelmiä:
1) Commission Internationale de I’Eclairage -nimisen järjestön (jäljempänä CIE) vuosina 1931 ja 1976 antamat suositukset;
2) ruotsalaisessa standardissa SS 01 91 22 määritelty Natural Colour System (jäljempänä NCS); sekä
3) Pantone Matching System (jäljempänä PMS).

Värisävyt
3 § CIE:n suositusten mukaisina suureina CIE:n standardivalolähdettä D65 käytettäessä ja mitattuna spektofotometrilla (Minolta CM-1000), jonka optinen geometria on d/2° (diffuusi valaistus, heijastus mitattu kahden asteen kulmassa näytteen normaalin suhteen) värisävyt ovat seuraavat:
Sininen väri: valontiheyskerroin Y = 5.86 sekä värikoordinaatit x = 0.1856 ja y = 0.1696, L*a*b*-järjestelmässä L* = 29.06, a* = 7.24 ja b* -36.98.
Punainen väri: valontiheyskerroin Y = 10.9 sekä värikoordinaatit x = 0.576 ja y = 0.312, L*a*b*-järjestelmässä L* = 39.4, a* = 59.0 ja b* = 29.6.
Keltainen väri: valontiheyskerroin Y = 45.7 sekä värikoordinaatit x = 0.486 ja y = 0.457, L*a*b*-järjestelmässä L* = 73.4, a* = 14.8 ja b* = 79.0.

4 § Käytettäessä NCS-värijärjestelmää 3 §:ssä määriteltyjen värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B, punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R.

5 § Käytettäessä PMS-värijärjestelmää 3 §:ssa määriteltyjen värisävyjen likiarviona voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 294C, punaista 186C ja keltaista 123C.

Sallitut poikkeamat
6 § Sallitut poikkeamat 3 §:ssä mainituista värisävyistä ovat enintään 4 CIE:n vuonna 1976 määrittelemää DE*ab -yksikköä.

Voimaantulo
7 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sitä sovelletaan sanotun päivän jälkeen valmistettuihin ja maahan tuotuihin Suomen lippuihin ja lippukankaisiin.

Tällä päätöksellä kumotaan Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä 28 päivänä toukokuuta 1925 annettu valtioneuvoston päätös (200/25).

Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993

Sisäministeri Mauri Pekkarinen

Neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo