Ajankohtaista

 

24.4.2018

 

Kevätkokouksessa 2018 hyväksytty Suomalaisuuden Liiton kielipoliittinen ohjelmakokonaisuus

 

Ohjelmakokonaisuus pdf-muodossa:

Suomalaisuuden Liiton kielipoliittinen ohjelma – hyväksytty 21.4.2018

 

 

Suomalaisten kielipolitiikka

Suomalaisuuden Liitto ry:n kielipoliittinen julistus ja kielipoliittinen ohjelma

 

Kielipoliittinen julistus

 

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä. Kuulumme suomea puhuvaan kansaan.

 

Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on suomen kieli:

* Äidinkielen välityksellä tapahtuu ajattelumme ja tunteidemme ilmaisu ja kehittyminen, sekä persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen;

* Kielen kautta määrittyy suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana, muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla;

* Suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön valtiolliseksi tekijäksi;

* Suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen, taiteen ja valtion, saavuttaen näin kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden;

* Suomalaisuutta uhkaa nyt ulkoinen paine, joka liittyy yhtäältä laajenevaan ja syvenevään kansainvälisyyteen ja toisaalta pyrkimyksiin kytkeä ruotsin kieli pakolla suomalaisuuteen.

 

Keskinäinen yhteytemme valtiollisen Suomen perustana on yksilöiden tahdon ja vapauden asia. Valtion pitää kunnioittaa nykyistä paremmin suomenkielisten oikeuksia, kuten kielellisen vapauden periaatetta, eikä ruotsinkielisten kiistämätön oikeus omakieliseen kulttuuriin ja yhteisöön saa tätä estää. Pakkoruotsi on väärin.

 

Liiton keskeiset kielipoliittiset tavoitteet ovat:

*  Suomen kielen opetuksesta ja osaamisesta huolehditaan suomalaisuuden ytimenä. Julkisen vallan tulee huolehtia suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vahvistamisesta ja puolustaa suomen kieltä ja sen käyttämistä kaikilla elämänaloilla, tieteessä, taiteessa, arjessa ja julkisuudessa.

*  Suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön yhdeksi viralliseksi kieleksi.

*  Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta.

*  Julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee sen sijaan määritellä tehtäväkohtaisesti todellisen osaamistarpeen pohjalta. Ruotsin kieltä osaamattomien suomenkielisten hakeutuminen julkisiin tehtäviin ja virkoihin sekä eteneminen työuralla on turvattava, eikä ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen saa rajoittaa tätä oikeutta.

 

Liiton kielipoliittinen ohjelma esittää yksityiskohtaisesti tavoitteiden perusteet ja niihin etenemisen vaiheet.

 


Kielipoliittinen ohjelma

 

Johdanto

 

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä.

 

Suomalaisuuden Liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton sääntöjen mukaan ”Liitto toteuttaa tarkoitustaan vaalimalla suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, sekä lujittamalla itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa.” (Liiton säännöt 2§)

Kulttuurinen itsenäisyys vaatii tulkintaa suomalaisuudesta yhteisönä ja kulttuurina. Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on suomen kieli. Kuulumme suomea puhuvaan kansaan. Tämän tosiasian merkitys perustuu seuraaviin seikkoihin.[1]

 

Ensiksi, ajattelun ja tunteiden ilmaisu ja kehittyminen, sekä persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen tapahtuu äidinkielen välityksellä. Toiseksi, suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana, muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla, määrittyy kielen kautta. Kolmanneksi, suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön valtiolliseksi tekijäksi. Neljänneksi, suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen, taiteen ja valtion. Suomalaisuus on saavuttanut kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden ja itsenäisyyden muiden kansojen ja kulttuurien keskellä. Viidenneksi, kielen ja omakielisen yhteisön merkitys korostuu suhteessa lähihistorian kehitykseen, jota luonnehtii ulkoinen paine määritellä suomalaisuutta, liittyen yhtäältä laajenevaan ja syvenevään kansainvälisyyteen ja toisaalta pyrkimyksiin määrätä ruotsin kieli osaksi suomalaisuutta.

 

Kielipolitiikan keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita ovat suomalaisuus ja äidinkieli, vieraiden kielten opetus, suhde ruotsinkielisiin, paikalliset kieliolot ja ruotsinkielisten palvelut, maahanmuutto ja valtion kielipoliittinen ohjelmatyö, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen. Teemat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi ruotsin valinnaisuus kouluopetuksessa ja tasa-arvoiset mahdollisuudet virkauralla ovat yhteydessä toisiinsa.

 

Haasteisiin vastaaminen vaatii selventämään niitä koskevia periaatteita ja tavoitteita. Periaatteet ovat tärkeitä suunnistettaessa käytännön politiikan muuttuvissa tilanteissa. Lähihistoria opettaa periaatteettomuuden vaarallisuuden. Periaatteet lausuvat suunnan, johon kuljetaan. Lisäksi on asetettava konkreettisia ja realistisia tavoitteita, joiden taakse voidaan saada kansalaisten ja puolueiden kannatusta. Lähiajan tavoitteet koskevat suhteellisen helposti ja kiireellisesti korjattavissa olevia epäkohtia. On todennäköisempää saada läpi pieniä, oikeansuuntaisia uudistuksia. Toiminta konkreettisten asioiden hyväksi pitää myös asiaamme esillä, auttaa hankkimaan kannatusta ja valmistelee ajatustapojen muutoksia. Lyhyen ja pitkän tähtäimen erottaminen auttaa jäsentämään toimintaa, etenemisen aikajännettä ja tulosten arvioimista. Myös pidemmän tähtäimen tavoitteet on hyvä lausua selkeästi julki. Päämäärän kertominen on tärkeää paitsi toiminnallisesti, myös kielirauhan kannalta: ”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on, että kummankin kieliryhmän keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”. [1.]

 

Periaatteita ja tavoitteita ei voi ymmärtää ilman suomalaisuuden historiaa, jota käsitellään seuraavaksi. Tämän jälkeen kutakin haastetta tarkastellaan erikseen, esittäen ensin sitä koskevat periaatteet ja sitten tavoitteet, edeten lähitavoitteista pitemmän tähtäimen tavoitteisiin. Ohjelman erillisessä liiteosassa perustellaan tarkemmin tavoitteita ja niiden merkitystä.

 

 

1. Suomalaisuuden historia

 

Itsenäisen Suomen kielipolitiikassa voidaan erottaa kolme vaihetta: 1) suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu, 2) pyrkimys lopettaa kielikiistat käytännöllisyyden ja kielipoliittisen puolueettomuuden kautta, 3) ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä ja 4) uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi  pysyvästi suomalaisuuteen. Kielipolitiikan suuri kysymys, joka ehdollistaa myös suhdetta muihin kieliin ja kansoihin, on suomalaisten suhde ruotsin kieleen.

 

1)     Suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu. Suomen itsenäistyessä suomalaisten taistelu toisiaan vastaan haavoitti kansan yhtenäisyyttä ja heikensi suomalaisuutta. Tällöin ruotsinkielisten kielipoliittinen asema vahvistui ja vasemmisto omaksui kielipoliittisen puolueettomuuden. Suomalaisuusliike vahvistui vähitellen uudelleen toiminnassa suomenkielisen kulttuurin, taiteen ja tieteen puolesta, sekä puolustaessaan suomenkielisen väestön oikeuksia korkeimmassa opetuksessa ja paikallisesti.

2)     Pyrkimys kielipoliittiseen käytännöllisyyteen ja puolueettomuuteen. Kielirauhakomitea linjasi vuonna 1945, että ”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on, että kummankin kieliryhmän keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”. (-)[2] Erityisesti komitea varoitti, että ”on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen. Kokonaisuuden kannalta on nimittäin yleensäkin tavallisesti parempi antaa olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen kehityksen aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi mieluummin kuin voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa uudistus nopeasti läpi. Olojen luonnollisen kehityksen vastustaminen taas on vastoin kaikkia terveen yhteiskuntaelämän vaatimuksia eikä voi johtaa otollisiin pysyviin tuloksiin”. [1.] Suomenkieliset omaksuivat vähitellen kielipoliittisen neutraaliuden, puolueet lakkasivat korostamasta suomenkielisten erityistä näkökulmaa ja kansalaistoiminta sekä yhteisöllisyys muodostuivat yhä enemmän kielineutraaliksi, samalla kun kielipoliittisesti kantaa ottava ns. sinivalkoinen pääoma purettiin. Ruotsinkieliset säilyttivät kielipoliittisen aktivismin, vahvistivat yhteisöään puolivaltiollisen toimintapiirin ja kielipolitiikkaan keskittyvän puolueen avulla, sekä jatkoivat, taloudellisen vallan ja median keinoin, ruotsin kielen aseman ja ruotsinkielisten oikeuksien puolustamista.

 

3)     Ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä.

Olojen luonnollinen kehitys” johti 1900-luvun loppupuolella koulutusyhteiskunnan syntyyn, koulutusaikojen pidentymiseen ja kansainvälisten yhteyksien monipuolistumiseen ja syvenemiseen. Peruskoulun perustaminen ja ammattikoulutuksen sekä korkeakoulutuksen laajentaminen asetti kielirauhan periaatteet uuteen vaaliin. Vuosina 1967–1968 peruskoulua valmisteltaessa sivistysvaliokunnan enemmistö oli yhden pakollisen kielen kannalla. Ruotsin pakollisuutta vastustettiin, vedoten kasvatuksellisiin ja pedagogisiin syihin. Pakolliseksi kieleksi ehdotettiin englantia, perusteena kielen yleismaailmallisuus, näkyvä asema nykyajan kulttuurissa ja opiskelun helppous. [2.] Ruotsinkieliset vaativat ruotsin pakollisuutta suomenkielisille, vedoten Suomen kaksikieliseen kulttuuriin, pohjoismaiseen suuntautumiseen ja maan viralliseen kaksikielisyyteen. Ruotsin opiskelua perusteltiin myös tasa-arvoisena ”rasituksena”. [2.]

 

Ruotsi otettiin opetussuunnitelmaan, mutta ei kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä syistä [3, sivut 243-44], vaan siksi, että kielikysymys oli muuttunut, silloisen pääministerin Mauno Koiviston sanoin, pedagogisesta poliittiseksi kysymykseksi [2].

 

Peruskoulun kieliratkaisu oli kielipolitiikan kannalta ratkaiseva kääntöpiste, josta alkoi kielirauhan periaatteista irtautuminen. Ratkaisua valmisteltiin neutraalisti, tarkastelutapa oli käytännöllisen asiallinen eikä kieliryhmäsidonnainen. Tapahtumien kulku eduskunnassa ja hallituksessa ei kuitenkaan sujunut valmistelun mukaisesti. Tapahtumasarja ja lopputulos rikkoivat kielirauhan periaatteita. Ensiksi, vaikka suomalaisuuden määrittely ei kuulunut asiaan (käsittelyssä oli peruskoulun kieliohjelma), ruotsinkieliset nostivat yksipuolisesti esille yksilöiden ja kansakunnan tulkinnan itsestään (kaksikielinen kulttuuri, pohjoismainen suuntautuminen ja maan kaksikielisyys). Toiseksi, suomalaisuuden määrittely oli tästä asetelmasta käsin luonnollisesti hyvin puutteellista ja täysin yksipuolista. Kun suomalaisuuden määrittely ei kuulunut asiaan, ei kysymystä pohdittu huolellisesti esimerkiksi peruslakivaliokunnassa tai muutoin. Puoluepoliittisen kompromissin tehdessään suomenkieliset poliitikot antoivat – periaatteellista puolta pohtimatta ja tietenkin tarkoittamattaan – ruotsinkielisten puhua myös (vaikenevien) suomenkielisten puolesta. Kolmanneksi, päätös rikkoi kielirauhakomitean periaatetta, jonka mukaan ”on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen”. Lasten ja nuorten käytännöllisten tarpeiden ohittaminen (puolue)poliittisin perustein merkitsi keinotekoista puuttumista olojen luonnolliseen kehitykseen. Neljänneksi, hyvin suuri muutos ajettiin läpi nopeasti, eikä annettu ”olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen kehityksen aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi”. Ruotsin valinnaisuus olisi antanut mahdollisuuden sopeutua kansainvälisten ja kansallisten olojen luonnolliseen kehityksen. Sen sijaan haluttiin ”voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa uudistus nopeasti läpi”, tulkiten asiaan kuulumattomasti ja yksipuolisesti suomalaisuutta. Esitetyt perusteet eivät kuuluneet asiaan, rikkoivat kielirauhaa, eikä muita perusteita ollut, joten ruotsin pakollisuutta ei olisi pitänyt säätää. Viidenneksi, ruotsinkieliset tukeutuivat asian käsittelyssä ulkovaltojen (Pohjoismaiden ja niiden yleisen mielipiteen) vaikutukseen, rikkoen näin kielirauhan ulkopoliittista ulottuvuutta (vrt. ”vähemmistön ulkopoliittinen toiminta on objektiivista ja tapahtuu valtakuntaa rakentavan toiminnan merkeissä”).

 

4)     Uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi pysyvästi suomalaisuuteen. Ruotsin pakollisuus peruskoulussa muodosti lähtökohdan muita kouluasteita koskeville ratkaisuille ja myöhemmälle kielipolitiikalle, jossa suomenkielisten tarpeet ja niiden selvittäminen sivuutettiin. Suomenkielisten tarpeiden sijasta kielipolitiikkaa on viime vuosikymmeninä hallinnut kokonaan uusi kieliaate. Tässä uudessa kieliaatteessa, jonka ainekset olivat nähtävissä peruskoulun kieliratkaisussa, näkökulmana on kaksi kansalliskieltä ja niiden elinvoiman ja tasaveroisen asema turvaaminen. Tarkastelua ei siis ohjaa kahden (eri) väestön erilaiset sivistykselliset tarpeet. Ns. kansalliskielistrategiassa esitetyssä kieli-ideologiassa, ruotsin osaaminen määritellään osaksi suomalaista identiteettiä ja yleissivistystä [4]. Perusteena käytetään ruotsin kuulumista suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen kuulumista Pohjoismaihin.[3] Kuitenkin perustuslain näkökulmasta väite ”Suomi on kaksikielinen maa” tarkoittaa kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, puhuvien väestöjen olemassaoloa ja näiden väestöjen oikeuksia.[4] Väite ruotsin kielen kuulumisesta suomalaisuuteen tai vaatimus, jonka mukaan enemmistön on osattava vähemmistön kieltä, rikkoo kielirauhakomitean periaatteita.

 

Kun ruotsin käytettävyys on kehityksen kuluessa edelleen vähentynyt ja vastaavasti muiden kielten osaamistarve on kasvanut, on valtiovalta ja media ryhtynyt korostamaan ruotsin osaamisen tarvetta työelämässä ja muuten.[5] Jos osaamisen tarve olisi väitetyn suuruinen, ruotsia opiskeltaisiin valinnaisena kielenä, ilman pakkoa. Pakollista ruotsia perustellaan myös perustuslain vaatimuksella ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta.

 

 

2.     Kielipolitiikan haasteet, periaatteet ja tavoitteet

 

Seuraavassa esitetään kielipolitiikan keskeiset periaatteet ja tavoitteet suhteessa kielipolitiikan haasteisiin, joita ovat 1. suomalaisuus ja suomen kieli, 2. vieraiden kielten opetus, 3. suhde ruotsinkielisiin, ruotsinkielisten palvelut ja paikalliset kieliolot,

4. maahanmuutto sekä 5. valtion kielipoliittinen ohjelma, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen.

 

2.1. Suomalaisuus ja suomen kieli

 

Suomen kielen opetus ja oppiminen vaatii erityistä huomiota. Äidinkieli on sivistyksen, itsetuntemuksen ja -tiedostamisen keskeinen perusta, jonka tärkeyttä historia ja kansainvälistyminen korostavat: ”Oppiminen ja henkinen kasvu perustuvat ratkaisevasti äidinkielen hallintaan. Äidinkielestä riippuu pitkälti se, miten ihminen kykenee tietojen hankintaan, analysointiin ja käsittelyyn ja miten hän pystyy ilmaisemaan, argumentoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoja. Äidinkieli on myös se perusta, jolle rakentuu ihmisen identiteetti kulttuurisena toimijana” [3, sivu 246]. Tutkimukset kertovat äidinkielen oppimistulosten heikkoudesta peruskoulun aikana [8]. Myös ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten on havaittu heikenneen ja kirjoittamistaitojen ja kielentuntemuksen rapistuneen [9]. Kehitykseen liittyy poikien tyttöjä heikommat tulokset äidinkielessä [10, sivu 196; 11, sivu 247]. Äidinkielen oppimistulokset, kertoessaan syrjäytymisen vaarasta erityisesti poikien kohdalla, korostavat äidinkielen opetuksen merkitystä.

 

Välitavoitteet:

 

  1. Kaikilla kouluasteilla tulee turvata äidinkielen opetuksen resurssit sekä kiinnittää huomiota kielen merkitykseen suomalaisuudelle. Opetukseen käytettäviä tuntimääriä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä.
  2. Äidinkielen oppimisessa on haasteita ja puutteita, joihin tulee tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kiinnittää erityistä huomiota. Peruskoulun opetusohjelmaan kuuluvat ruotsin kielen tunnit on voitava vaihtaa äidinkielen tunneiksi, mikäli vanhemmat ja opettaja arvioivat tämän oppilaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Samalla tulee taata, että oppilaalta ei myöhemmin koulupolulla vaadita ruotsin opintoja tai osaamista. Asiasta tulee järjestää tutkimustietoa tuottava kokeilu.
  3. Äidinkielen keskeisestä asemasta ylioppilastutkinnossa on huolehdittava jatkossakin.
  4. Julkisen vallan tulee kiinnittää huomiota suomen kielen asemaan tieteen ja kulttuurin kielenä ja huolehtia suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vahvistamisesta. Kaikilla tieteen ja taiteen aloilla on voitava suorittaa yliopistollinen tutkinto, jossa opetus tapahtuu pääosin suomeksi.
  5. Julkisen vallan tulee kiinnittää huomiota suomen kielen asemaan ja hyvään kielenkäyttöön arjessa ja tiedotusvälineissä. Kaikissa Suomessa myytävissä tuotteissa on oltava suomenkieliset tiedot ja tuoteselosteet, pois lukien ulkomainen verkkokauppa. Julkisen vallan on lisäksi laadittava toimintaohjelma hyvän kielenkäytön edistämiseksi koko mediakentässä.
  6. Tulee huolehtia tieteellisestä kirjoittamisesta suomeksi ja suomenkielisen termistön muodostumisesta ja säilymisestä kaikilla tieteenaloilla.
  7. Itämerensuomalaisten suomen lähisukukielten, kuten viron ja karjalan kielen opetusta osana suomen kielen opetusta tulisi perustella nykyistä vahvemmin. Opetukseen käytettäviä tuntimääriä on tarpeen mukaan lisättävä.

Tavoitteet:

  1. Julkisen vallan tulee huolehtia siitä, että suomen- ja ruotsinkielisillä on tasaveroiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan omalla äidinkielellä korkeakoulussa (korkeakoulut ja yliopistot).
  2. Tasaveroista kohtelua haittaavat ruotsinkielisten kiintiöt opiskelijavalinnoissa on poistettava. Valinnoissa tulee luopua myös ruotsin osaamisen nykyisestä vahvasta painottamisesta, koska motivoitumisessa ruotsin opiskeluun on suuria alueellisia ja sosiaaliryhmäkohtaisia eroja. (ks. ruotsin pakollisuus haittaa tasa-arvoa).

 

2.2 Vieraiden kielten opetus

 

Kielet ovat kansainvälisten yhteyksien voimavara. Opiskelun ja osaamisen tarkoitus on auttaa yksilöitä ja yhteisöä menestymään. Kielipolitiikan tehtävänä on siten toimia Suomen tietoresurssien ja kansainvälisten yhteyksien kehittämisen perustana.

 

Jokaisen kansalaisen peruskielitaitoon tulee kuulua ainakin yksi vieras kieli. Lisäksi on tavoiteltavaa, että jokainen koululainen ja opiskelija opiskelee kahta tai jopa useampaa itselle vierasta kieltä.  Kielten opetuksessa tulee kuitenkin tunnustaa yksilöiden lahjakkuuksien ja suuntautumisen erot, kuten esimerkiksi matemaattinen erityislahjakkuus ja lisäopetuksen tarve äidinkielessä tai matematiikassa.

 

Suomen kielipolitiikassa tulisi luopua pakollisuudesta (ruotsi) ja vähentää yksipuolisuutta (englanti), pyrkien siihen, että ihmisillä on erilaista kansainvälisiä yhteyksiä hyödyttävää kielitaitoa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suomalainen osaisi kieliä vähintään kahdesta moninapaisen maailman neljästä Suomen kannalta keskeisestä viiteryhmästä.

a) Pohjoismainen viiteryhmä

Pohjoismaat ovat olleet Suomelle tärkeä suuntaus historiallisesti, yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja geopoliittisesti. Suomenruotsalainen väestöryhmä tulee nähdä maamme erityisenä resurssina pohjoismaisten suhteiden ylläpitämisessä. Ruotsin kielen säilyminen elävänä palvelee näin myös laajempia valtiollisia etuja.

b) Euraasialainen viiteryhmä

Itäisen viiteryhmän muodostavat lähinnä venäjän, kiinan ja japanin kielet, joiden vaikutusalue kattaa niin maantieteellisesti kuin väestöllisesti valtavan merkittävän alueen. Venäjän alue on Suomelle kielellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti merkittävä alue. Nopeasti kehittyvä ja kasvava Kiina taas on merkittävä taloudellinen mahdollisuus.

c) Angloamerikkalainen viiteryhmä

Englanti on ollut toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisen diplomatian, talouden ja tieteen lingua franca. Tämä on otettava huomioon myös tulevaisuudessa, vaikka englannin merkitys supistuneekin, koska moninapaisen maailman keskukset rakentavat omaa sivistyksellistä pohjaansa alueellisesti yhteiseksi määritetyn kielen pohjalta. Englanti jää joka tapauksessa hyvin merkittäväksi maailman kieleksi englanninkielisten maiden yhteisön kielenä.

d) Eurooppalainen viiteryhmä

Tehokkaiden ja hedelmällisten talous- ja kulttuurisuhteiden varmistamiseksi Eurooppaan tulee suomalaisten osata manner-Euroopassa puhuttuja kieliä. Tärkeimpiä eurooppalaisia kieliä ovat ranska ja saksa sekä espanja sen vuoksi, että se on avain myös Latinalaisen Amerikan politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin.

e) Muut viiteryhmät

Tähän ryhmään kuuluvat afrikkalaiset ja aasialaiset kielet, kuten arabia ja turkkilaiskielet sekä yksittäiset paljon puhutut kielet. Nämä kielet ovat kuitenkin Suomen näkökulmasta merkitykseltään vähäisiä jo maantieteenkin vuoksi. Näiden kielten osaaminen on tietysti hyödyllistä, mutta niiden oppimisen tulee perustua enemmän henkilökohtaiseen kiinnostukseen kuin ajatukseen yhteiskunnallisesta hyödystä.

Välitavoitteet:

 

  1. Järjestetään kokeilu, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kokeilussa opiskelija suorittaisi vastaavan laajuiset opinnot jossain muussa kielessä tai, mikäli se tieteenalakohtaisesti on tarkoituksenmukaista, matematiikan ja luonnontieteiden lisäopinnoilla. Opiskelijoille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa kielilain edellyttämä toisen kotimaisen kielen osaaminen. Kokeilussa tulee kerätä tietoa mm. opiskeluaikojen lyhenemisestä.
  2. Järjestetään kokeilu, jossa peruskoulussa ja toisella asteella opiskelevalle tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kokeilussa opiskelija suorittaisi vastaavan laajuiset opinnot jossain muussa kielessä tai, mikäli se on oppilaan lahjakkuuden ja suuntautumisen kannalta tarkoituksenmukaista, matematiikan ja luonnontieteiden lisäopinnoilla.
  3. Kunta ei saa rajata suomenkielisten kielten valintaa siten, että ensimmäisenä vieraana kielenä (A1-kieli) olisi mahdollista opiskella vain ruotsia.

Tavoitteet:

  1. Ruotsin pakollisuus ylioppilastutkinnossa poistetaan myös niiltä, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.
  2. Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulututkinnoista. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kielilain edellyttämä toisen kotimaisen osaaminen osoitetaan erillisessä kokeessa, jonka läpäiseminen ei ole tutkinnon saamisen edellytys.
  3. Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan perus- ja toisen asteen koulutuksesta. Toisen kotimaisen osaaminen osoitetaan erillisessä kokeessa, jonka läpäiseminen ei ole tutkinnon saamisen edellytys.
  4. Suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön yhdeksi viralliseksi kieleksi. Mikäli suomen käyttö ei käytännön syistä ole mahdollista, tulee, suomenkielisten tahtoa kunnioittaen, käyttää heille vahvempaa vierasta kieltä eli käytännössä englantia.
  5. Työtehtäviin valittaessa näiltä henkilöiltä, jotka eivät ole opiskelleet ruotsia (kohta 5), ei vaadita kielilain mukaista ruotsin osaamista, vaan tästä poiketen kielivaatimukset määritellään työtehtävän perusteella (ks. ruotsinkieliset palvelut).

 

 

3. Suhde ruotsinkielisiin, ruotsinkielisten palvelut ja paikalliset kieliolot

 

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suhde

 

Suomalaisuusliikkeen pyrkimyksenä oli, että ruotsinkieliset kuuluisivat samaan yhteisöön kuin suomenkieliset, samaistuisivat suomenkieliseen kansaan, eivät vain Suomeen maana tai valtiona. Historia on kulkenut toisin, ruotsinkieliset ovat muodostaneet oman yhteisön. He kuuluvat samaan yhteiskuntaan kuin suomenkieliset, mutta eivät välttämättä samaan yhteisöön. Suomenruotsalaiset ovat kansalaisuudeltaan suomalaisia, vaikka eivät osaisi suomea, eivätkä samaistuisi suomen kieltä puhuvaan yhteisöön. Ruotsin kieli Suomen valtion toisena kansalliskielenä tarkoittaa, että suomenruotsalaisilla on oikeus muodostaa oma ruotsiksi toimiva rinnakkaisyhteiskunta, oikeus määritellä oma identiteettinsä ja suhteensa suomalaisuuteen.

 

Tämän estämättä, ruotsinkielisillä on kuitenkin myös edelleen oikeus suomalaisuuteen, mahdollisuus osata suomea ja tuntea – oman kielensä säilyttäen – olevansa osa suomenkielistä kansaa. Liitto toivoo, että suomenruotsalaiset käyttäisivät tätä mahdollisuutta ja asettuisivat suomenkielisten asemaan myös kielipolitiikassa.

 

Suomenkielisillä on maan historiallisia ja kulttuurisia perinteitä kunnioittava mahdollisuus ja oikeus opiskella ruotsia ja suuntautua ruotsalaiseen kulttuuriin. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten sivistynyt yhteys ei kuitenkaan ole mahdollista muutoin kuin vapaaehtoisuuden pohjalta. Tästäkin syystä on luovuttava kanssakäymisen edellytyksiä turmelevasta ruotsin pakollisuudesta. Vastaavasti suomenkielisten ei pidä vaatia ruotsinkielisille pakollisia suomen opintoja. On parempi luottaa vapausaatteen voimaan. Tähän on sitäkin suurempi syy, kun tiedämme, että ruotsinkielisillä on riittävästi käytännön syitä opiskella suomea. Tilastojen mukaan lähes jokainen ruotsinkielinen peruskoululainen opiskelee suomea A1-kielenä [7, sivut 231-232]. Vaara kieliväestöjen yhteisen kielen puuttumisesta ei siten ole todellinen ja vaatimus suomen pakollisuudesta ruotsinkielisille on näin ollen tarpeeton. Lisäksi tällaisen vaatimuksen esittäminen vahingoittaisi asiaamme. Ensiksi, suuri yleisö voisi kokea vaatimuksen epäjohdonmukaiseksi, toiseksi, ruotsinkieliset voisivat kokea sen loukkaavaksi ja, kolmanneksi, se muodostaisi helposti perustuslaillisen riidanaiheen ja voisi näin tarpeettomasti estää vapaata kielivalintaa.

 

Ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen

 

Suomen valtion on taattava ruotsinkieliset palvelut. Suomenkielisiä koskeva ruotsin kielen opiskelupakko on kuitenkin aivan väärä keino tähän erityisesti suomenkielisten oikeuksien, mutta myös ruotsin opiskelun tuloksista saatujen kokemusten näkökulmasta.

 

Ruotsinkieliset palvelut pitää järjestää niin, että kielitaitoa koskevat vaatimukset eivät haittaa, rajoita tai estä suomenkielisten virka- tai työuraa yli sen mikä on ehdottoman välttämätöntä. Tämä on suomenkielisten oikeuksien kannalta keskeisen tärkeää. Koska julkisen vallan velvollisuutena on huolehtia suomenkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista (ks. perustuslain kohta kielellisistä oikeuksista), on julkinen valta tässä velvoitettu etsimään aktiivisesti ja tehokkaasti keinoja, joilla vähennetään suomenkielisille esimerkiksi kielitaitovaatimuksien muodossa asettuvia haittoja, rasituksia tai rajoituksia. Tätä vaatii paitsi perustuslaki suoraan, myös oikeusvaltioon kuuluva vähimmän puuttumisen periaate, jonka mukaan minkään oikeushyvän tuottamisessa ei saa käyttää sellaisia kansalaisten oikeuksiin puuttuvia keinoja, jotka ovat kyseisen hyvän saavuttamiseksi kohtuuttomia, tarpeettoman voimakkaita tai laajoja. Tällaisia tarpeettoman voimakkaita ja siten moitittavia keinoja ruotsinkielisistä palveluista huolehtimiseksi ovat perusopetuslain vaatimus kaikille pakollisesta ruotsista (ns. toinen kotimainen), ruotsin pakollisuus ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulujen tutkinto-opinnoissa ja kielilain vaatimukset ruotsin osaamisesta.

 

Välitavoitteet:

 

  1. Valtiovalta tekee selvityksen siitä, miten hyvät ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata ilman kaikille pakollisia ruotsin opintoja ja kielilain asettamia yleisiä ruotsin osaamisen vaatimuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa tavoista, joilla alueelliset tarpeet huomioon ottaen määritellään tehtävittäin ja paikkakunnittain virat, joissa ruotsin taitoa tarvitaan ja edellytetään. Vaihtoehtoisina tai toisinaan täydentävinä keinoina ja mahdollisuuksina tulee tarkastella (1) vapaaehtoista ruotsin opiskelua, (2) äidinkieleltään ruotsinkielisiä palvelujen tuottajina, (3) sähköisiä palveluja, kuten internetissä tapahtuvaa ohjausta, etätulkkausta ja myös puheen tunnistusta (digitaaliset puheentunnistusohjelmat) asiakasrajapinnoissa, (4) asiakkaan vapautta valita palvelujen tuottaja, sekä (5) palvelujen tuottajien erikoistumista ruotsinkielisiin palveluihin.
  2. Valtiovalta tekee selvitykseen perustuvia kokeiluja keinojen toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta ruotsinkielisten palvelujen turvaamisessa

Tavoitteet:

  1. Ruotsin osaamisvaatimus poistetaan julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista selvitysten ja kokeilujen tuottamaan tietoon nojautuen. Tavoitteena on se, että kielitaitoa koskevat vaatimukset perustuvat vain tehtävän hoidon edellyttämiin ja yksilöitävissä oleviin syihin, eivätkä vaatimukset saa tarpeettomasti estää tai haitata suomenkielisten hakeutumista julkisiin tehtäviin ja virkoihin ja etenemistä työuralla. Ruotsinkieliset palvelut järjestetään tätä periaatetta noudattaen.

Paikalliset kieliolot

 

Kieliväestöjen todellisiin tarpeisiin kunnissa ja maakunnissa on vastattava realistisesti kiinnittämällä huomiota ruotsin osaamisen todelliseen tarpeeseen paikallisyhteisössä ja myös järjestelyistä valtion taloudelle aiheutuviin kustannuksiin (kuntien ”kaksikielisyyslisä”). Tämä tarkoittaa luopumista tavoitteesta ”pitää koko Suomi ruotsinkielisenä” ja yksi- tai kaksikielisyyden rajojen tarkastelua käytännön tarpeiden pohjalta. Erityisesti on pidättäydyttävä sellaisista julkisen hallinnon rahoitusmekanismeista, jotka kannustavat muuttamaan kunnan kaksikieliseksi silloin, kun ruotsin puhujien osuus kuntalaisista on vähäinen. Sen sijaan silloin kun ruotsin puhujien suhteellinen osuus on merkittävä, tulee kaikkia asukkaita rohkaista vapaaehtoisuuden pohjalta aktiiviseen kaksikielisyyteen. Yleensäkin on vahvistettava ruotsin, mutta myös muiden perinteisten vähemmistökielten, kuten saamelaiskielten ja karjalan virallista asemaa kielten puhujien perinteisillä asuinalueilla. Ruotsin kieltä tämä koskisi erityisesti niissä Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan rannikkokunnissa, joissa enemmistö tai suuri vähemmistö on perinteisesti puhunut ruotsia, saamelaiskieliä nykyistä saamelaisten kotiseutualuetta laajemmalla alueella Lapissa ja karjalaa Pohjois-Karjalassa. Vähemmistökielialueiden kaikkia asukkaita rohkaistaisiin aktiiviseen kaksikielisyyteen.

Välitavoitteet:

  1. Valtiovalta tekee selvityksen siitä, miten kieliväestöjen tarpeisiin kunnissa ja maakunnissa vastataan nykyistä paremmin ja tehokkaammin irrottautumalla periaatteesta ”pitää koko Suomi ruotsinkielisenä”, ottamalla lähtökohdaksi ruotsin osaamisen todellinen tarve paikallisyhteisössä, sekä myös valtion talouden kustannukset ja kustannustehokkuus.
  2. Kunnan kaksikielisyys tulee määritellä vain vähemmistön prosenttiosuuden (vähemmistön suhteellinen osuus) perusteella. Kaksikielisyyden määräytymis-perusteesta tulee poistaa absoluuttinen 3000 asukkaan raja.

 

Tavoitteet:

 

  1. Tehdään selvitykseen perustuvat ratkaisut kieliväestöjen paikallisten tarpeiden ottamiseksi huomioon kunnissa ja maakunnissa (kohta 4).

 

 

4. Maahanmuutto

 

Realistisesti ajatellen maahanmuuttajien kotouttaminen voi tapahtua vain suomen kielellä. Suomen kansalaisuuden ehtona tulee olla riittävä suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus. Kotouttaminen ruotsiksi on maahanmuuttajien pidemmän tähtäimen etujen vastaista eikä ole kansakunnan kannalta tarkoituksenmukaista. Maahanmuutto asettaa myös suomenkielisten lasten koulunkäynnille haasteita.

 

 

Tavoitteet:

 

  1. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten oppilaiden osuus ei saisi ylittää 1/6 osaa opetusryhmän oppilaiden määrästä.
  2. Valtiovallan toimesta tehdään selvitys maahanmuuttajien kotouttamisesta suomen kielellä ja siitä, miten ruotsinkielisestä kotouttamisesta Suomeen voidaan luopua.

 

 

5. Valtion kielipoliittinen ohjelma, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen

 

Valtiovallan kielipoliittista toimintaa ja vaikutusta yhteiskuntaan, sekä kielipolitiikan tarvitseman tiedon tuottamista tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ohjaa edellä luonnehdittu kansalliskieliajattelu (ks. ns. kansalliskielistrategia). Tämän kielten näkökulman sijaan lähtökohdaksi tulisi ottaa vallitseva kielipoliittinen todellisuus. Suomessa on yhdeksän yli 100 tuhannen asukkaan kuntaa. Näistä viidessä (Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Oulu ja Tampere) ruotsinkielisiä asukkaita on korkeintaan 0,5 %. Neljässä muussa (Turku, Vantaa, Espoo, Helsinki) ruotsinkielisten osuus on alle 8 %. Niinpä Helsingissä 84 % asukkaista on suomenkielisiä, 6 % ruotsinkielisiä ja 10 % muunkielisiä. [12.] Suomenkielisten kuntien (yksikielisesti suomenkieliset kunnat) noin 3,7 miljoonasta asukkaasta ruotsinkielisiä keskimäärin 4 promillea. [12.] Näissä kunnissa on noin kahtasataa neljääkymmentä suomenkielistä kohden yksi ruotsinkielinen, joka hänkin osaa suomea. Panostaminen ruotsin opiskeluun ei tässä ympäristössä perustu koettuihin hyötyihin. Ruotsin vähäisestä käytettävyydestä johtuu, että suomenkielisten on vaikea motivoitua ruotsin opiskeluun. Ruotsinkielisillä ei ole vastaavaa motivoitumisen ongelmaa. Kielipolitiikan ongelmista ja haasteista ei suomenkielisten näkökulmasta tuoteta tietoa.

 

Kaksikielisyysajattelu hallitsee myös julkisuutta, eikä suomenkielisten näkökulma pääse esille. Tilanne perustuu valtiollisen median (YLE) omaksumaan kansalliskielistrategiassa lausuttuun poliittiseen linjaan ja muun median journalistiseen näkemykseen ja myös median omistussuhteisiin. Ruotsalaisen ja ruotsinkielisen pääoman osuus median omistuksessa on huomattava.

 

  1. Julkisen vallan on laadittava uusi kielistrategia, joka korvaa nyt voimassa olevan ns. kansalliskielistrategian.
  2. Julkisen vallan tulee turvata suomenkielisten tarpeet huomioonottava tutkimustiedon tuottaminen. Tietoa tulee kerätä (1) pakollisen ruotsin kustannuksista ja pakollisuuden poistamisesta saatavista vaihtoehtoisista hyödyistä, kun resursseja voidaan käyttää muiden aineiden ja kielten opetukseen, (2) ruotsin pakollisuuden aiheuttamista haitoista tasa-arvolle, (3) ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta ilman kaikille pakollisia ruotsin opintoja ja kielilain mukaisia ruotsin osaamisen vaatimuksia, (4) kokeiluista, joissa perus-, ammatti- ja lukio-opiskelijoille, sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja, selvittäen vaikutuksia mm. kielten opiskelun monipuolistumiselle, hyödyille äidinkielen opetuksessa ja tasa-arvolle.
  3. Julkisen vallan tulee huolehtia suomenkielisten kielipoliittisen näkökulman esille pääsystä julkisuudessa ja tiedonvälityksessä. Julkisen palvelun tehtävää hoitavalla YLE:llä on keskeinen rooli ajatellen kielipoliittista tasapuolisuutta.

 

 

11.4.2018

 

KOKOUSKUTSU

 

SUOMALAISUUDEN LIITTO RY:N KEVÄTKOKOUS

 

Liiton kevätkokous pidetään lauantaina 21. huhtikuuta 2018 Turun linnan Eteläisessä salissa alkaen klo 13.30

osoitteessa Linnankatu 80, 20100 TURKU

 

Suomalaisuuden Liiton jäsenille maksuton Turun linna -opaskierros järjestetään alkaen klo 12.00. Opaskierros päättyy Eteläiseen saliin, jossa on kahvitarjoilu sekä kevätkokous.

 

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat (hallituksen toimintakertomus vuodelta 2017 eli vuosikertomus, tilinpäätös vuodelta 2017 sekä toiminnantarkastajien lausunto)

ja Suomalaisuuden Liiton kielipoliittinen julistus ja ohjelma (hallituksen esitys julistukseksi ja ohjelmaksi on postitettu Liiton jäsenille ja julkaistu Suomalaisuuden Liiton kotisivuilla www.suomalaisuudenliitto.fi osio ”Ajankohtaista”)

sekä Suomalaisuuden Liiton hallituksen esittämät pienet sääntömuutosesitykset, sisältönä kunniapuheenjohtajan kutsumisen mahdollisuuden lisääminen sääntöihin sekä mahdollisuus 1-2 varapuheenjohtajan valintaan (hallituksen sääntömuutosesitykset on julkaistu Suomalaisuuden Liiton kotisivuilla www.suomalaisuudenliitto.fi osiossa ”Ajankohtaista”).

 

 

Lauantai 21.4.2018, päivän kulku:

 

Osallistujille maksuton Turun linna -opaskierros klo 12.00 alkaen

Kahvitarjoilu klo 13.00

Varsinainen kevätkokous klo 13.30

Iltaohjelma: päivällinen Brahen Kellarissa alkaen klo 16.30

 

 

Kevätkokous, kahvitarjoilu sekä Turun linna -kierros ovat maksuttomia ja kaikille avoimia myös ilman ennakkoilmoittautumista.

 

Vapaaehtoisena iltaohjelmana jäsenilleen Suomalaisuuden Liitto on varannut kevätkokouksen jälkeen, alkaen kello 16.30 kabinetin ravintola Brahen Kellarista, Puolalankatu 1, 20100 Turku.

Suomalaisuuden Liitolle on varattu kabinetti ja päivällistarjoilu. Vaihtoehtoina Suomen marsalkka Mannerheimin suosikkiruoka Vorschmack tai lohiruoka. Liitto tarjoaa päivällisen, päivälliselle etukäteen ilmoittautuneille jäsenille ruokajuomana vesi (muita juomia, kuten Marskin ryyppyä voi toki ostaa omakustanteisesti).

Ilmoittautumiset päivälliselle (muistathan ilmoittaa mahdolliset erikoisruokavaliot) joko sähköpostitse, ilmoittautumiset@suomalaisuudenliitto.fi tai puh. 09 442 824 / Sini Mero (arkisin klo 09-15).

 

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus

 

 

Miksi laaja suomalaisuutta puolustava kielipoliittinen ohjelma?

Yhä useampi suomalainen on oppinut, että ruotsin pakollisuutta ei voi perustella järkisyin. Suomalaisia yritetään kuitenkin painostamalla painostaa siihen käsitykseen, että ruotsin kieli kuuluu – vaikka väkisin – suomalaisuuteen. Tästä syystä kielipoliittisessa ohjelmassa on pureuduttu perusteellisesti kysymykseen suomalaisuudesta, kuvattu suomalaisuuden historiaa ja johdettu tästä ohjelman periaatteet ja tavoitteet. Ohjelmassa on osoitettu vuosikymmeniä jatkuneen painostuksen vääryys ja se, miten ruotsin kielen pakollisuus haittaa kieliryhmien suhteita.

Syyskokouksessa ehdotettuun luonnokseen nähden on tehty yksi iso muutos. Nyt ohjelman aloittaa liuskan mittainen kielipoliittinen julistus, josta jokainen näkee vaivatta liiton kielipoliittisen linjan ytimen.

 

**********************************************************************************

 

 

 

11.4.2018

 

Suomalaisuuden Liitto ry:n hallituksen esitykset sääntömuutoksiksi kevätkokoukselle:

 

Lisäysehdotus sääntöjen pykälään 7:

 

Liitto voi kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Liiton kunniajäsenen, joka on ollut pitkään erityisen ansioitunut Liiton toiminnassa tai pitkään erityisen ansiokkaasti edistänyt sen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.
Muutosehdotus sääntöjen pykälään 12:

 

Hallitus valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varapuheenjohtajia kutsutaan Liiton varapuheenjohtajiksi.
NYKYSÄÄNNÖT:

Suomalaisuuden Liiton säännöt

Hyväksytty liiton vuosikokouksessa 22.3.1997

1 §
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomalaisuuden Liitto r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 §
Suomalaisuuden liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Liiton tehtävänä on
– vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta,
– lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa,
– edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä
– ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
– harjoittaa tutkimus, tiedotus ja julkaisutoimintaa,
– edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa,
– huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista,
– avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymysten hoitamisessa

sekä

– järjestää seminaareja, esitelmä, neuvottelu, keskustelu ja muita samanlaisia tilaisuuksia.

4 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitolla on oikeus ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.

5 §
Liiton jäsenryhmät ovat henkilöjäsenet, yhteisöjäsenet ja kannattajajäsenet, joiden vuotuisista jäsenmaksuista päättää syyskokous.

6 §
Liiton henkilöjäseneksi tai kannattajajäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä henkilö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä määritellyn Suomalaisuuden liiton tarkoituksen.

Liiton yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jonka toiminta edistää liiton tarkoitusperiä.

Liiton jäsenyydestä voi hallitus erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut,
2) on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai
3) ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa liiton seuraavaan varsinaiseen kokoukseen jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

7 §
Kunniajäseneksi voi liiton varsinainen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista.

8 §
Päätösvalta liiton asioissa on sen kokouksella. Liiton kokouksiin voivat kaikki jäsenet osallistua, mutta vain henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenen laillisesti valtuuttamalla edustajalla on niissä äänioikeus, kullakin yksi ääni.

9 §
Liiton varsinaiset kokoukset ovat syyskokous ja kevätkokous. Liiton syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

Kutsu kokoukseen toimitetaan vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin ilmoittamalla kirjeitse jokaiselle jäsenelle tai

ilmoittamalla yhdessä tai useammassa hallituksen nimeämässä pääkaupungin päivälehdessä.

Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava liiton hallitukselle kevätkokoukseen viimeistään edellisen tammikuun ja syyskokoukseen viimeistään edellisen syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Vaadittaessa vaalit on suoritettava umpilipuin.

10 §
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

11 §
Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus,
6. valitaan vuodeksi kerrallaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi,
7. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä,
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §
Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja ja syyskokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat yhdeksän jäsentä. Jäsenistä on vuosittain kolmannes (1/3) erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varapuheenjohtajaa kutsutaan liiton varapuheenjohtajaksi.

13 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla.

Hallitus nimittää liiton toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä hallitukselle vastuunalaisia toimikuntia.

14 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen siihen oikeuttama liiton toimihenkilö, kaksi yhdessä.

15 §
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

16 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat suomalaisuustyön hyväksi purkamisesta päättävä kokouksen määräämällä tavalla.

 

 

UUDISTETUT SÄÄNNÖT, EHDOTUS:

 

 

Suomalaisuuden Liiton säännöt

 

Esitys kevätkokoukselle 21.4.2018

1 §
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi, nimi on Suomalaisuuden Liitto ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 §
Suomalaisuuden Liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Liiton tehtävänä on

– vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta,
– lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa,
– edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä
– ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto

– harjoittaa tutkimus, tiedotus ja julkaisutoimintaa,
– edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa,
– huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista,
– avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymysten hoitamisessa

sekä

– järjestää seminaareja, esitelmä, neuvottelu, keskustelu ja muita samanlaisia tilaisuuksia.

4 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitolla on oikeus ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.

5 §
Liiton jäsenryhmät ovat henkilöjäsenet, yhteisöjäsenet ja kannattajajäsenet, joiden vuotuisista jäsenmaksuista päättää syyskokous.

6 §
Liiton henkilöjäseneksi tai kannattajajäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä henkilö, joka hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:ssä määritellyn Suomalaisuuden Liiton tarkoituksen.

Liiton yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jonka toiminta edistää liiton tarkoitusperiä.

Liiton jäsenyydestä voi hallitus erottaa jäsenen, jos jäsen

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut,
2) on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai
3) ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa Liiton seuraavaan varsinaiseen kokoukseen jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

7 §
Kunniajäseneksi voi Liiton varsinainen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt Liiton tarkoitusperien toteuttamista.

Liitto voi kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Liiton kunniajäsenen, joka on ollut pitkään erityisen ansioitunut Liiton toiminnassa tai pitkään erityisen ansiokkaasti edistänyt sen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

8 §
Päätösvalta Liiton asioissa on sen kokouksella. Liiton kokouksiin voivat kaikki jäsenet osallistua, mutta vain henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenen laillisesti valtuuttamalla edustajalla on niissä äänioikeus, kullakin yksi ääni.

9 §
Liiton varsinaiset kokoukset ovat syyskokous ja kevätkokous. Liiton syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

Kutsu kokoukseen toimitetaan vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin ilmoittamalla kirjeitse jokaiselle jäsenelle tai ilmoittamalla yhdessä tai useammassa hallituksen nimeämässä pääkaupungin päivälehdessä.

Mikäli Liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava Liiton hallitukselle kevätkokoukseen viimeistään edellisen tammikuun ja syyskokoukseen viimeistään edellisen syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun Liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Vaadittaessa vaalit on suoritettava umpilipuin.

10 §
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto,
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

11 §
Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus,
6. valitaan vuodeksi kerrallaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi,
7. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
8. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varamiestä,
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §
Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat Liiton puheenjohtaja ja syyskokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat yhdeksän jäsentä. Jäsenistä on vuosittain kolmannes (1/3) erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varapuheenjohtajia kutsutaan Liiton varapuheenjohtajiksi.

13 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla.

Hallitus nimittää Liiton toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä hallitukselle vastuunalaisia toimikuntia.

14 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen siihen oikeuttama Liiton toimihenkilö, kaksi yhdessä.

15 §
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

16 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Liiton purkamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään Liiton varat suomalaisuustyön hyväksi purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

 

 

11.4.2018

Suomalaisten kielipolitiikka

Suomalaisuuden Liitto ry:n kielipoliittinen julistus ja kielipoliittinen ohjelma

Kielipoliittinen julistus

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä. Kuulumme suomea puhuvaan kansaan.

Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on suomen kieli:
* Äidinkielen välityksellä tapahtuu ajattelumme ja tunteidemme ilmaisu ja kehittyminen, sekä persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen;
* Kielen kautta määrittyy suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana, muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla;
* Suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön valtiolliseksi tekijäksi;
* Suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen, taiteen ja valtion, saavuttaen näin kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden;
* Suomalaisuutta uhkaa nyt ulkoinen paine, joka liittyy yhtäältä laajenevaan ja syvenevään kansainvälisyyteen ja toisaalta pyrkimyksiin kytkeä ruotsin kieli pakolla suomalaisuuteen.

Keskinäinen yhteytemme valtiollisen Suomen perustana on yksilöiden tahdon ja vapauden asia. Valtion pitää kunnioittaa nykyistä paremmin suomenkielisten oikeuksia, kuten kielellisen vapauden periaatetta, eikä ruotsinkielisten kiistämätön oikeus omakieliseen kulttuuriin ja yhteisöön saa tätä estää. Pakkoruotsi on väärin.

Liiton keskeiset kielipoliittiset tavoitteet ovat:

*    Suomen kielen opetuksesta ja osaamisesta huolehditaan suomalaisuuden ytimenä. Julkisen vallan tulee huolehtia suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vahvistamisesta ja puolustaa suomen kieltä ja sen osaamista kaikilla elämänaloilla, tieteessä, taiteessa, arjessa ja julkisuudessa.
*    Suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön yhdeksi viralliseksi kieleksi.
*    Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta.
*    Julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee sen sijaan määritellä tehtäväkohtaisesti todellisen osaamistarpeen pohjalta. Ruotsin kieltä osaamattomien suomenkielisten hakeutuminen julkisiin tehtäviin ja virkoihin sekä eteneminen työuralla on turvattava, eikä ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen saa rajoittaa tätä oikeutta.

Liiton kielipoliittinen ohjelma esittää yksityiskohtaisesti tavoitteiden perusteet ja niihin etenemisen vaiheet.

 

 

 

 

Kielipoliittinen ohjelma

 

Johdanto

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä.

Suomalaisuuden Liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton sääntöjen mukaan liitto toteuttaa tarkoitustaan vaalimalla suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, sekä lujittamalla itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa. (Liiton säännöt 2§)

Kulttuurinen itsenäisyys vaatii tulkintaa suomalaisuudesta yhteisönä ja kulttuurina. Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on suomen kieli. Kuulumme suomea puhuvaan kansaan. Tämän tosiasian merkitys perustuu seuraaviin seikkoihin.

Ensiksi, ajattelun ja tunteiden ilmaisu ja kehittyminen, sekä persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen tapahtuu äidinkielen välityksellä. Toiseksi, suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana, muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla, määrittyy kielen kautta. Kolmanneksi, suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön valtiolliseksi tekijäksi. Neljänneksi, suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen, taiteen ja valtion. Suomalaisuus on saavuttanut kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden ja itsenäisyyden muiden kansojen ja kulttuurien keskellä. Viidenneksi, kielen ja omakielisen yhteisön merkitys korostuu suhteessa lähihistorian kehitykseen, jota luonnehtii ulkoinen paine määritellä suomalaisuutta, liittyen yhtäältä laajenevaan ja syvenevään kansainvälisyyteen ja toisaalta pyrkimyksiin määrätä ruotsin kieli osaksi suomalaisuutta.

Kielipolitiikan keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita ovat suomalaisuus ja äidinkieli, vieraiden kielten opetus, suhde ruotsinkielisiin, paikalliset kieliolot ja ruotsinkielisten palvelut, maahanmuutto ja valtion kielipoliittinen ohjelmatyö, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen. Teemat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi ruotsin valinnaisuus kouluopetuksessa ja tasa-arvoiset mahdollisuudet virkauralla ovat yhteydessä toisiinsa.

Haasteisiin vastaaminen vaatii selventämään niitä koskevia periaatteita ja tavoitteita. Periaatteet ovat tärkeitä suunnistettaessa käytännön politiikan muuttuvissa tilanteissa. Lähihistoria opettaa periaatteettomuuden vaarallisuuden. Periaatteet lausuvat suunnan, johon kuljetaan. Lisäksi on asetettava konkreettisia ja realistisia tavoitteita, joiden taakse voidaan saada kansalaisten ja puolueiden kannatusta. Lähiajan tavoitteet koskevat suhteellisen helposti ja kiireellisesti korjattavissa olevia epäkohtia. On todennäköisempää saada läpi, pieniä, oikeansuuntaisia uudistuksia. Toiminta konkreettisten asioiden hyväksi pitää myös asiaamme esillä, auttaa hankkimaan kannatusta ja valmistelee ajatustapojen muutoksia. Lyhyen ja pitkän tähtäimen erottaminen auttaa jäsentämään toimintaa, etenemisen aikajännettä ja tulosten arvioimista. Myös pidemmän tähtäimen tavoitteet on hyvä lausua selkeästi julki. Päämäärän kertominen on tärkeää paitsi toiminnallisesti, myös kielirauhan kannalta: ”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on, että kummankin kieliryhmän keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”. [1.]

Periaatteita ja tavoitteita ei voi ymmärtää ilman suomalaisuuden historiaa, jota käsitellään seuraavaksi. Tämän jälkeen kutakin haastetta tarkastellaan erikseen, esittäen ensin sitä koskevat periaatteet ja sitten tavoitteet, edeten lähitavoitteista pitemmän tähtäimen tavoitteiseen. Ohjelman erillisessä liiteosassa perustellaan tarkemmin tavoitteita ja niiden merkitystä.

1. Suomalaisuuden historia

Itsenäisen Suomen kielipolitiikassa voidaan erottaa kolme vaihetta: 1) suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu, 2) pyrkimys lopettaa kielikiistat käytännöllisyyden ja kielipoliittisen puolueettomuuden kautta, 3) ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä ja 4) uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi  pysyvästi suomalaisuuteen. Kielipolitiikan suuri kysymys, joka ehdollistaa myös suhdetta muihin kieliin ja kansoihin, on suomalaisten suhde ruotsin kieleen.

1)    Suomalaisuusliikkeen heikentyminen ja uusi nousu. Suomen itsenäistyessä suomalaisten taistelu toisiaan vastaan haavoitti kansan yhtenäisyyttä ja heikensi suomalaisuutta. Tällöin ruotsinkielisten kielipoliittinen asema vahvistui ja vasemmisto omaksui kielipoliittisen puolueettomuuden. Suomalaisuusliike vahvistui vähitellen uudelleen toiminnassa suomenkielisen kulttuurin, taiteen ja tieteen puolesta, sekä puolustaessaan suomenkielisen väestön oikeuksia korkeimmassa opetuksessa ja paikallisesti.
2)    Pyrkimys kielipoliittiseen käytännöllisyyteen ja puolueettomuuteen. Kielirauhakomitea linjasi vuonna 1945, että ”Kielirauhan ensimmäisiä edellytyksiä on, että kummankin kieliryhmän keskuudessa ollaan selvillä toisen taholla vallitsevista syvimmistä asiaa koskevista ajatuksista ja siis myös tiedetään, mihin toisen kieliryhmän taholla todellisuudessa pyritään ja mihin ei”. (-) Erityisesti komitea varoitti, että ”on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen. Kokonaisuuden kannalta on nimittäin yleensäkin tavallisesti parempi antaa olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen kehityksen aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi mieluummin kuin voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa uudistus nopeasti läpi. Olojen luonnollisen kehityksen vastustaminen taas on vastoin kaikkia terveen yhteiskuntaelämän vaatimuksia eikä voi johtaa otollisiin pysyviin tuloksiin”. [1.] Suomenkieliset omaksuivat vähitellen kielipoliittisen neutraalisuuden, puolueet lakkasivat korostamasta suomenkielisten erityistä näkökulmaa ja kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys muodostui yhä enemmän kielineutraaliksi, samalla kun kielipoliittisesti kantaa ottava ns. sinivalkoinen pääoma purettiin. Ruotsinkieliset säilyttivät kielipoliittisen aktivismin, vahvistivat yhteisöään puolivaltiollisen toimintapiirin ja kielipolitiikkaan keskittyvän puolueen avulla, sekä jatkoivat, taloudellisen vallan ja median keinoin, ruotsin kielen aseman ja ruotsinkielisten oikeuksien puolustamista.

3)    Ruotsalainen aloite voittaa käytännöllisyyspyrkimyksen peruskoulun kielikriisissä.
”Olojen luonnollinen kehitys” johti 1900-luvun loppupuolella koulutusyhteiskunnan syntyyn, koulutusaikojen pidentymiseen ja kansainvälisten yhteyksien monipuolistumiseen ja syvenemiseen. Peruskoulun perustaminen ja ammattikoulutuksen sekä korkeakoulutuksen laajentaminen asetti kielirauhan periaatteet uuteen vaaliin. Vuosina 1967-68 peruskoulua valmisteltaessa sivistysvaliokunnan enemmistö oli yhden pakollisen kielen kannalla. Ruotsin pakollisuutta vastustettiin, vedoten kasvatuksellisiin ja pedagogisiin syihin. Pakolliseksi kieleksi ehdotettiin englantia, perusteena kielen yleismaailmallisuus, näkyvä asema nykyajan kulttuurissa ja opiskelun helppous. [2.] Ruotsinkieliset vaativat ruotsin pakollisuutta suomenkielisille, vedoten Suomen kaksikieliseen kulttuuriin, pohjoismaiseen suuntautumiseen ja maan viralliseen kaksikielisyyteen. Ruotsin opiskelua perusteltiin myös tasa-arvoisena ”rasituksena”. [2.]

Ruotsi otettiin opetussuunnitelmaan, mutta ei kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä syistä [3, sivut 243-44], vaan siksi, että kielikysymys oli muuttunut, silloisen pääministerin Mauno Koiviston sanoin, pedagogisesta poliittiseksi kysymykseksi [2].

Peruskoulun kieliratkaisu oli kielipolitiikan kannalta ratkaiseva kääntöpiste, josta alkoi kielirauhan periaatteista irtautuminen. Ratkaisua valmisteltiin neutraalisti, tarkastelutapa oli käytännöllisen asiallinen eikä kieliryhmäsidonnainen. Tapahtumien kulku eduskunnassa ja hallituksessa ei kuitenkaan sujunut valmistelun mukaisesti. Tapahtumasarja ja lopputulos rikkoi kielirauhan periaatteita. Ensiksi, vaikka suomalaisuuden määrittely ei kuulunut asiaan (käsittelyssä oli peruskoulun kieliohjelma), ruotsinkieliset nostivat yksipuolisesti esille yksilöiden ja kansakunnan tulkinnan itsestään (kaksikielinen kulttuuri, pohjoismainen suuntautuminen ja maan kaksikielisyys). Toiseksi, suomalaisuuden määrittely oli tästä asetelmasta käsin luonnollisesti hyvin puutteellista ja täysin yksipuolista. Kun suomalaisuuden määrittely ei kuulunut asiaan, ei kysymystä pohdittu huolellisesti esimerkiksi peruslakivaliokunnassa tai muutoin. Puoluepoliittisen kompromissin tehdessään suomenkieliset poliitikot antoivat – periaatteellista puolta pohtimatta ja tietenkin tarkoittamattaan – ruotsinkielisten puhua myös (vaikenevien) suomenkielisten puolesta. Kolmanneksi, päätös rikkoi kielirauhakomitean periaatetta, jonka mukaan ”on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen”. Lasten ja nuorten käytännöllisten tarpeiden ohittaminen (puolue)poliittisin perustein merkitsi keinotekoista puuttumista olojen luonnolliseen kehitykseen. Neljänneksi, hyvin suuri muutos ajettiin läpi nopeasti, eikä annettu ”olojen kypsyttää mieliä asiain luonnollisen kehityksen aiheuttamien muutoksien aikaansaamiselle suopeiksi”. Ruotsin valinnaisuus olisi antanut mahdollisuuden sopeutua kansainvälisten ja kansallisten olojen luonnolliseen kehityksen. Sen sijaan haluttiin ”voimakkailla otteilla nujertaa vastustus ja ajaa uudistus nopeasti läpi”, tulkiten asiaan kuulumattomasti ja yksipuolisesti suomalaisuutta. Esitetyt perusteet eivät kuuluneet asiaan, rikkoivat kielirauhaa, eikä muita perusteita ollut, joten ruotsin pakollisuutta ei olisi pitänyt säätää. Viidenneksi, ruotsinkieliset tukeutuivat asian käsittelyssä ulkovaltojen (Pohjoismaiden ja niiden yleisen mielipiteen) vaikutukseen, rikkoen näin kielirauhan ulkopoliittista ulottuvuutta (vrt. ”vähemmistön ulkopoliittinen toiminta on objektiivista ja tapahtuu valtakuntaa rakentavan toiminnan merkeissä”).

4)    Uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi  pysyvästi suomalaisuuteen. Ruotsin pakollisuus peruskoulussa muodosti lähtökohdan muita kouluasteita koskeville ratkaisuille ja myöhemmälle kielipolitiikalle, jossa suomenkielisten tarpeet ja niiden selvittäminen sivuutettiin. Suomenkielisten tarpeiden sijasta kielipolitiikkaa on viime vuosikymmeninä hallinnut kokonaan uusi kieliaate. Tässä uudessa kieliaatteessa, jonka ainekset olivat nähtävissä peruskoulun kieliratkaisussa, näkökulmana on kaksi kansalliskieltä ja niiden elinvoiman ja tasaveroisen asema turvaaminen. Tarkastelua ei siis ohjaa kahden (eri) väestön erilaiset sivistykselliset tarpeet. Ns. kansalliskielistrategiassa esitetyssä kieli-ideologiassa, ruotsin osaaminen määritellään osaksi suomalaista identiteettiä ja yleissivistystä [4]. Perusteena käytetään ruotsin kuulumista suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen kuulumista Pohjoismaihin. Kuitenkin perustuslain näkökulmasta väite ”Suomi on kaksikielinen maa” tarkoittaa kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, puhuvien väestöjen olemassaoloa ja näiden väestöjen oikeuksia. Väite ruotsin kielen kuulumisesta suomalaisuuteen tai vaatimus, jonka mukaan enemmistön on osattava vähemmistön kieltä, rikkoo kielirauhakomitean periaatteita.

Kun ruotsin käytettävyys on kehityksen kuluessa edelleen vähentynyt ja vastaavasti muiden kielten osaamistarve on kasvanut, on valtiovalta ja media ryhtynyt korostamaan ruotsin osaamisen tarvetta työelämässä ja muuten. Jos osaamisen tarve olisi väitetyn suuruinen, ruotsia opiskeltaisiin valinnaisena kielenä, ilman pakkoa. Pakollista ruotsia perustellaan myös perustuslain vaatimuksella ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta.

2.     Kielipolitiikan haasteet, periaatteet ja tavoitteet

Seuraavassa esitetään kielipolitiikan keskeiset periaatteet ja tavoitteet suhteessa kielipolitiikan haasteisiin, joita ovat 1. suomalaisuus ja suomen kieli, 2. vieraiden kielten opetus, 3. suhde ruotsinkielisiin, ruotsinkielisten palvelut ja paikalliset kieliolot, 4. maahan muutto ja 5. valtion kielipoliittinen ohjelma, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen.

2.1. Suomalaisuus ja suomen kieli

Suomen kielen opetus ja oppiminen vaatii erityistä huomiota. Äidinkieli on sivistyksen, itsetuntemuksen ja -tiedostamisen keskeinen perusta, jonka tärkeyttä historia ja kansainvälistyminen korostavat: ”Oppiminen ja henkinen kasvu perustuvat ratkaisevasti äidinkielen hallintaan. Äidinkielestä riippuu pitkälti se, miten ihminen kykenee tietojen hankintaan, analysointiin ja käsittelyyn ja miten hän pystyy ilmaisemaan, argumentoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoja. Äidinkieli on myös se perusta, jolle rakentuu ihmisen identiteetti kulttuurisena toimijana” [3, sivu 246]. Tutkimukset kertovat äidinkielen oppimistulosten heikkoudesta peruskoulun aikana [8]. Myös ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten on havaittu heikenneen ja kirjoittamistaitojen ja kielentuntemuksen rapistuneen [9]. Kehitykseen liittyy poikien tyttöjä heikommat tulokset äidinkielessä [10, sivu 196; 11, sivu 247]. Äidinkielen oppimistulokset, kertoessaan syrjäytymisen vaarasta erityisesti poikien kohdalla, korostavat äidinkielen opetuksen merkitystä.

Lähiajan tavoitteet:
1.    Kaikilla kouluasteilla tulee turvata äidinkielen opetuksen resurssit sekä kiinnittää huomiota kielen merkitykseen suomalaisuudelle. Opetukseen käytettäviä tuntimääriä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä.
2.    Äidinkielen oppimisessa on haasteita ja puutteita, joihin tulee tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kiinnittää erityistä huomiota. Peruskoulun opetusohjelmaan kuuluvat ruotsin kielen tunnit on voitava vaihtaa äidinkielen tunneiksi, mikäli vanhemmat ja opettaja arvioivat tämän oppilaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Samalla tulee taata, että oppilaalta ei myöhemmin koulupolulla vaadita ruotsin opintoja tai osaamista. Asiasta tulee järjestää tutkimustietoa tuottava kokeilu.
3.    Äidinkielen keskeisestä asemasta ylioppilastutkinnossa on huolehdittava jatkossakin.
4.    Julkisen vallan tulee kiinnittää huomiota suomen kielen asemaan tieteen ja kulttuurin kielenä ja huolehtia suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vahvistamisesta. Kaikilla tieteen ja taiteen aloilla on voitava suorittaa yliopistollinen tutkinto, jossa opetus tapahtuu pääosin suomeksi.
5.    Julkisen vallan tulee kiinnittää huomiota suomen kielen asemaan ja hyvään kielenkäyttöön arjessa ja tiedostusvälineissä. Kaikissa Suomessa myytävissä tuotteissa on oltava suomenkieliset tiedot ja tuoteselosteet, pois lukien ulkomainen verkkokauppa. Julkisen vallan on lisäksi laadittava toimintaohjelma hyvän kielenkäytön edistämiseksi koko mediakentässä.
6.    Tulee huolehtia tieteellisestä kirjoittamisesta suomeksi ja suomenkielisen termistön muodostumisesta ja säilymisestä kaikilla tieteenaloilla.
7.    Itämerensuomalaisten suomen lähisukukielten, kuten viron ja karjalan kielen opetusta osana suomen kielen opetusta tulisi perustella nykyistä vahvemmin. Opetukseen käytettäviä tuntimääriä on tarpeen mukaan lisättävä.
Pidemmän tähtäimen tavoitteet:
8.    Julkisen vallan tulee huolehtia siitä, että suomen- ja ruotsinkielisillä on tasaveroiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan omalla äidinkielellä korkeakoulussa (korkeakoulut ja yliopistot).
9.    Tasaveroista kohtelua haittaavat ruotsinkielisten kiintiöt opiskelijavalinnoissa on poistettava. Valinnoissa tulee luopua myös ruotsin osaamisen nykyisestä vahvasta painottamisesta, koska motivoitumisessa ruotsin opiskeluun on suuria alueellisia ja sosiaaliryhmäkohtaisia eroja. (ks. ruotsin pakollisuus haittaa tasa-arvoa).

 

2.2 Vieraiden kielten opetus

Kielet ovat kansainvälisten yhteyksien voimavara. Opiskelun ja osaamisen tarkoitus on auttaa yksilöitä ja yhteisöä menestymään. Kielipolitiikan tehtävänä on siten toimia Suomen tietoresurssien ja kansainvälisten yhteyksien kehittämisen perustana.

Jokaisen kansalaisen peruskielitaitoon tulee kuulua ainakin yksi vieras kieli. Lisäksi on tavoiteltavaa, että jokainen koululainen ja opiskelija opiskelee kahta tai jopa useampaa itselle vierasta kieltä.  Kielten opetuksessa tulee kuitenkin tunnustaa yksilöiden lahjakkuuksien ja suuntautumisen erot, kuten esimerkiksi matemaattinen erityislahjakkuus ja lisäopetuksen tarve äidinkielessä tai matematiikassa.

Suomen kielipolitiikassa tulisi luopua pakollisuudesta (ruotsi) ja vähentää yksipuolisuutta (englanti), pyrkien siihen, että ihmisillä on erilaista kansainvälisiä yhteyksiä hyödyttävää kielitaitoa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suomalainen osaisi kieliä vähintään kahdesta moninapaisen maailman neljästä Suomen kannalta keskeisestä viiteryhmästä.
a) Pohjoismainen viiteryhmä
Pohjoismaat ovat olleet Suomelle tärkeä suuntaus historiallisesti, yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja geopoliittisesti. Suomenruotsalainen väestöryhmä tulee nähdä maamme erityisenä resurssina pohjoismaisten suhteiden ylläpitämisessä. Ruotsin kielen säilyminen elävänä palvelee näin myös laajempia valtiollisia etuja.

b) Euraasialainen viiteryhmä
Itäisen viiteryhmän muodostavat lähinnä venäjän, kiinan ja japanin kielet, joiden vaikutusalue kattaa niin maantieteellisesti kuin väestöllisesti valtavan merkittävän alueen. Venäjän alue on Suomelle kielellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti merkittävä alue. Nopeasti kehittyvä ja kasvava Kiina taas on merkittävä taloudellinen mahdollisuus.
c) Angloamerikkalainen viiteryhmä
Englanti on ollut toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisen diplomatian, talouden ja tieteen lingua franca. Tämä on otettava huomioon myös tulevaisuudessa, vaikka englannin merkitys supistuneekin, koska moninapaisen maailman keskukset rakentavat omaa sivistyksellistä pohjaansa alueellisesti yhteiseksi määritetyn kielen pohjalta. Englanti jää joka tapauksessa hyvin merkittäväksi maailman kieleksi englanninkielisten maiden yhteisön kielenä.

d) Eurooppalainen viiteryhmä
Tehokkaiden ja hedelmällisten talous- ja kulttuurisuhteiden varmistamiseksi Eurooppaan tulee suomalaisten osata manner-Euroopassa puhuttuja kieliä. Tärkeimpiä eurooppalaisia kieliä ovat ranska ja saksa sekä espanja sen vuoksi, että se on avain myös Latinalaisen Amerikan politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin.

e) Muut viiteryhmät
Tähän ryhmään kuuluvat afrikkalaiset ja aasialaiset kielet, kuten arabia ja turkkilaiskielet, sekä yksittäiset paljon puhutut kielet. Nämä kielet ovat kuitenkin Suomen näkökulmasta merkitykseltään vähäisiä jo maantieteenkin vuoksi. Näiden kielten osaaminen on tietysti hyödyllistä, mutta niiden oppimisen tulee perustua enemmän henkilökohtaiseen kiinnostukseen kuin ajatukseen yhteiskunnallisesta hyödystä.
Lähiajan tavoitteet:

 

1.    Järjestetään kokeilu, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kokeilussa opiskelija suorittaisi vastaavan laajuiset opinnot jossain muussa kielessä tai, mikäli se tieteenalakohtaisesti on tarkoituksenmukaista, matematiikan ja luonnontieteiden lisäopinnoilla. Opiskelijoille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa kielilain edellyttämä toisen kotimaisen kielen osaaminen. Kokeilussa tulee kerätä tietoa mm. opiskeluaikojen lyhenemisestä.
2.    Järjestetään kokeilu, jossa peruskoulussa ja toisella asteella opiskelevalle tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kokeilussa opiskelija suorittaisi vastaavan laajuiset opinnot jossain muussa kielessä tai, mikäli se on oppilaan lahjakkuuden ja suuntautumisen kannalta tarkoituksenmukaista, matematiikan ja luonnontieteiden lisäopinnoilla.
3.    Kunta ei saa rajata suomenkielisten kielten valintaa siten, että ensimmäisenä vieraana kielenä (A1-kieli) olisi mahdollista opiskella vain ruotsia.
Keskipitkän tähtäimen tavoitteet:
4.    Ruotsin pakollisuus ylioppilastutkinnossa poistetaan myös niiltä, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.
5.    Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulututkinnoista. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja. Kielilain edellyttämä toisen kotimaisen osaaminen osoitetaan erillisessä kokeessa, jonka läpäiseminen ei ole tutkinnon saamisen edellytys.
6.    Ruotsin pakolliset opinnot poistetaan perus- ja toisen asteen koulutuksesta. Toisen kotimaisen osaaminen osoitetaan erillisessä kokeessa, jonka läpäiseminen ei ole tutkinnon saamisen edellytys.
7.    Suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön yhdeksi viralliseksi kieleksi. Mikäli suomen käyttö ei käytännön syistä ole mahdollista, tulee, suomenkielisten tahtoa kunnioittaen, käyttää heille vahvempaa vierasta kieltä eli käytännössä englantia.

Pidemmän tähtäimen tavoite:

 

8.    Työtehtäviin valittaessa näiltä henkilöiltä, jotka eivät ole opiskelleet ruotsia (kohta 5), ei vaadita kielilain mukaista ruotsin osaamista, vaan tästä poiketen kielivaatimukset määritellään työtehtävän perusteella (ks. ruotsinkieliset palvelut).

3. Suhde ruotsinkielisiin, ruotsinkielisten palvelut ja paikalliset kieliolot

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suhde

Suomalaisuusliikkeen pyrkimyksenä oli, että ruotsinkieliset kuuluisivat samaan yhteisöön kuin suomenkieliset, samaistuivat suomenkieliseen kansaan, eivät vain Suomeen maana tai valtiona. Historia on kulkenut toisin, ruotsinkieliset ovat muodostaneet oman yhteisön. He kuuluvat samaan yhteiskuntaan kuin suomenkieliset, mutta eivät välttämättä samaan yhteisöön. Suomenruotsalaiset ovat kansalaisuudeltaan suomalaisia, vaikka eivät osaisi suomea, eivätkä samaistuisi suomen kieltä puhuvaan yhteisöön. Ruotsin kieli Suomen valtion toisena kansalliskielenä tarkoittaa, että suomenruotsalaisilla on oikeus muodostaa oma ruotsiksi toimiva rinnakkaisyhteiskunta, oikeus määritellä oma identiteettinsä ja suhteensa suomalaisuuteen.

Tämän estämättä, ruotsinkielisillä on kuitenkin myös edelleen oikeus suomalaisuuteen, mahdollisuus osata suomea ja tuntea – oman kielensä säilyttäen – olevansa osa suomenkielistä kansaa. Liitto toivoo, että suomenruotsalaiset käyttäisivät tätä mahdollisuutta ja asettuisivat suomenkielisten asemaan myös kielipolitiikassa.

Suomenkielisillä on maan historiallisia ja kulttuurisia perinteitä kunnioittava mahdollisuus ja oikeus opiskella ruotsia ja suuntautua ruotsalaiseen kulttuuriin. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten sivistynyt yhteys ei kuitenkaan ole mahdollista muutoin kuin vapaaehtoisuuden pohjalta. Tästäkin syystä on luovuttava kanssakäymisen edellytyksiä turmelevasta ruotsin pakollisuudesta. Vastaavasti suomenkielisten ei pidä vaatia ruotsinkielisille pakollisia suomen opintoja. On parempi luottaa vapausaatteen voimaan. Tähän on sitäkin suurempi syy, kun tiedämme, että ruotsinkielisillä on riittävästi käytännön syitä opiskella suomea. Tilastojen mukaan lähes jokainen ruotsinkielinen peruskoululainen opiskelee suomea A1-kielenä [7, sivut 231-232]. Vaara kieliväestöjen yhteisen kielen puuttumisesta ei siten ole todellinen ja vaatimus suomen pakollisuudesta ruotsinkielisille on näin ollen tarpeeton. Lisäksi tällaisen vaatimuksen esittäminen vahingoittaisi asiaamme. Ensiksi, suuri yleisö voisi kokea vaatimuksen epäjohdonmukaiseksi, toiseksi, ruotsinkieliset voisivat kokea sen loukkaavaksi ja, kolmanneksi, se muodostaisi helposti perustuslaillisen riidanaiheen ja voisi näin tarpeettomasti estää vapaata kielivalintaa.

Ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen

Suomen valtion on taattava ruotsinkieliset palvelut. Suomenkielisiä koskeva ruotsin kielen opiskelupakko on kuitenkin aivan väärä keino tähän erityisesti suomenkielisten oikeuksien, mutta myös ruotsin opiskelun tuloksista saatujen kokemusten, näkökulmasta.

Ruotsinkieliset palvelut pitää järjestää niin, että kielitaitoa koskevat vaatimukset eivät haittaa, rajoita tai estä suomenkielisten virka- tai työuraa yli sen mikä on ehdottoman välttämätöntä. Tämä on suomenkielisten oikeuksien kannalta keskeisen tärkeää. Koska julkisen vallan velvollisuutena on huolehtia suomenkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista (ks. perustuslain kohta kielellisistä oikeuksista), on julkinen valta tässä velvoitettu etsimään aktiivisesti ja tehokkaasti keinoja, joilla vähennetään suomenkielisille esimerkiksi kielitaitovaatimuksien muodossa asettuvia haittoja, rasituksia tai rajoituksia. Tätä vaatii paitsi perustuslaki suoraan, myös oikeusvaltioon kuuluva vähimmän puuttumisen periaate, jonka mukaan minkään oikeushyvän tuottamisessa ei saa käyttää sellaisia kansalaisten oikeuksiin puuttuvia keinoja, jotka ovat kyseisen hyvän saavuttamiseksi kohtuuttomia, tarpeettoman voimakkaita tai laajoja. Tällaisia tarpeettoman voimakkaita ja siten moitittavia keinoja ruotsinkielisistä palveluista huolehtimiseksi ovat perusopetuslain vaatimus kaikille pakollisesta ruotsista (ns. toinen kotimainen), ruotsin pakollisuus ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulujen tutkinto-opinnoissa ja kielilain vaatimukset ruotsin osaamisesta.

Lähiajan tavoitteet:

1.    Valtiovalta tekee selvityksen siitä, miten hyvät ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata ilman kaikille pakollisia ruotsin opintoja ja kielilain asettamia yleisiä ruotsin osaamisen vaatimuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa tavoista, joilla alueelliset tarpeet huomioon ottaen määritellään tehtävittäin ja paikkakunnittain virat, joissa ruotsin taitoa tarvitaan ja edellytetään. Vaihtoehtoisina tai toisinaan täydentävinä keinoina ja mahdollisuuksina tulee tarkastella (1) vapaaehtoista ruotsin opiskelua, (2) äidinkieleltään ruotsinkielisiä palvelujen tuottajina, (3) sähköisiä palveluja, kuten internetissä tapahtuvaa ohjausta, etätulkkausta ja myös puheen tunnistusta (digitaaliset puheentunnistusohjelmat) asiakasrajapinnoissa, (4) asiakkaan vapautta valita palvelujen tuottaja, sekä (5) palvelujen tuottajien erikoistumista ruotsinkielisiin palveluihin.

2.    Valtiovalta tekee selvitykseen perustuvia kokeiluja keinojen toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta ruotsinkielisten palvelujen turvaamisessa.
Pidemmän tähtäimen tavoitteet:
3.    Ruotsin osaamisvaatimus poistetaan julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista selvitysten ja kokeilujen tuottamaan tietoon nojautuen. Tavoitteena on se, että kielitaitoa koskevat vaatimukset perustuvat vain tehtävän hoidon edellyttämiin ja yksilöitävissä oleviin syihin, eivätkä vaatimukset saa tarpeettomasti estää tai haitata suomenkielisten hakeutumista julkisiin tehtäviin ja virkoihin ja etenemistä työuralla. Ruotsinkieliset palvelut järjestetään tätä periaatetta noudattaen.
Paikalliset kieliolot

Kieliväestöjen todellisiin tarpeisiin kunnissa ja maakunnissa on vastattava realistisesti kiinnittämällä huomiota ruotsin osaamisen todelliseen tarpeeseen paikallisyhteisössä ja myös järjestelyistä valtion taloudelle aiheutuviin kustannuksiin (kuntien ”kaksikielisyyslisä”). Tämä tarkoittaa luopumista tavoitteesta ”pitää koko Suomi ruotsinkielisenä” ja yksi- tai kaksikielisyyden rajojen tarkastelua käytännön tarpeiden pohjalta. Erityisesti on pidättäydyttävä sellaisista julkisen hallinnon rahoitusmekanismeista, jotka kannustavat muuttamaan kunnan kaksikieliseksi silloin, kun ruotsin puhujien osuus kuntalaisista on vähäinen. Sen sijaan silloin kun ruotsin puhujien suhteellinen osuus on merkittävä, tulee kaikkia asukkaita rohkaista vapaaehtoisuuden pohjalta aktiiviseen kaksikielisyyteen. Yleensäkin on vahvistettava ruotsin, mutta myös muiden perinteisten vähemmistökielten, kuten saamelaiskielten ja karjalan virallista asemaa kielten puhujien perinteisillä asuinalueilla. Ruotsin kieltä tämä koskisi erityisesti niissä Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan rannikkokuntia, joissa enemmistö tai suuri vähemmistö on perinteisesti puhunut ruotsia,  saamelaiskieliä nykyistä saamelaisten kotiseutualuetta laajemmalla alueella Lapissa ja karjalaa Pohjois-Karjalassa. Vähemmistökielialueiden kaikkia asukkaita rohkaistaisiin aktiiviseen kaksikielisyyteen.
Lähiajan tavoitteet:
4.    Valtiovalta tekee selvityksen siitä, miten kieliväestöjen tarpeisiin kunnissa ja maakunnissa vastataan nykyistä paremmin ja tehokkaammin irrottautumalla periaatteesta ”pitää koko Suomi ruotsinkielisenä”, ottamalla lähtökohdaksi ruotsin osaamisen todellinen tarve paikallisyhteisössä, sekä myös valtion talouden kustannukset ja kustannustehokkuus.
5.    Kunnan kaksikielisyys tulee määritellä vain vähemmistön prosenttiosuuden (vähemmistön suhteellinen osuus) perusteella. Kaksikielisyyden määräytymis-perusteesta tulee poistaa absoluuttinen 3000 asukkaan raja.

Pidemmän tähtäimen tavoite:

6.    Tehdään selvitykseen perustuvat ratkaisut kieliväestöjen paikallisten tarpeiden ottamiseksi huomioon kunnissa ja maakunnissa (kohta 4).

4. Maahanmuutto

Realistisesti ajatellen maahanmuuttajien kotouttaminen voi tapahtua vain suomen kielellä. Suomen kansalaisuuden ehtona tulee olla riittävä suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus. Kotouttaminen ruotsiksi on maahanmuuttajien pidemmän tähtäimen etujen vastaista eikä ole kansakunnan kannalta tarkoituksenmukaista. Maahanmuutto asettaa myös suomenkielisten lasten koulunkäynnille haasteita.

Lähiajan tavoitteet:

1.    Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten oppilaiden osuus ei saisi ylittää 1/6 osaa opetusryhmän oppilaiden määrästä.
2.    Valtiovallan toimesta tehdään selvitys maahanmuuttajien kotouttamisesta suomen kielellä ja siitä, miten ruotsinkielisestä kotouttamisesta Suomeen voidaan luopua.
5. Valtion kielipoliittinen ohjelma, julkisuus ja tutkimustiedon tuottaminen

Valtiovallan kielipoliittista toimintaa ja vaikutusta yhteiskuntaan, sekä kielipolitiikan tarvitseman tiedon tuottamista tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ohjaa edellä luonnehdittu kansalliskieliajattelu (ks. ns. kansalliskielistrategia). Tämän kielten näkökulman sijaan lähtökohdaksi tulisi ottaa vallitseva kielipoliittinen todellisuus (liite: Kielipoliittisen perinteen ja arjen todellisuuden ristiriita). Suomessa on yhdeksän yli 100 tuhannen asukkaan kuntaa. Näistä viidessä (Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Oulu ja Tampere) ruotsinkielisiä asukkaita on korkeintaan 0,5 %. Neljässä muussa (Turku, Vantaa, Espoo, Helsinki) ruotsinkielisten osuus on alle 8 %. Niinpä Helsingissä 84 % asukkaista on suomenkielisiä, 6 % ruotsinkielisiä ja 10 % muunkielisiä. [12.] Suomenkielisten kuntien (yksikielisesti suomenkieliset kunnat) noin 3,7 miljoonasta asukkaasta ruotsinkielisiä keskimäärin 4 promillea. [12.] Näissä kunnissa on noin kahtasataa neljääkymmentä suomenkielistä kohden yksi ruotsinkielinen, joka hänkin osaa suomea. Panostaminen ruotsin opiskeluun ei tässä ympäristössä perustu koettuihin hyötyihin. Ruotsin vähäisestä käytettävyydestä johtuu, että suomenkielisten on vaikea motivoitua ruotsin opiskeluun. Ruotsinkielisillä ei ole vastaavaa motivoitumisen ongelmaa.  (ks. liite). Kielipolitiikan ongelmista ja haasteista ei suomenkielisten näkökulmasta tuoteta tietoa.

Kaksikielisyysajattelu hallitsee myös julkisuutta, eikä suomenkielisten näkökulma pääse esille. Tilanne perustuu valtiollisen median (YLE) omaksumaan kansalliskielistrategiassa lausuttuun poliittiseen linjaan ja muun median journalistiseen näkemykseen ja myös median omistussuhteisiin. Ruotsalaisen ja ruotsinkielisen pääoman osuus median omistuksessa ja huomattava.

1.    Julkisen vallan on laadittava uusi kielistrategia, joka korvaa nyt voimassa olevan ns. kansalliskielistrategian.
2.    Julkisen vallan tulee turvata suomenkielisten tarpeet huomioonottava tutkimustiedon tuottaminen. Tietoa tulee kerätä (1) pakollisen ruotsin kustannuksista ja pakollisuuden poistamisesta saatavista vaihtoehtoisista hyödyistä, kun resursseja voidaan käyttää muiden aineiden ja kielten opetukseen, (2) ruotsin pakollisuuden aiheuttamista haitoista tasa-arvolle, (3) ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta ilman kaikille pakollisia ruotsin opintoja ja kielilain mukaisia ruotsin osaamisen vaatimuksia, (4) kokeiluista, joissa perus-, ammatti- ja lukio-opiskelijoille, sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinto ilman ruotsin opintoja, selvittäen vaikutuksia mm. kielten opiskelun monipuolistumiselle, hyödyille äidinkielen opetuksessa ja tasa-arvolle.
3.    Julkisen vallan tulee huolehtia suomenkielisten kielipoliittisen näkökulman esille pääsystä julkisuudessa ja tiedonvälityksessä. Julkisen palvelun tehtävää hoitavalla YLE:llä on keskeinen rooli ajatellen kielipoliittista tasapuolisuutta.

 

Lähteet (jaetaan kevätkokouksessa)

 

 

 

2.3.2018

 

Vain 500 lasta vapaaksi pakollisesta ruotsista – kokeilun markkinointi ja säännöt epäonnistuivat

 

Suomalaisuuden Liiton tiedote

Julkaisuvapaa

 

Vain kuusi kuntaa on hakenut Opetushallitukselta lupaa osallistua hallituksen kokeiluun, jossa oppilaiden ei tarvitse lukea ruotsia. Kokeiluun haki Jämsä, Kaustinen, Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna ja Ylöjärvi ja se koskee 5. ja 6. luokan oppilaita yhdeksässä peruskoulussa. Kokeilun piiriin tulisi vain vajaat 500 oppilasta, vaikka hallitus suunnitteli 2200 oppilaan osallistuvan kokeiluun.

- Huono tulos vahvisti sen, mistä hallitusta lausunnoissa varoitettiin, kun kokeiluun osallistuvia ei vapautettu selkeästi korkeakoulututkintoihin kuuluvasta ruotsin opiskelusta. Vapautus ruotsista korkea-asteella jätettiin oppilaitosten päätettäväksi. Tämä tappoi vanhempien kiinnostuksen eikä riittävää vanhempien painostusta kuntapäättäjiä kohtaan syntynyt, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila.

Puheenjohtaja Rostila jatkaa, että kokeiluun olisi saatu riittävästi halukkuutta, jos kokeiluun osallistuva olisi vapautettu ns. virkamiesruotsista ja hallitus olisi tehnyt ponnekkaasti markkinointityötä kokeilun puolesta.
- On myös viitteitä siitä, että opettajat aina kannustaneet kokeiluun, toteaa Rostila.

Suomalaisuuden Liiton kevätkokouksessa 2018 hyväksytään kielipoliittinen ohjelma, jossa esitetään perustuslain mukaiset toimenpiteet ruotsin pakollisuudesta luopumiseksi.

 

Lisätietoja:

Ilmari Rostila
Puheenjohtaja
Suomalaisuuden Liitto
p. 0405229301
ilmari.rostila@suomalaisuudenliitto.fi

Juuso-Ville Gustafsson
Hallituksen jäsen
Suomalaisuuden Liitto
p. 0456304013

 

*****

 

 

 

Suomalaisuuden Liiton osastojen avaustilaisuus 17.2.2018

 

Suomalaisuuden Liitto toivottaa jäsenensä kaikkialta Suomesta tervetulleiksi kuulemaan Suomalaisuuden Liiton vuoden 2018 osastojen tavoitteista ja toiminnasta osastojen vuoden 2018 avaustilaisuuteen. Liiton osastot eli työryhmät antavat jäsenille mahdollisuuden osallistua suoraan järjestömme toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Osastojen avaustilaisuus järjestetään hotelli Presidentin kokoustiloissa, lauantaina 17.2.2018.

Tilaisuus alkaa klo 10.15.

Tilaisuuden tarkempi ohjelma julkaistaan helmikuun alkuun mennessä.

Ilmoittautuminen Suomalaisuuden Liiton osastojen avaustilaisuuteen lauantaina 17.2.2018 onnistuu joko:

sähköpostitse, osoitteeseen ilmoittautumiset@suomalaisuudenliitto.fi
tai puhelimitse, p. 09-442824 / toimistonhoitaja Sini Mero (arkisin klo 09-15)
Ilmoittautuessasi ilmoitathan mahdolliset erikoisruokavaliot, mahdolliset rajoitteet tai erikoistoiveet.

Suomalaisuuden Liiton vuonna 2018 toimivat osastot ovat seuraavat:
1) Kieliosasto
2) Sukukansaosasto
3) Kulttuuri- ja identiteettiosasto
4) Viestintäosasto ja Suomen Mieli -lehden toimituskunta

Lisätietoja osastojen avaustilaisuudesta:

Antti Ahonen, Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
p. 044 5359400, sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

Tilaisuuden Facebook-tapahtuma:

 

https://www.facebook.com/events/973950339423520/

 

 

16.1.2018

KUTSU

Suomalaisuuden liitto ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous tiistaina, 30.1.2018
Yhdistyksen hallitus kutsuu koolle Suomalaisuuden liitto ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, joka järjestetään tiistaina, 30. tammikuuta 2018 klo 18.30 alkaen Helsingissä.

Kokouspaikkana on Töölön Palvelukeskuksen kokoustila, Töölönkatu 33, 00260 Helsinki. Ennen kokousta klo 18 paikalla on kahvitarjoilu.

Kokouksessa hyväksytään Suomalaisuuden Liiton päivitetty talousarvio vuodelle 2018, sekä jäsenmaksujen tarkistus. Kokous kutsutaan koolle Suomalaisuuden Liiton valtionavun huomattavan pienentymisen (vuoden 2016 ja vuoden 2017 100 000 euron sijasta vain 40 000 euroa vuodelle 2018) vuoksi.

Yhdistyksen hallitus esittää normaalijäsenmaksuksi tälle vuodelle 28 euroa ja työttömien, nuorten sekä opiskelijoiden jäsenmaksuksi 14 euroa.

Lisäksi uutena jäsenmaksuluokkana esityksenä on mahdollisuus liittyä ainaisjäseneksi, 500 euron kertamaksulla.

Yhteisö- ja kannatusjäsenmaksu on 150 euroa.

Taloudellisesti haastavassa tilanteessa on mahdollista ottaa yhteyttä toimistoon ja maksaa jäsenmaksu kahdessa tai jopa useammassa erässä.


Lämpimästi tervetuloa kokoukseen!

 


YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄISEN KOKOUKSEN ESITYSLISTA

1. KOKOUKSEN AVAUS
2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
4. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI
5. TALOUSARVIO 2018 JA JÄSENMAKSUISTA PÄÄTTÄMINEN
Hyväksytään hallituksen esitys talousarvioksi ja jäsenmaksuiksi vuodelle 2018.
6. KOKOUKSEN PÄÄTÖS

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivän vietto satavuotiaassa Suomessa keskiviikkona 6.12.2017 alkaa perinteisellä valtakunnallisella lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä kello 9


Itsenäisen Suomen täyttäessä keskiviikkona 6. joulukuuta 2017 sata vuotta, alkavat juhlallisuudet perinteisellä Tähtitorninmäen valtakunnallisella lipunnostolla. Lipunnosto Tähtitorninmäellä yhtäjaksoisena perinteenä täyttää kuluvana vuonna 60 vuotta. Juhlapuheen pitää tänä itsenäisyyspäivänä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Lipun nostaa partiolippukunta NMKY:n Rastipartio ja tilaisuudessa laulaa Viipurin Lauluveikot -kuoro. Tilaisuuden järjestäjänä toimii Suomalaisuuden Liitto.

Itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuus kuului itsenäisyyspäivän viettoon jo 1920–1940-luvuilla. Perinne kuitenkin katkesi sotavuosien jälkeen, kunnes Suomalaisuuden Liitto elvytti perinteen vuonna 1957. Valtakunnallinen lipunnosto on Tähtitorninmäellä joka vuosi itsenäisyyspäivän aamuna järjestettävä juhlallinen, kaikille avoin tilaisuus, jonka yhteydessä pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuus radioidaan suorana lähetyksenä.

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN LIPUNNOSTO
 
Helsingin Tähtitorninmäellä
Keskiviikkona 6. joulukuuta 2017 kello 9.00

Juhlapuhujana Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho

mukana:

NMKY:n Rastipartio
Viipurin Lauluveikot
Radio Suomi
Suomalaisuuden Liitto

Tervetuloa!
Lisätietoja:

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
044 5359400
sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisuuden Liitto ry

KANNANOTTO 30.11.2017

 

 

 

Suomalaisuuden Liiton Ilmari Rostila: Finlandia-voittajan puheenvuoro tekee surulliseksi

 

Suomalaisuuden Liiton vuodelle 2018 valittu puheenjohtaja, emeritusprofessori Ilmari Rostila kummastelee tämän vuotisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Juha Hurmeen sananvalintoja Finlandia-palkinnonjakotilaisuudessa. Juha Hurme puhui kiitospuheensa lopussa jonkin sanan ruotsia. Tämän jälkeen hän kohdisti sanansa niille – ruotsia osaamattomille – jotka eivät sanottua ymmärtäneet, ja lausui suomeksi seuraavaa: “Opetelkaa ruotsia. Juntit.” Puhe ilmaisi Rostilan mukaan selvää ylenkatsetta suomenkielistä yleisöä kohtaan.

 

“Tiedämme, että ruotsin kielen osaaminen ei ole sivistyksen tae”, jatkaa Suomalaisuuden Liiton Rostila. “Tästä asiasta käytävään keskusteluun ei olisi kuitenkaan tarvinnut käyttää tätä juhlavaa hetkeä ja tilannetta. Suomenkielisiä loukkaava puhe tekee surulliseksi. Suomessa vaikuttaa edelleen olevan voimassa kanta, jonka mukaan ruotsin kielen osaaminen kuuluu välttämättömänä yleissivistykseen. Tällainen ajatus on vanhakantainen ja väärä”, toteaa Rostila.

 

Professori Rostila katsoo, että “suomenkielisten yleissivistykseen kuuluvat äidinkieli, oman historian ja kulttuurin tunteminen sekä universaalit oppiaineet. Matematiikkaa opiskellaan kaikilla maailman kielillä. Asiamme vaatii edelleen yhteistä toimintaa”.

 

 

Lisätietoja:

 

Ilmari Rostila
Suomalaisuuden Liiton 1. varapuheenjohtaja (vuodelle 2018 valittu puheenjohtaja)
ilmari.rostila@gmail.com
p. 040 5229301

 

Piia Kattelus
Suomalaisuuden Liiton 2. varapuheenjohtaja
piia.m.kattelus@seinajoki.fi
p. 040 5868401

 

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi
p. 044 5359400

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivän vietto satavuotiaassa Suomessa alkaa 6.12.2017 perinteisellä valtakunnallisella lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä kello 9


Itsenäisen Suomen täyttäessä 6. joulukuuta 2017 sata vuotta, alkavat juhlallisuudet perinteisellä Tähtitorninmäen valtakunnallisella lipunnostolla. Lipunnosto Tähtitorninmäellä yhtäjaksoisena perinteenä täyttää kuluvana vuonna 60 vuotta. Juhlapuheen pitää tänä itsenäisyyspäivänä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Lipun nostaa partiolippukunta NMKY:n Rastipartio ja tilaisuudessa laulaa Viipurin Lauluveikot -kuoro. Tilaisuuden järjestäjänä toimii Suomalaisuuden Liitto.

Itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuus kuului itsenäisyyspäivän viettoon jo 1920–1940-luvuilla. Perinne kuitenkin katkesi sotavuosien jälkeen, kunnes Suomalaisuuden Liitto elvytti perinteen vuonna 1957. Valtakunnallinen lipunnosto on Tähtitorninmäellä joka vuosi itsenäisyyspäivän aamuna järjestettävä juhlallinen, kaikille avoin tilaisuus, jonka yhteydessä pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuus radioidaan suorana lähetyksenä.

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN LIPUNNOSTO
 
Helsingin Tähtitorninmäellä
Keskiviikkona 6. joulukuuta 2017 kello 9.00

Juhlapuhujana Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho

mukana:

NMKY:n Rastipartio
Viipurin Lauluveikot
Radio Suomi
Suomalaisuuden Liitto

Tervetuloa!
Lisätietoja:

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
044 5359400
sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisuuden Liitto ry

 

TIEDOTE 21.11.2017

 

 

Professori Ilmari Rostila Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi

 

Professori (emeritus) Ilmari Rostila Tampereelta valittiin perinteikkään kulttuurijärjestö Suomalaisuuden Liiton uudeksi puheenjohtajaksi, järjestön lauantaina 18. marraskuuta Helsingin Ostrobotnialla pidetyssä syyskokouksessa. Samalla Suomalaisuuden Liitto kiitti pitkästä puheenjohtajuudesta yhdeksän vuoden jälkeen luopunutta Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhoa. Sampo Terhon puheenjohtajakaudella Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä kasvoi merkittävästi, liki 1400 jäseneen, ja liiton toiminta laajeni.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on tehnyt työuransa Tampereen yliopistossa sosiaalityön ja hyvinvointipalvelujen professorina ja toiminut mm. Tampereen yliopiston Porin yksikön johtajana. Hänet tunnetaan myös Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana ja eduskunnan käsittelyyn päässeen “ruotsi valinnaiseksi” -kansalaisaloitteen vireillepanijana.

- “Suomenkielisten edunvalvonta, suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin edistäminen ja tukeminen sekä sukukansayhteistyö ovat globalisaation aikana entistä tärkeämpiä”, toteaa valittu puheenjohtaja Ilmari Rostila. “Suomalaisuuden Liiton monipuolinen toiminta on jatkuvasti ajankohtaista ja liiton kasvava jäsenmäärä kertoo tästä vahvaa sanomaansa”, jatkaa Rostila.

Suomalaisuuden Liiton hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle tekniikan kandidaatti Raine Kervinen Turusta, filosofian maisteri Juuso-Ville Gustafsson Tampereelta sekä filosofian ylioppilas Sebastian Vilja Riihimäeltä.

Hallituksessa jatkavat HTM Piia Kattelus Seinäjoelta, Suomalaisuuden Liiton Turun Kerhon puheenjohtaja Jari Helispuro Kaarinasta, ylitarkastaja Aki Härkönen Vantaalta, filosofian tohtori Tiera Laitinen Helsingistä, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee Nurmijärveltä sekä hallituksen esittelijänä Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajana työskentelevä HuK, järjestöjohtaja Antti Ahonen Hämeenlinnasta.

 

Lisätietoja:

 

Ilmari Rostila

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 2018
040 5229301
sp. ilmari.rostila@gmail.com

 

Sampo Terho

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 2017
sp. sampo.terho@gmail.com

 

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
044 5359400
sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

 

 

KUTSU

 

JULKAISTU 20.10.2017

 

 

SUOMALAISUUDEN LIITON SYYSKOKOUS JA SYYSKOKOUKSEN SEMINAARIOHJELMA 18.11.2017

Suomalaisuuden Liiton hallitus on päättänyt kutsua koolle liiton sääntömääräinen syyskokouksen, joka järjestetään lauantaina 18. marraskuuta 2017 klo 12.30 alkaen Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä, osoitteessa Töölönkatu 3, 00100 Helsinki. Syyskokouksen yhteydessä järjestetään Eemil Nestor Setälä -aiheinen seminaaritilaisuus, osana Suomalaisuuden Liiton Itsenäisyyden Isät -seminaarisarjaa itsenäisyyden juhlavuonna.

Kokouspäivän ohjelma:

klo 10 juhlasali aukeaa, kahvi- ja sämpylätarjoilu klo 10.00-10.30 juhlasalin eteisessä

klo 10.30-12.00 seminaariohjelma, aiheena Eemil Nestor Setälä, itsenäisyyssenaatin varapuheenjohtaja ja heimoaatteen mies

klo 11.30-12.30 äänioikeuden tarkistus, kokousmateriaalien jako ja ilmoittautuminen salin ulkopuolella (jäsenmaksun on oltava maksettuna, jotta jäsenellä on äänioikeus kokouksessa)

klo 12.00-12.30 kahvia ja teetä juhlasalin eteisessä

klo 12.30-13.45 Suomalaisuuden Liiton sääntömääräinen syyskokous

Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle sääntömääräisesti kuuluvat asiat ja lisäksi hyväksytään liiton uusi kielipoliittinen ohjelma.

Kielipoliittista ohjelmaa on valmisteltu Suomalaisuuden Liiton 1. varapuheenjohtaja Ilmari Rostilan johdolla ja liiton kieliosaston toimesta, ja käsitelty useissa tilaisuuksissa ennakkoon, viimeksi hotelli Presidentin tilaisuudessa 10.10.2017.

Lämpimästi tervetuloa Suomalaisuuden Liiton syyskokoukseen!

 

*****

 

8.7.2017

 

TIEDOTE 8.7.2017

Satumaa-päivän vietto juhlistaa tangojuniori-laulukilpailun finaalia lauantaina 8.7.


Suomalaisen tangon Satumaa ry ja Suomalaisuuden liitto ry järjestävät tänäkin vuonna perinteisen valtakunnallisen Satumaa-päivän, Seinäjoella lauantaina 8.7. Valtakunnallista Satumaa-päivää vietetään tänä vuonna tangojuniori-laulukilpailun yhteydessä lauantaina, heinäkuun 8. päivänä 2017. Tangojuniori-laulukilpailu on osa itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaohjelmaa. Laulukilpailun esikarsintoja maan eri puolilla on juhlistanut kuuluminen Suomi 100-ohjelmaan, kertoo laulukilpailun tuotantokoordinaattori Anne Salo.

 

Satumaa-päivää on vietetty useimpina vuosina 5.7., Unton päivänä, kunnianosoituksena säveltäjä Unto Monoselle. Unto Mononen on tehnyt useita unohtumattomia tangoja, joiden joukossa on Satumaa-tango, Suomen kansallistango. Tänä vuonna tästä perinteestä poiketaan päivämäärän osalta tangojuniori-finaalien johdosta.
Tangojuniori-laulukilpailun finaalit avataan tänä vuonna Satumaa-tangolla. Tangonuorten konsertissa samana päivänä Seinäjoen Kauppatorilla klo 17.00 lauletaan yhdessä Satumaa ja kuullaan Satumaa-päivän julistus sekä Suomalaisuuden Liiton tervehdys, jonka esittää Suomalaisuuden Liiton 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus Seinäjoelta, kertoo Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja Ilmari Ylä-Autio.
Satumaa-päivän järjestäjinä toimivat Suomalaisen tangon Satumaa ja Suomalaisuuden Liitto.

 

Lisätietoja:

 

Ilmari Ylä-Autio

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja

p. 040 550 44 63

ilmari.ylaautio@gmail.com
Antti Ahonen

Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja

p. 044 5359400

antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

 

 

 8.7.2017

Suomalaisuuden Liiton Turun-kerhon kokous ja suomenmielinen kesäterassi ravintola Koulussa lauantaina 8.7.

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu Turun keskustassa ravintola Koulussa, lauantaina 8.7. klo 15 alkaen. Samana iltapäivänä järjestetään heinäkuun toinen suomenmielinen kesäterassi, ravintola Koulun terassilla alkaen klo 16.30.

Suomenmielinen terassitapahtuma on vapaamuotoinen ja rento tapaaminen, jossa vaikkapa oluen, kahvin tai muun virvokkeen äärellä voi tavata muita Suomalaisuuden Liiton toimijoita ja keskustella esimerkiksi 6. heinäkuuta vietetystä Eino Leinon päivästä ja Eino Leinon runoudesta, suomen suvesta, Kalevalasta tai muista suomalaisuuteen liittyvistä aiheista.

 

 

 

4.7.2017

 

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6. heinäkuuta – suomenmieliset kesäterassit Helsingissä torstaina 6.7. ja Turussa lauantaina 8.7.


Eino Leinon päivää vietetään Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. Se on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään runon ja suven päivänä. Eino Leino oli kirjailija, runoilija, lehtimies, kääntäjä ja suomalaisuusmies. Leinon laaja kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, pakinoita sekä ulkomaisen kirjallisuuden suomennoksia. Eino Leino oli nuorsuomalainen suomalaisuusmies ja suomen kielen aseman vahvistamista kannattanut ajattelija ja kirjoittaja, sekä vahvasti Kalevalasta vaikutteita ottanut karelianisti. Eino Leinon runous ja Kalevalan vaikutus hänen runouteensa on myös yksi kesän Suomen Mieli -lehden aiheista.

Elämäntavoiltaan taiteilijamaisen rentoa ja boheemia Eino Leinoa muistetaan Suomalaisuuden Liiton toimesta kahden rennon, vapaamuotoisen suomenmielisen kesäterassin muodossa heinäkuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla.
Suomenmielinen kesäterassi Helsingissä, Siltasessa 6.7. alkaen klo 19.30

Heinäkuun ensimmäinen suomenmielinen kesäterassi järjestetään Helsingissä torstaina 6.7., Eino Leinon päivänä. Kokoonnumme Kallioon Siltasen terassille, Hämeentie 13 B, Helsinki, istumaan iltaa klo 19.30 alkaen. Suomenmielinen kesäterassitapahtuma on täysin vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa vaikkapa oluen, kahvin tai muun virvokkeen äärellä voi tavata muita Suomalaisuuden Liiton toimijoita ja keskustella esimerkiksi Eino Leinon runoudesta, Kalevalasta tai muista suomalaisuuteen liittyvistä aiheista.
Suomenmielinen kesäterassi Turussa, ravintola Koulun terassilla 8.7. alkaen klo 16.30

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu ravintola Koulussa 8.7. klo 15 alkaen, ja samana iltapäivänä järjestetään heinäkuun toinen suomenmielinen kesäterassi, ravintola Koulun terassilla alkaen klo 16.30. Myös Turun suomenmielinen terassitapahtuma on täysin vapaamuotoinen ja rento kokoontuminen, jossa vaikkapa oluen, kahvin tai muun virvokkeen äärellä voi tavata muita Suomalaisuuden Liiton toimijoita ja keskustella esimerkiksi Eino Leinon runoudesta, Kalevalasta tai muista suomalaisuuteen liittyvistä aiheista.

 

 

4.7.2017

 

Sukukansaosasto kokoustaa Helsingissä, liiton toimistolla torstaina 6.7. klo 18 alkaen

 

Suomalaisuuden Liiton sukukansaosaston seuraava kokoontuminen on tulevana torstaina, 6.7. Kokoukseen voi osallistua myös puhelimitse, tai lähettämällä sähköpostitse ajatuksiaan etukäteen. Kahvi- ja välipalatarjoilua!

Asialistan kohtia on kaksi:

1. Sukukansaretki Viroon 3.-6.8.2017, ohjelman suunnittelu

2. Sukukansapäivän konsertti, jota mm. Suomalaisuuden Liitto, Tuglas-Seura ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ovat järjestämässä yhdessä 15.10.2017

 

Tervetuloa osaston kokoukseen!

 

 

15.6.2017

 

Suomalaisuuden Liitto vahvasti mukana Haminan Lippumaailma -hankkeessa

Haminan kaupunki on päättänyt huomioida Suomen itsenäisyyden ja Suomen lipun satavuotisjuhlat perustamalla kaupunkiin Haminan Lippumaailman, joka on liputukseen ja lippuhistoriaan keskittyvä laaja, pysyvä puisto- ja näyttelykokonaisuus.

Lippumaailmaa kehitetään asteittain tulevina vuosina, ja sen tavoitteena on antaa elinvoimaa kaupungille sekä toimia pedagogisena ja matkailullisena kohteena ehkäpä seuraavat sata vuotta.

Hankkeen suunnittelutyöstä ja yhteiskuntasuhteista vastaa Haminan Lippumaailman neuvottelukunta, jossa ovat mukana Haminan kaupungin, Kymenlaakson maakuntaliiton, sisäministeriön, ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian, Suomalaisuuden Liiton, Puolustusvoimien sekä Kansallisarkiston edustajat ja kansanedustajat Matti Vanhanen sekä Ilkka Kanerva.

Haminan Lippumaailman toiminnanjohtajana toimii Kimmo Kiljunen ja taiteellisena johtajana Lassi Ikäheimo. Haminan Lippumaailma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Valtakunnallisista lippuun ja liputukseen liittyvistä toimista vastaava sisäministeriö sekä liputusneuvontaa ja lippuvalistusta tarjoava Suomalaisuuden Liitto osallistuvat keskeisinä yhteistyötahoina hankkeen valmisteluun.

Mikä on Haminan Lippumaailma?

Haminan Lippumaailma tulee olemaan eri osista koostuva puisto- ja näyttelykokonaisuus. Lippumaailman tavoitteena on tukea Suomen lippua koko kansakunnan yhteisenä ylpeyden ja ilon aiheena sekä tulevien vuosien aikana kehittää Haminasta kansainvälinen lippu- ja liputuskulttuurin keskus.

Suomen lipun tie -näyttely avattiin 26.5.2017

Haminan Lippumaailman ensimmäisenä askeleena avattiin 26.5. näyttely- ja informaatiopiste Haminan Lipputornissa. Suomalaisuuden Liitto oli avajaisissa mukana omalla panoksellaan. Haminan Lipputornin salkoon nostettiin loppuvuodeksi 2017 Suomen leijonalippu, leijonalipun satavuotisuutta juhlistaen. Suomalaisuuden Liiton Liputustieto-kirjaa on myynnissä näyttelyn yhteydessä. Suomen lipun tie -näyttely kuvaa lippumme ainutlaatuisuutta, mutta myös sen historiallista kehityskaarta ja kansainvälistä yhteyttä.

Suomen suurlippu

Siniristilipun täyttäessä sata vuotta 28.5.2018 Haminassa vedetään salkoon maailman suurin Suomen lippu. Suurlippu on sekä ulkovaltojen lahja satavuotiaalle Suomelle ja Suomen kansalle että Suomen kansan lahja satavuotiaalle Suomelle.

Yhdessä Mesenaatti.me -yhteisörahoituspalvelun kanssa käynnistettiin 1.6.2017 joukkorahoituskampanja, johon ohessa on linkki:

https://mesenaatti.me/campaign/?id=514#single/view

Joukkorahoituksella osallistetaan Suomen kansalaisia tähän hankkeeseen ja lahjaan, ja joukkorahoituksella juhlistetaan Suomen lipun satavuotisuutta ja tuetaan suurlipun pystyttämistä.

Lippupuisto

Haminan lippupuisto tulee kaupungin keskustan alueelle hyödyntäen myös meren rannan läheisyyttä. Toukokuussa 2018 avataan Suomen lipun tie -osuus, joka koostuu seitsemästä Suomessa käytetystä virallisesta lipusta, alkaen Kalmarin Unionista ja päättyen leijonalippuun sekä ensimmäiseen siniristiin sekä kansainvälisten järjestöjen lippuihin. Samaan aikaan toukokuussa 2018 avataan myös Lipputornin ympäristössä se Lippupuiston osa, johon sijoittuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput. Seuraavina vuosina Lippupuiston eri osiin sijoitetaan maailman karttaa mukaillen YK:n 193 jäsenvaltion yhdeksän metrin saloissa. Maanosien erityispiirteitä huomioidaan alueen suunnittelussa. Lippupuistossa voi liikkua kuin maanosasta toiseen. Lipputankojen yhteydessä on informaatiotaulu ja digitekniikkaa, joiden kautta välitetään tietoa kunkin maan kulttuurista ja yhteiskunnasta. Lipun symboliikan kautta kerrotaan maan historiasta ja nykyisyydestä.

Tavoitteena on, että suurlippu, Suomen lipun tie ja lippupuisto olisivat valaistuja ympäri vuoden, jolloin ne toimivat pimeällä valoteoksena ja nähtävyytenä. Alkuperäiset, ulkovalloilta lahjoituksina saadut lippupuiston liput sijoitetaan myöhemmin sisätiloihin osaksi Lippukeskuksen näyttelyä.

Lippukeskus

Lippukeskukseen sijoitetaan pysyvä näyttely ja informaatiopiste. Lippunäyttely on ainutlaatuinen lippujen historiaa ja käyttöä sekä heraldisia esineitä ja tunnuksia kuvaava kokonaisuus. Tavoitteena on interaktiivisuus ja elämysten kautta tuotettavat oivallukset ja tiedon välittyminen. Näyttelyesineiden lisäksi käytetään hyväksi modernia tietotekniikkaa ja audiovisuaalisia välineitä. Lippunäyttelyssä kuvataan Suomen lipun ja maakuntien vaakunoiden historia sekä maailman valtioiden lippuhistoria.

Valtioiden ohella lippuja käytetään erilaisten yhdistysten, seurojen, maakuntien, puolueiden ja yhteisöjen tunnuksina. Lippukeskuksessa kaavaillaan pidettävän esillä myös laajemmin lippu- ja liputuskulttuuriin liittyviä teemoja sekä näyttelyitä eri kohderyhmät huomioiden. Keskukseen sijoittuu myös matkamuistomyymälöitä, kirjapiste sekä ravintola/kahvila.

Digitaalisuus

Haminan Lippumaailma tuotetaan myös digitaalisessa muodossa. Kaikki esillä oleva materiaali kootaan verkkoon. Lisäksi hyödynnetään pelimaailman, virtuaalitodellisuuden sekä uuden digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet. Tavoitteena on, että Haminan Lippumaailma -sivustosta syntyisi globaalisti käytettävissä oleva keskustelu- ja tiedonsaantifoorumi.

Miksi Hamina?

Haminan kaupunki on vanha varuskuntakaupunki ja myös merkittävä satamakaupunki. Liputus ja liput kuuluvat keskeisesti sotilaskulttuuriin ja moderni liputus taas sai alkunsa merenkulun laajenemisesta. Lippujen ja heraldisten tunnusten kautta voidaankin havainnollisesti ja mieleenpainuvasti kuvata eri maiden ja yhteisöjen historiaa, kulttuuria ja vuorovaikutussuhteita. Sijaintinsa ja historiallisten piirteidensä vuoksi Haminaan on luontevasti kehitettävissä kansainvälinen lippu- ja liputuskulttuurin keskus.

Kaupungin ainutlaatuinen sotilasperinne ja historiallinen linnoitus, arkkitehtuuri sekä suurtapahtumien järjestelyosaaminen tarjoavat oivan taustan Haminan Lippumaailmalle. Lippumaailma pyrkiikin olemaan sekä nähtävyys ja tärkeä matkailukohde, että pedagoginen ja informatiivinen kokonaisuus. Lippumaailma luo myös hyvät mahdollisuudet kansainvälisten teematapahtuminen järjestämiseen.

 

 

22.5.2017

 

SUOMALAISUUDEN LIITTO RY MUISTUTTAA SURULIPUTUKSESTA HELATORSTAINA, 25.5.2017

Presidentti Koiviston hautajaispäivänä suruliputetaan klo 17.30 asti, jolloin liput nostetaan kokosalkoon

 

Valtioneuvoston kanslia on päättänyt määrätä valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Mauno Koiviston valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Suruliputus alkaa 25. toukokuuta klo 8 ja päättyy klo 17.30, jolloin ohjeistuksen mukaisesti muistotilaisuuden päättyessä liput nostetaan kokosalkoon.

Suomalaisuuden Liitto ry muistuttaa tiedotteessaan suruliputuksen tärkeydestä. Koko maan laajuinen suruliputus tapahtuu harvoin, eikä se siksi Suomalaisuuden Liiton mukaan saisi olla resurssikysymys. Suomalaisuuden Liitto antaa maksutonta liputusneuvontaa kaikille kansalaisille ja tekee liputusneuvonta-asioissa tiivistä yhteistyötä sisäministeriön kanssa. Presidentti Koiviston hautajaisten suruliputus on herättänyt paljon kysymyksiä, ja Suomalaisuuden Liitto onkin saanut kansalaisilta, medialta, yrityksiltä ja virastoilta yhteensä satoja yhteydenottoja. Suomalaisuuden Liitto antaa poikkeuksellisesti tällä viikolla lippuneuvontaa myös virka-ajan ulkopuolella, helatorstaita myöten.

Suomalaisuuden Liitto on Johannes Linnankosken aloitteesta vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kulttuurijärjestö. Suomalaisuuden Liitto antaa neuvontaa Suomen lipun käyttöön ja liputukseen liittyvissä asioissa sekä julkaisee liputtamiseen liittyvää kirjallisuutta.

 

Liputusneuvontaa:

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
09 442 824
sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

 

14.5.2017

TIEDOTE: SUOMALAISUUDEN LIITTO RY JULKAISI UUDEN LIPUTUSOPPAAN, LIPUTUSTIEDON

Liputustieto -käsikirjaan on koottu kaikki tieto liputtamiseen liittyen yksiin kansiin

 

Liputtaminen ja liputukseen liittyvät ohjeistukset ja asiat kiinnostavat suomalaisia, vaikka nykyisin harvemman talon pihalla onkaan lipputankoa. Suomalaisuuden Liitto antaa maksutonta liputusneuvontaa kaikille kansalaisille ja tekee liputusneuvonta-asioissa tiivistä yhteistyötä sisäministeriön kanssa.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomalaisuuden Liitto on julkaissut uuden kirjan, ”Liputustieto – käsikirja yksityisille, yrityksille, virastoille ja kaikille liputuksesta kiinnostuneille”. Kirja julkaistiin sisällöllisessä yhteistyössä sisäministeriön kanssa, siten, että sisäministeriö antoi kirjan julkaisuun asiantuntija-apua. Kirjan toimittivat liputusasiantuntijat Antti Ahonen sekä Sini Mero.

Liputustieto julkaistiin 13.5.2017 ja julkaisutilaisuus järjestettiin Ostrobotnialla. Liputustieto-kirjan julkaisupäivämäärässä on historian siipien havinaa, sillä 169 vuotta aiemmin, 13.5.1848 Maamme-laulun ensiesitystilaisuudessa ylioppilaiden toimesta nostettiin ensimmäistä kertaa salkoon Suomen lippu. Tuolloinen lippu oli erilainen kuin nykyinen siniristilippu, perustuen Suomen leijonavaakunaan.

Liputustieto kerää yhteen satasivuiseen kirjaan kaiken olennaisimman tiedon liputusasioista – niin Suomen lipun kuin muidenkin maiden lippujen käytöstä, lippuvartioista, suruliputuksesta, vesillä liputuksesta, maakuntalipuista, yritysten ja järjestöjen lipuista sekä viireistä. Liputustiedon ensimmäinen painos on 5000 kappaleen suuruinen ja painettiin Hämeenlinnan Ilves-Painossa. Liputustieto lähetetään kaikkiin maakuntaliittoihin, Suomen kaikkiin kirjastoihin, merkittävimpiin virastoihin, oppilaitoksiin ja puolustusvoimien yksiköihin. Lisäksi yksityishenkilöt ja yritykset voivat tilata tai tulla ostamaan Liputustietoa Suomalaisuuden Liiton toimistolta Helsingistä, ja koko teos julkaistaan verkossa toukokuun 2017 aikana. Liputustieto -käsikirjaa on myynnissä myös kirjakaupoissa sekä Haminan Lippumaailma -hankkeen toimipisteessä Haminassa.

Suomalaisuuden Liitto on Johannes Linnankosken aloitteesta vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kansalaisjärjestö. Suomalaisuuden Liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Suomalaisuuden Liitto antaa neuvontaa Suomen lipun käyttöön ja liputukseen liittyvissä asioissa sekä julkaisee liputtamiseen liittyvää kirjallisuutta. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana toimii kulttuuriministeri Sampo Terho.

 

Lisätietoja Liputustieto-kirjasta:

Antti Ahonen
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja, Liputustiedon päätoimittaja
p. 0445349400
sp. antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi

 

Kirjaa on myytävänä Suomalaisuuden Liiton toimistolla Helsingissä, hintaan 19,90 € (sis. alv) + toimituskulut

Kirjatilaukset:
toimisto@suomalaisuudenliitto.fi
p. 09 442 824 (arkisin klo 09-15)

 

 

29.4.2017

Tervetuloa Suomalaisuuden Liiton ensimmäisille Liittopäiville Helsingissä 12.-13.5.2017!

Suomalaisuuden Liiton ensimmäiset Liittopäivät järjestetään Helsingissä 12.-13.5.2017. Liittopäivät tarjoaa kaikille liiton aktiiveille, alueellisten kerhojen ja alueyhdistysten sekä osastojen toimijoille kaksipäiväisen foorumin tutustua muihin liiton jäseniin, aluetoimijoihin ja osastoihin. Ilmoittautuminen on käynnissä, ja jatkuu keskiviikkoon 10.5. klo 16 asti, ilmoittauduthan siis pian! Paikkoja on rajoitetusti.

Liittopäivät järjestetään perjantaista lauantaihin, 12.-13. toukokuuta Helsingissä. Liittopäivien ohjelma tulee olemaan korkeatasoinen! Perjantain ohjelmassa on puolustusministeri Jussi Niinistön, professori Ilmari Rostilan, sekä Maanpuolustuskoulutus ry:tä johtavan kenraali Pertti Laatikaisen puheenvuorot. Perjantaina vietämme iltaohjelmana vietämme myös Snellmanin päivää perinteisen Suomalaisten laulujen illan muodossa.

Lauantain ohjelmassa on mm. liittomme puheenjohtaja Sampo Terhon, dosentti Heikki Talan sekä Unkarin suurlähettilään Vince Szalay-Bobrovniczkyn puheenvuorot! Lisäksi lauantaina julkaistaan Suomalaisuuden Liiton julkaisema uusi liputusopas “Liputustieto – Käsikirja yksityisille, yrityksille, virastoille ja kaikille liputuksesta kiinnostuneille”.

Liittopäivien ensimmäisen päivän ohjelma perjantaina 12.5. alkaa hotelli Presidentin Kekkonen-kabinetissa kello 15. Toisen päivän ohjelma järjestetään lauantaina 13.5. Ostrobotnian juhlasalissa. Liittopäivien toisen päivän ohjelma päättyy lauantaina kello 14 mennessä.

Liittopäivien omavastuu liittomme jäsenille, sisältäen sekä ohjelman, ruokailun että mahdollisuuden matkatukiin pitkämatkalaisille, on vain 15 euroa / päivä ja kahdelta päivältä pakettihintana yhteensä vain 20 euroa.

Liittopäiville voivat ilmoittautua myös muut kuin jäsenet, mutta tuetut hinnat ovat vain jäsenille. Jos ei-jäsen tahtoo ilmoittautua, kannattaa ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan, Antti Ahonen, p. 044 5359400 / antti.ahonen@suomalaisuudenliitto.fi.

Liittopäiville voi ilmoittautua helpoiten ilmoittautumislomakkeella, joka on auki keskiviikkoon 10.5. klo 16 asti:

/d/1Tb6gZNgaaeS8tDJHS4x6J5eTy_tsRAixWyp4E57v11Y/viewform?edit_requested=true

tai ilmoittautumalla sähköpostitse, ilmoittautumiset@suomalaisuudenliitto.fi
- muistathan mainita mahdolliset erikoisruokavaliot, sekä osallistutko kaikkiin ruokailuihin ja osallistutko molempina päivinä vai vain joko perjantaina tai lauantaina, ja mahdollisen hotellitarpeen

Liittopäivät Facebook-tapahtumana:

https://www.facebook.com/events/285460091865452/

SUOMALAISUUDEN LIITON LIITTOPÄIVÄT – OHJELMA

PERJANTAINA 12.5.2017

PAIKKA: HELSINKI, HOTELLI PRESIDENTIN KABINETTI KEKKONEN

15.00 Liittopäivien avaus – Antti Ahonen, liiton toiminnanjohtaja
15.30 Puolustuspoliittinen tilannekatsaus – puolustusministeri Jussi Niinistö
16.15 Kielipoliittinen ohjelmatyö – professori Ilmari Rostila
17.00 Ruokailu
17.45 Alueellisten kerhojen ja osastojen kuulumisia, vapaa sana
18.15 Kenraali Pertti Laatikainen – Jääkäriperinteen merkitys
TAUKO
20.30 Iltaohjelmana Snellmanin päivän Suomalaisten laulujen ilta, ravintola Taivaanranta

LAUANTAINA 13.5.2017

PAIKKA: HELSINKI, OSTROBOTNIAN JUHLASALI

09.30 Liittopäivien toisen päivän avaus, puheenjohtaja Sampo Terho
10.15 111-vuotias Suomalaisuuden Liitto – dosentti Heikki Tala
11.00 Suomen ja Unkarin yhteinen historia – Unkarin suurlähettiläs Vince Szalay-Bobrovniczky
12.00 Ruokailu
12.45 Uuden liputusoppaan julkaisutilaisuus
Tilaisuus päättyy kello 14 mennessä

 

 

9.12.2016

Suomalaisuuden Liiton toimiston sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi osoite on: toimisto@suomalaisuudenliitto.fi

 

22.11.2016

Sampo Terho jatkaa Suomalaisuuden Liiton johdossa

Sampo Terho valittiin jatkokaudelle Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi järjestön torstaina 17. marraskuuta Helsingin Ostrobotnialla pidetyssä syyskokouksessa. Vuodesta 2009 alkaen Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana toimineella Terholla alkaa ensi vuonna jo yhdeksäs vuosi järjestön puheenjohtajana.

Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäseniksi kolmen vuoden kaudeksi valittiin Jari Helispuro, Piia Kattelus ja Tiera Laitinen. Yhden vuoden kaudeksi järjestön hallituksen jäseneksi valittiin Raine Kervinen.

Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäseninä jatkavat Antti Ahonen, Aki Härkönen, Hannu Lakee, Ilmari Rostila ja Anne Soinila.

 

KOKOUSKUTSU 

SUOMALAISUUDEN LIITTO RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 

pidetään torstaina 17.11.2016 kello 18.00 Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa,

Museokatu 10, Helsinki.

Sääntömääräisen syyskokouksen asiat:

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017, jäsenmaksujen suuruus, liiton puheenjohtajan valinta, hallituksen jäsenet erovuoroisten ja eroa pyytäneiden tilalle, tilintarkastajat ja varamiehet vuodelle 2017, Suomalaisuuden Liiton Turun Kerhon esitys: Kannanotto maahanmuuton suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia vastaan.

TERVETULOA!

 

21.9.2016

Turun Tuglas-seura, Suomalaisuuden Liitto ja Suomalaisuuden Liiton Turun Kerho järjestävät sukukansapäivän tilaisuuden:

Sukukansojemme sävelet

Lauantaina 15. lokakuuta klo 18.00 – 21.00, kahvitarjoilu klo 17.30
Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku

Turun Panimoravintola Koulussa on sukukansapäivänä mahdollista kuunnella virolais- ja vepsäläistaustaista elävää musiikkia, kuulla sukukansayhteistyötä tekevien järjestöjen toiminnasta ja keskustella sukukansayhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä.

Tilaisuuden ensimmäinen esiintyjä on Turussa toimiva Urmas Sisaskin kuoro. Kuoron ohjelmisto koostuu pääosin kuoronjohtaja, säveltäjä Urmas Sisaskin omista teoksista, mutta myös virolaisesta musiikista. Kuorossa laulaa Turun virolaisten lisäksi suomalaisia Viron ystäviä.

Turun sukukansapäivän tilaisuudessa esiintyvä vepsäläinen lauluyhtye Noid (vepsän kielellä noita) tekee tunnetuksi kansansa kulttuuriperinteitä. Noid on esiintynyt esimerkiksi vähemmistökielten kansainvälisellä Liet International -festivaalilla Italian Udinessa.

OHJELMA

17.30 Kahvitarjoilu
18.00 Turun Tuglas-seuran puheenvuoro
18.30 Suomalaisuuden Liiton puheenvuoro:
Keskustelua sukukansayhteistyöstä
19.00 Virolaista musiikkia: Urmas Sisaskin kuoro
20.00 Vepsäläistä musiikkia: Noid
21.00 Tilaisuus päättyy

Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen puhelimitse tai sähköpostilla:
(09) 442 824 suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi

Suomalaisuuden Liitto järjestää bussikuljetuksen Helsinki-Turku-Helsinki jäsenhintaan 10 € / hlö, muille 15 € / hlö. Bussi lähtee Helsingin Elielinaukion tilausajopysäkiltä klo 15.00 kohti Turkua ja palaa takaisin lähtien Turusta klo 23.00.

Mikäli iloksemme mielit mukaan, ilmoittaudu joukkoomme lähettämällä sähköpostia osoitteeseen suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi. Mainitse viestissä mahdollisista ruokailuun liittyvistä allergioistasi ja odotammeko sinua bussikyytiin mukaan. Voit myös ilmoittautua soittamalla numeroon 09 442 824. (ark. klo 9-15).

Lisätietoa:

Leena Winter
Puheenjohtaja, Turun Tuglas-seura
040 7011 553
turku@tuglas.fi

Sakari Linden
Toiminnanjohtaja, Suomalaisuuden Liitto ry
050 307 4100
sakari.linden@suomalaisuudenliitto.fi

Jari Helispuro
Vetäjä, Suomalaisuuden Liiton Turun Kerho
050 339 2643
posti@suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi

19.9.2016

Kutsu ulkoasiainministeriön rahoittaman hankkeen kuulemistilaisuuteen:

EU:n ja Euroopan pohjoinen alue ja kielivähemmistöjen oikeudet:
Karjalan puhujien rajat ylittävät yhteistyömahdollisuudet Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan näkökulmasta

Perjantaina 23.9.2016 klo 9.30-13.00, kahvitarjoilu klo 9.00 Seminaarisali AU202, Itä-Suomen yliopisto, Aurora (sisäänkäynti A), Yliopistokatu 2, Joensuu

Suomalaisuuden Liitto toteuttaa vuonna 2016 tiedotushankkeen EU:n ja Euroopan pohjoinen alue ja kielivähemmistöjen oikeudet, joka tuo esille tietoa kielivähemmistöjen oikeuksista ja asemasta Euroopan unionin pohjoisilla alueilla: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Euroopan unionin pohjoisilla lähialueilla.

Euroopan unionilla ja Euroopan neuvostolla on merkittäviä mahdollisuuksia kielivähemmistöjen aseman tukemiseen ja kohentamiseen sekä unionin jäsenmaiden alueilla, että unionin lähialueilla. Erityisen suurena mahdollisuutena on Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan käyttäminen viitoittamaan vähemmistökielien oikeuksien kehittämistä liittyen koulutukseen, oikeusviranomaisiin, hallintoviranomaisiin ja julkisiin palveluihin, joukkoviestimiin, kulttuuritoimintaan ja palveluihin sekä talous- ja yhteiskuntaelämään.

Suomalaisuuden Liiton vuoden 2016 aikana toteuttama hanke selvittää karjalan kielen rajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia, joille perustan luo peruskirjan 14 artikla: Yhteydet valtakunnan rajojen yli

Tilaisuudessa esitetään FT, professori Pekka Suutarin valmistelema hankkeen esiselvitys, jota on mahdollista kommentoida. Hankkeen lopullinen selvitys, joka julkaistaan joulukuussa, muotoutuu esiselvityksestä yhdistettynä kommenttipuheenvuoroissa ja keskustelussa esille nousseisiin aiheisiin.

Hankkeen osana julkaistavan selvityksen tarkoituksena on tuoda esille mahdollisuuksia karjalaisten rajat ylittävien palveluiden ja kansainvälisten hankkeiden kehittämiseen, kartoittaa näihin hankkeisiin liittyviä rahoituslähteitä ja arvioida Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston rooleja rajat ylittävän yhteistyön helpottajana.

Tilaisuus on suomen- ja karjalankielinen.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen sähköpostilla: sakari.linden@suomalaisuudenliitto.fi

Tervetuloa!

OHJELMA

9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Avaussanat
Sakari Linden, toiminnanjohtaja, Suomalaisuuden Liitto ry
9.35 Hankkeen esiselvityksen esittely
Pekka Suutari, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto
10.05 Karjalan Rahvahan Liiton kommenttipuheenvuoro
Natalja Vorobei, puheenjohtaja
10.20 Karjalan Sivistysseuran kommenttipuheenvuoro
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
10.35 Nuoren Karjalan kommenttipuheenvuoro
Aleksei Tsykarev, puheenjohtaja
10.50 Tauko
11.10 Suojärven pitäjäseuran kommenttipuheenvuoro
Eila Jahn, puheenjohtaja
11.25 Keskustelu
13.00 Tilaisuus päättyy

Hanke saa ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppatiedottamiseen vuonna 2016.

3.6.2016

Suomalaisuuden Liiton Kieliosasto järjestäisi ruotsinkielisille etätulkkausta

Suomalaisuuden Liiton Kieliosasto ehdottaa, että valtiovalta ottaa etätulkkausmahdollisuudet yleiseen käyttöön hallinnossa ruotsinkielisiin palveluihin kohdistuvan kysynnän tyydyttämiseksi. Lainsäädännön edellyttämä oikeus saada omakielisiä viranomaispalveluita valtion hallinnossa sekä kaksikielisissä kunnissa on Kieliosaston mukaan mahdollista toteuttaa digitaalipalveluina.

Suomalaisuuden Liiton Kieliosasto huomauttaa siitä epäsuhdasta, joka on syntynyt ruotsinkielen osaamisen yhtäältä oleellisesti heikennyttyä ja palvelutarpeen samaan aikaan monipuolistuttua, kun taas toisaalta digitaaliset mahdollisuudet etätulkkaukseen ovat oleellisesti parantuneet. Kansaneläkelaitoksen (Kela) yhteistyöfoorumi viittomakielen tulkkauksessa sekä älypuhelimiin saatavat tulkkauspalvelut ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Kieliosaston jäsenen Ritva Puolakan mielestä ruotsinkielisten palveluiden digitalisoinnissa ensimmäinen askel voisi olla Kelan viittomakielen etätulkkauksesta saatujen kokemusten soveltaminen ruotsin kieleen.

– Älypuhelimien tulkkaussovellutukset tulisi saada viranomaisten ulottuville. Jatkossa etätulkkausta voidaan laajentaa viime aikoina yleistyneisiin maahanmuuttajakieliin osana hallinnon yleistä digitalisointia, selvittää Puolakka.

Tällä hetkellä Kela tarjoaa etätulkkausta ainoastaan suomalaisella viittomakielellä kuulovammaisille. Suomalaisuuden Liiton Kieliosaston mielestä etätulkkauksen käytön laajentamiselle olisi erinomaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset perusteet:

– Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, muistuttaa Puolakka.

 

21.4.2016

Suomalaisuuden Liiton Kulttuuriosasto kokoaa listaa suomalaisuuden peruskivistä tai kiteytymistä. Nyt pääset ehdottamaan suosikkejasi.

Mitkä asiat edustavat sinulle suomalaisuutta aidoimmillaan? Mikä teos, laulu tai vaikkapa rakennus on mielestäsi erottamaton osa suomalaista kulttuuria esimerkiksi historiallisen merkityksensä tai omaleimaisuutensa ansiosta? Mikä kirja jokaisen suomalaisen tulisi lukea, missä paikassa käydä?

Voit vastata tällä Google-lomakkeella:

https://docs.google.com/forms/d/1CSuzOVf20LcWkMIOzdvYGUYrqXSWbChmRLz7mKt2sF0/viewform

Vastausaikaa on huhtikuun loppuun asti.

Lisätiedot:
Tiera Laitinen
Puheenjohtaja, Suomalaisuuden Liiton Kulttuuriosasto
tiera@iki.fi

22.3.2016

Arvoisa Suomalaisuuden Liiton jäsen!

KOKOUSKUTSU SUOMALAISUUDEN LIITTO RY:N  KEVÄTKOKOUKSEEN

Liiton kevätkokous pidetään keskiviikkona 27. huhtikuuta 2016 klo 18.00 osoitteessa

Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33, 00260  HELSINKI.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: mm. vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto.

Tervetuloa!                                                               Hallitus

**********************************************************************************

Suomalaisuuden Liitto 110 vuotta toukokuussa 2016

 

On kulunut 110 vuotta siitä, kun Johannes Linnankoski perusti J.V. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivänä Suomalaisuuden Liiton 12. toukokuuta 1906.
Juhlistamme tapahtumaa lauantaina 14. toukokuuta ravintola Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä alkaen kello 19.00.

 

Liiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua seuralaisesi kanssa juhlaan varaamalla à 35,00 euron (sis. juomapaketin) tai à 25,00 euron (ilman juomapakettia, sis. alkoholittoman tervetulomaljan) arvoinen illalliskortti. Illalliskortteja on myynnissä rajallinen määrä.

 

Varaa omasi ajoissa Liiton toimistosta puh. 09-442 824 tai sähköpostilla suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi. Varatessasi ilmoita myös valitsemasi illallisvaihtoehto. Paikat täytetään varausjärjestyksessä ja viimeinen varauspäivä on 14.4.2016. Varattuasi illalliskortin juhlaan lähetämme sinulle laskun. Suoritettuasi maksun lähetämme sinulle kutsukortin, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn Ostrobotnialle 14. toukokuuta kello 19.00. (Kutsukortti on siis oltava mukana juhlaan saavuttaessa). Pyydämme varaamaan Ostrobotnian narikkamaksuksi à 2,70 euroa.

Ohjelma:

  • runonlaulantaa
  • tervetulomalja
  • Liiton puheenjohtajan puhe
  • juhlapuhe
  • tervehdykset
  • illallinen (vaihtoehdot alla)
  • yhteislaulua
  • tanssia Taljanka-yhtyeen säestämänä

 

Illallinen vaihtoehto 1

Muikumätimoussea ja savukalaa pikkuleipäsillä, retiisi-yrttisalaattia
Peuranpaistia, Grand Veneur-kastike ja prässättyjä juureksia
Vaniljapannacotta ja marinoituja metsämarjoja
Kahvi / tee

Illallinen vaihtoehto 2 

Paahdettua punajuurta ja pähkinää, balsamicosiirappia ja rucolaa
Savustettua tofua, Romesco-kastike ja lämmin kasvis-bulgursalaatti
Samppanjahyytelöä ja marinoituja metsämarjoja
Kahvi / tee

35,00 illalliskorttiin kuuluu juomapaketti, joka sisältää:

Kuohuviinimalja
Kaksi lasillista viiniä

Tilaisuudessa on avoinna baari, joka on käytettävissänne maksua vastaan.

22.3.2016

Suomalaisuuden Liiton osastot aloittivat toimintansa

Helsingin tieteiden talolla pidettiin lauantaina 19. maaliskuuta Liiton osastojen lähtölaukaustilaisuus. Tilaisuudessa esiintyivät Liiton toiminnanjohtaja Sakari Linden sekä entiset puheenjohtajat Heikki Tala ja Erkki Pihkala.

Sakari Linden avasi tilaisuuden kertomalla osastojen roolista osana Liiton toiminnan kokonaisuutta, selventämällä osastojen toimintaperiaatteita sekä valottamalla niiden tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia. Lindenin esitykseen voit tutustua täällä.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana vuosina 2003-2009 toiminut Heikki Tala nosti esille Liiton kunniakasta 110-vuotista historiaa, josta toimintansa aloittaneet osastot voivat ammentaa ajatuksia ja arvoja omaan työhänsä. Talan esitykseen voit tutustua täällä.

Heikki Tala puhuu suomenmieliselle yleisölle

Liittoa vuosina 1988-1996 johtanut Erkki Pihkala puhui osastojen jäsenille ja muille aiheesta kiinnostuneelle kuulijakunnalle Suomen vähemmistökielipolitiikasta ennen ja nyt. Suomen Mieli julkaisee Pihkalan esityksen pohjalta artikkelin numerossaan 2/2016.

Esitysten jälkeen osastot kokoontuivat ensimmäistä kertaa ja suunnittelivat tulevaa toimintaansa. Osastoista ja niiden jäsenistä on syytä odottaa muodostuvan suomenmielisen liikkeen kova ydin.

Toimintansa aloittivat 19.3.2016:

  1. 1) Identiteettiosasto
  2. 2) Kieliosasto
  3. 3) Sukukansaosasto
  4. 4) Kulttuuriosasto
  5. 5) Viestintäosasto

Suomalaisuuden Liiton entistä puheenjohtajistoa samassa kuvassa: Antti Huhtala (vas.), Erkki Pihkala ja Heikki Tala.

 

Suomalaisuuden Liiton entistä puheenjohtajistoa samassa kuvassa: Antti Huhtala (vas.), Erkki Pihkala ja Heikki Tala.

1.3.2016

Suomalaisuuden Liiton osastojen lähtölaukaustilaisuus

Aika: Lauantaina 19.3.2016 klo 11.00–14.00

Paikka: Tieteiden talo, sali 312 (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, 3. kerros)

Suomalaisuuden Liitto toivottaa jäsenensä tervetulleiksi kuulemaan toimintansa aloittavien osastojen (työryhmien) tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Osastot antavat jäsenille mahdollisuuden osallistua suoraan järjestömme toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Osastojen lähtölaukaustilaisuus on mahdollisuus Liiton jäsenille tulla kuulemaan myös järjestön kunnianarvoisia entisiä puheenjohtajia, Heikki Talaa ja Erkki Pihkalaa, jotka esityksillään luovat pohjaa osastojen toimintaa.

Toimintansa aloittavat osastot ovat:

  1. Identiteettiosasto
  2. Kieliosasto
  3. Sukukansaosasto
  4. Kulttuuriosasto
  5. Viestintäosasto

Tilaisuuden suuntaa antava ohjelma:

11.00                  Kahvitarjoilu

11.30                  Osastot suomalaiskansallisen liikkeen nousun kovana ytimenä
Johdanto osastojen toimintaan
Sakari Linden, toiminnanjohtaja, Suomalaisuuden Liitto

11.45                  Toista sataa vuotta suomalaisuutta – meihin ovat monet pahentuneet
Johdanto Suomalaisuuden Liiton historiaan
Heikki Tala, hammaslääketieteen tohtori,
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 2003–2009

12.00                  Vähemmistökielipolitiikka Suomessa
Johdanto Suomen kielipolitiikkaan
Erkki Pihkala, professori emeritus,
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
1988–1996

12.45                  Sukukansa-, kulttuuri- ja viestintäosastojen esittely
Sakari Linden, toiminnanjohtaja, Suomalaisuuden Liitto

13.00                  Osastot kokoontuvat ja keskustelevat toimintansa sisällöstä

14.00                  Tilaisuus loppuu

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen toiminnanjohtaja Sakari Lindenille ja ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-aineallergioistanne:

Puh. 050 307 4100

Sähköposti: sakari.linden@ed-alumni.net

********

Suomalaisuuden Liitto kunnioittaa amerikansuomalaisen legendan elämäntyötä

Suomalaisuuden Liitto on myöntänyt merkittävän uran amerikansuomalaisen kulttuurin hyväksi tehneelle Carl Pellonpäälle Kalevalan päivän kunniaksi järjestön ansiomitalin. Michiganin Ishpemingissä vuonna 1930 syntynyt Pellonpää juonsi vuodesta 1962 lähtien suomen- ja englanninkielistä Suomi kutsuu, Finland Calling -TV-ohjelmaa.

Sunnuntai 29. maaliskuuta 2015 jäi ulkosuomalaiseen kulttuurihistoriaan, kun Carl Pellonpää juonsi ohjelmansa viimeistä kertaa. Ohjelma toimi suomalaiskulttuurin tärkeänä yhdistäjänä ja ylläpitäjänä Yhdysvalloissa Pohjois-Michiganin alueella.

– Suomalaisuuden Liitto arvostaa suomen kielen ja kulttuurin hyväksi ulkomailla tehtävää työtä. Huomionosoituksellamme haluamme kiittää Carl Pellonpäätä hänen merkittävästä panoksestaan suomalaisuuden hyväksi, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho.

Suomalaisuuden Liiton kunniamitalin ojentaa Pellonpäälle 9. huhtikuuta klo

14.00 alkavassa tilaisuudessa Marquette Regional History Centerissä Suomen kunniakonsuli James Kurtti. Tilaisuuteen saapuu myös Ylä-Michiganin alueen Suomi-Amerikka Yhdistyksen puheenjohtaja Ron Hill.

Carl Pellonpää on 26. henkilö, jolle Suomalaisuuden Liitto on myöntänyt ansiomitalin. Häntä ennen viimeisimmän ansiomitalin sai 19.11.2013 nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö.

4.12.2015

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto

Helsingin Tähtitorninmäellä

sunnuntaina 6. joulukuuta 2015 kello 9.00

 

Puhujana prikaatikenraali evp ja Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja, Pertti Laatikainen

NMKY:n Rastipartio

Viipurin Lauluveikot

Radio Suomi

Tervetuloa!

********

20.11.2015

Suomalaisuuden Liitto ry piti syyskokouksensa 19.11.2015 Helsingissä.
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri,
kansanedustaja Sampo Terho Helsingistä.  

Liiton hallitukseen valittiin uutena ylitarkastaja Aki Härkönen. 

Hallituksen muut jäsenet ovat: professori Ilmari Rostila, hum.kand. Antti Ahonen, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee, eduskunta-avustaja Vilhelm Junnila, valtiotieteiden maisteri, LL.M Sakari Linden, sijoittaja Jarmo Mero, kansanedustaja Eero Lehti ja tradenomi Anne Soinila.

12.11.2015

Kutsu Kolmen Sodan Taide -sotilasperinnenäyttelyyn 28.-29.11.2015

12.11.2015

Toimiston putkiremontti on siinä vaiheessa, että siellä ei ole toistaiseksi päivystystä. Puhelimella tavoitat meidät edelleenkin numerosta 09-442 824.

9.11.2015

KOKOUSKUTSU

SUOMALAISUUDEN LIITTO RY:N SYYSKOKOUS TORSTAINA 19.11.2015

Suomalaisuuden Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous on torstaina 19.11.2015 kello 18.00 Kampin palvelukeskuksen ruokasalissa osoitteessa: Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki.

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat:

-toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
-
jäsenmaksujen suuruus
-
liiton puheenjohtajan valinta
-
hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
-
toiminnantarkastajat ja varamiehet vuodelle 2016

Hallitus

************

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto

Helsingin Tähtitorninmäellä

sunnuntaina 6. joulukuuta 2015 kello 9.00

 

Puhujana MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen

NMKY:n Rastipartio

Viipurin Lauluveikot

Radio Suomi

Tervetuloa!

******

20.10.2015

Toimiston putkiremontti on siinä vaiheessa, että siellä ei ole toistaiseksi päivystystä. Puhelimella tavoitat meidät edelleenkin numerosta 09-442 824.

*****

Turun kerho kokoontuu!

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu 24.10.2015 kello 17.00 ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku.

Varattu tila sijaitsee sisään tullessa vasemmalla käytävän päässä Historian luokan vieressä.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

 

Huom! Viikolla 14 ei toimistolla ole päivystystä. Mukavaa pääsiäistä!
===============================================

11.1.2015

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu
17.1.2015 kello 17.00 ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

 

 

 

 

Tiedote 10.11.2014

Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Sivistysvaliokunnan kokous tiistaina 11.11.2014 kello 12.15 eduskunnan auditoriossa.

Kuultavina:

- professori, emeritus, kieliasiamies Erkki Pihkala, Suomalaisuuden liitto

- insinööri, tekniikan tohtori, varapuheenjohtaja Heikki Orsila, Vapaa kielivalinta ry

- professori, yhteiskuntatieteiden tohtori, puheenjohtaja Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry

- folktingssekreterare, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, Svenska Finlands folkting

- valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen, Nätverket Svenska nu

- oikeustieteen tohtori, hallintotieteiden tohtori Pekka Hallberg

Kokous on avoin kansanedustajille ja eduskuntaan akkreditoiduille toimittajille ja se välitetään suorana verkkolähetyksenä.

http://verkkolahetys.eduskunta.fi/

******

Tiedote 6.11.2014

Jussi Niinistö: Suomenkielinen yliopisto-opetus turvattava

Kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) on huolissaan yliopistojen innosta muuttaa tutkinto-ohjelmiaan englanninkielisiksi. Hän jätti 6.11.2014 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen vahvana opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin.

Yliopistot muuttavat koulutusohjelmiaan englanninkielisiksi houkutellakseen ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee Niinistön mukaan kuitenkin olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä.

Niinistön mielestä yliopistolaissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta – myös ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää – tulee antaa suomen kielellä. Suomen kielen säilyttäminen tieteen kielenä on tärkeää kielemme tulevaisuuden kannalta, sillä suomen käytön väheneminen korkeakouluissa tietäisi ennen pitkää kielemme kuihtumista.

Kysymys kokonaisuudessaan alla.

Lisätietoja:

Jussi Niinistö, puh. 050-5767239

www.jussiniinisto.fi

KIRJALLINEN KYSYMYS

Jatkokysymys suomesta tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyisen yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Yliopisto ei lain mukaan voi luopua sille määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä, vaan sen on turvattava perustutkintojen suoritettavuus sillä kielellä, joka sille yliopistolain 11 §:ssä on säädetty. Apulaisoikeuskansleri linjasi vuonna 2010 antamassaan päätöksessä (OKV/1001/1/2009), että yliopiston on turvattava perustutkintojen opetus ja suoritettavuus lakisääteisillä opetus- ja tutkintokielillä.

Tästä huolimatta suomalaisissa yliopistoissa leviää villitys muuttaa tutkinto-ohjelmia englanninkielisiksi. Syksyllä 2013 innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto-yliopisto muutti kaikki kauppatieteelliset maisteriohjelmansa englanninkielisiksi. Lisäksi esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa osa pääaineista opetetaan englannin kielellä.

Yliopistot panostavat englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Taustalla lienevät muoti-ilmiön lisäksi ainakin osittain taloudelliset syyt: yliopistot saavat rahaa ulkomaalaisen opiskelijan suorittamasta tutkinnosta. Lisäksi tulevaisuudessa voitaneen Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta periä lukuvuosimaksuja.

Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä.

Suomen kielen säilyttäminen tieteen kielenä on tärkeää myös kielemme tulevaisuuden kannalta, sillä suomen käytön väheneminen korkeakouluissa tietäisi ennen pitkää kielemme kuihtumista.

Esitin helmikuussa 2013 hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 126/2013, jossa tiedustelin, miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen opetus- ja tutkintokielenä jatkossakin.

Tuolloinen opetus- ja kulttuuriministeri Jukka Gustafsson totesi vastauksessaan, että opetus- ja kulttuuriministeriössä ”arvioidaan tarve täsmentää yliopistolain 11 §:ää muun kuin suomen tai ruotsin kielen käyttämisen osalta ylemmän korkeakoulututkinnon yksinomaisena opetus- ja tutkintokielenä”.

Suomen säilyminen tieteen kielenä, ja elinvoimaisena kielenä ylipäänsä, on arvovalinta. Yliopistolaissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta – myös ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää – tulee antaa suomen kielellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen vahvana opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014

Jussi Niinistö /ps

******

Turun kerhon kokous

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu 15.11.2014 ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku kello 17.00.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643 

Tervetuloa!

********

Tiedote 30.10.2014

Suomalaisuuden Liitto ry piti syyskokouksensa 29.10.2014 Helsingissä.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terho.  

Liiton hallitukseen valittiin kausiksi 2015-2017 uusina jäseninä kansanedustaja Eero Lehti ja tradenomi Anne Soinila.

Hallituksen muut jäsenet ovat: professori Ilmari Rostila, valtiotieteiden kand. Simon Elo, hum.kand. Antti Ahonen, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee, eduskunta-avustaja Vilhelm Junnila, valtiotieteiden maisteri, LL.M Sakari Linden ja sijoittaja Jarmo Mero.

*******
Suomalaisuuden Liitto ry järjestää tilaisuuden:

Kalevalaisen median tilanne Karjalan tasavallassa

Suomen ja Karjalan välinen mediayhteistyö Euroopan vähemmistökielisopimuksen näkökulmasta

Perjantaina 14. marraskuuta klo 15.00 – 17.00, kahvitarjoilu klo 14.30
Eurooppasali, Euroopan komission Suomen-edustusto
Malminkatu 16, Helsinki

Suomessakin uutisoitiin vuosi sitten Karjalan tasavallan hallinnon tehneen kovia suomenkielistä aikakauslehti Careliaa koskevia päätöksiä. Carelian julkaisukerrat vähenivät viime vuoden kymmenestä tämän vuoden kahteen kertaan. Suuri osa Carelian henkilökuntaa irtisanottiin marraskuussa 2013. Lehden pitkäaikaisen päätoimittajan, Robert Kolomaisen, erottua tehtävästään helmikuussa 2014, on nykyinen päätoimittaja Armas Mašin jäänyt Carelian ainoaksi toimittajaksi.

Suomalaisuuden Liitto tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulemaan, kun Armas Mašin kertoo Carelian nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Tilaisuudessa puhuvat Mašinin lisäksi karjalankielisen Oma Mua –lehden päätoimittaja Natalja Sinitskaja ja kustannusyhtiö Periodikan edustaja Aleksei Tsykarev, joka toimii myös karjalaisten edustajana YK:n alkuperäiskansaliikkeessä. Lisäksi tilaisuudessa esiintyy Suomen karjalankielisten edustaja, joka puhuu Euroopan alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 14 artiklan mahdollistamasta rajat ylittävästä yhteistyöstä kielivähemmistön välillä.

OHJELMA

Klo 15.00 Avaussanat
Sampo Terho, puheenjohtaja, Suomalaisuuden Liitto ry

Klo 15.10 Carelian nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
Armas Mašin, päätoimittaja, Carelia

Klo 15.30 Karjalankieline media kaduomas olijoin kielien tuvennu
(suom. Karjalankielinen media uhanalaisen kielen voimavarana)
Natalja Sinitskaja, päätoimittaja, Oma Mua

Klo 15.50 Periodika-kustantamo Karjalan kalevalaisia kieliä säilyttämässä
Aleksei Tsykarev, projektipäällikkö, Periodika

Klo 15.10 Euroopan vähemmistökielisopimuksen artikla 14 karjalankielisten rajat ylittävän yhteistyön tehostajana
Suomen karjalankielisen yhteisön edustaja

Klo 15.30 Vapaata keskustelua

Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen puhelimitse tai sähköpostilla:
(09) 442 824
suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi

Tilaisuus on suomenkielinen lukuun ottamatta Natalja Sinitskajan karjalan kielin livvin murteella pitämää esitystä. Karjala on suomalaisille verrattain helposti ymmärrettävä kielimuoto.

Suomalaisuuden Liitto pidättää oikeuden ohjelmaa koskeviin muutoksiin.

Tervetuloa!

Lisätietoa:

Sakari Linden
Hallituksen jäsen, Suomalaisuuden Liitto
050 3037098
sakari.linden@ed-alumni.net

******

Tiedote 16.10.2014
Julkaisuvapaa

Sukukansayhteytemme ovat liputtamisen arvoisia

Suomalaisuuden Liitto toivoo lokakuun kolmantena lauantaina vietettävän
sukukansapäivän julistamista vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Liitto vetoaa
sisäasiainministeriöön, jotta se määräisi valtion virastot ja laitokset
liputtamaan sukukansapäivänä ja suosittaisi yleistä liputusta myös muille.

Suomalaisuuden Liiton näkemyksen mukaan suomalais-ugrilaisuus
on tärkeä osa suomalaisuutta, sillä kielemme vaikuttaa niin kulttuuriimme kuin ajatteluumme. Suomen on myös hyvä kunnioittaa sukukansojensa kulttuurien monimuotoisuutta.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho näkee sukukansapäivän
liputuksella sekä symbolista että välineellistä arvoa:

“Sukukansapäivän kohonnut yhteiskunnallinen status rohkaisisi ihmisiä
pohtimaan syvällisemmin suomalaisen identiteetin eri puolia ja kannustaisi yhteydenpitoon kielisukulaistemme kanssa.”
“Sukukansapäivänä liputtaminen olisi siksikin luontevaa, että Viron parlamentti sääti jo vuonna 2011 lain, jonka mukaan sukukansapäivä on maassa liputuspäivä. Unkarin parlamentti hyväksyi 9. huhtikuuta 2013 lain, jonka mukaan maassa juhlitaan lokakuun kolmatta lauantaita sukukansa-päivänä”, muistuttaa Terho.

Sukukansapäivää juhlitaan tänä vuonna lauantaina 18. lokakuuta.

Lisätiedot:

Sampo Terho
Puheenjohtaja, Suomalaisuuden Liitto
suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi
Puh. 09442824

Sakari Linden
Hallituksen jäsen, Suomalaisuuden Liitto
Sakari.linden@ed-alumni.net
050 3037098

*****

Tiedote 27.6.2014

Ministerin vastaus Jussi Niinistön kirjalliseen kysymykseen

Ex-pääministeri Jyrki Katainen vastasi viimeisellä työviikollaan kansanedustaja Jussi Niinistön (ps.) kirjalliseen kysymykseen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan järjestelyjen etenemistä. Niinistö tiedusteli, miten hallitus aikoo puuttua siihen, että satavuotisjuhlan valmistelu ei etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017.

Katainen käy vastauksessaan läpi tähän asti nimitettyjä valmistelijatahoja, mutta linjauksista hän toteaa vain, että suomalaisten erilaisuus ja erilaiset odotukset otetaan valmistelussa huomioon. Lisäksi hän lupaa, että juhlavuoden kannalta merkityksellisten tahojen kanssa tehdään yhteistyötä. Niinistö hämmästeli kysymyksessään, ettei hankkeeseen ole kytketty esimerkiksi Kansallismuseota tai Kansallisarkistoa.

Niinistö oli kysymyksessään huolissaan myös projektin rahoituksesta, mutta Katainen kertoo hallituksen kehyspäätöksessään todenneen, että se huolehtii rahoituksen riittävyydestä.

Kataisen väistyttyä pääministerin tehtävistä myös itsenäisyyden satavuotisjuhlaa valmistelevan valtuuskunnan puheenjohtajuus siirtyy uudelle pääministerille. Valtuuskunta kokoontuu Alexander Stubbin johdolla elo-syyskuussa.

Kysymys ja vastaus kokonaisuudessaan alla.

Lisätietoja:
Jussi Niinistö, puh. 050 5767 239

www.jussiniinisto.fi

KIRJALLINEN KYSYMYS

Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan valmistelujen eteneminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlamuistamisen valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Esitin aiheesta kirjalliset kysymykset KK 7/2011 ja KK 201/2011, joiden jälkeen marraskuussa 2011 valtioneuvoston kanslia perusti satavuotisjuhlamuistamisen valmistelua suunnittelevan työryhmän. Sen tehtävänä oli laatia ehdotus vuoden 2017 juhlallisuuksien organisoinnista, toteutuksesta ja kustannuksista.

Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston kanslia asetti elokuussa 2013 itsenäisyyden juhlavuoden projektin ja sille saman vuoden marraskuussa 11-henkisen hallituksen, jonka johdossa on valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Hallituksen nimeämisen jälkeen jätin kirjallisen kysymyksen KK 1102/2013, jossa tiedustelin valmistelujen linjoista.

Parhaillaan hankkeelle etsitään uutta vastaavaa pääsihteeriä, sillä valtiosihteeri Heinosen mukaan hankkeen johdon vahvistamista on pidetty välttämättömänä.

Valmistelua suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan, professori Martti Häikiön Nykypäivä-lehteen 23. toukokuuta 2014 antaman haastattelun mukaan valmistelut eivät etene toivotulla tavalla. Häikiö kuvaa tilannetta huolestuttavaksi, sillä mitään konkreettista ei ole näköpiirissä. Hankkeeseen ei ole esimerkiksi kytketty Kansallismuseota, Kansalliskirjastoa, Kansallisarkistoa tai kansallisia taidelaitoksia. Lisää epävarmuutta projektin ylle luo edessä oleva pääministerin vaihdos.

Rahoitustakin on karsittu, mikä omalta osaltaan kertoo siitä, kuinka Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan suhtaudutaan. Alun perin hankkeeseen budjetoitu 15 miljoonaa euroa putosi kehysriihessä viiteen miljoonaan. Tästä summasta valtaosa kuluu tarvittavien virkamiesten palkkaamiseen, tiloihin ja viestintään. Itse juhlintaan jää arviolta pari miljoonaa euroa.

Professori Häikiön huoleen on helppo yhtyä, ja pidän myös Häikiön lailla käsittämättömänä hankkeen rajaamista vuoteen 2017. Vuoden 2017 itsenäistymisen satavuotisjuhlan lisäksi vietämme vuosina 2018–2020 muidenkin itsenäisen Suomen valtion syntyyn ja kansanvallan varmistumiseen vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Sata vuotta tulee kuluneeksi vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920. Myös näiden tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen on tärkeää, kuten olen edellä mainituissa kirjallisissa kysymyksissänikin muistuttanut.

Itsenäistymisen satavuotismuisto on kansakunnalle tärkeä, ja sillä on mahdollista lisätä kansakunnan yhtenäisyyttä ja ylpeyttä suomalaisuudesta. Siksi merkkipaalua on juhlistettava asianmukaisesti.

Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017?

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2014

Jussi Niinistö /ps

 

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimit­tanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kan­sanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kir­jallisen kysymyksen KK 445/2014 vp:

Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei julkisuudessa olleiden tie­tojen mukaan etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Valtioneu­voston kanslia asetti itsenäisyyden 100-vuotis­juhlan projektin 14.8.2013 ja nimesi projektille valtuuskunnan. Valtuuskuntaan kuuluu yli kuusi­kymmentä yhteiskunnan eri tahojen edustajaa. Valtuuskunta päättää juhlavuoden yleisistä linja­uksista. Valtuuskunnan puheenjohtaja on päämi­nisteri ja varapuheenjohtaja valtiovarainministe­ri. Asettamispäätöksen mukaisesti projekti päät­tyisi 1.2.2018.

Valtioneuvoston kanslia asetti 18.11.2013 projektille hallituksen, jossa on 11 jäsentä, jotka ovat omien alojensa ansioituneita toimijoita, muun ohella professori Martti Häikiö on hallituk­sen jäsen. Asettamispäätöksen mukaan hallituk­sen tehtävänä on vastata juhlavuoden toimeenpa­nosta ja toimeenpanon ohjauksesta

Hallitus valmistelee valtuuskunnan päätettä­väksi yleiset linjaukset, joihin kuuluu ohjelmaju­listus. Ohjelmajulistuksessa esitetään juhlavuo­den keskeisimmät tavoitteet, periaatteet, teemat ja toteutusmuodot. Ohjelmajulistus ohjaa juhla­ohjelmiston, tapahtumien, hankkeiden ja järjeste­lyjen suunnittelua ja yhteensovittamista. Suoma­laisten erilaisuus ja erilaiset odotukset otetaan huomioon juhlavuoden valmistelussa. Hallitus myös etsii ja synnyttää yhteistyöratkaisut mui­den juhlavuoden kannalta merkityksellisten kan­sallisten tai kansainvälisten toimijoiden, tapahtu­mien ja hankkeiden kanssa. Näihin kuuluvat it­sestäänselvyytenä kysymyksessä mainitut kan­salliset muisti- ja kulttuuri-instituutiot.

Projektin hallitus kokoontui ensimmäisen ker­ran vuoden 2013 joulukuussa, ja kokoukset ovat jatkuneet kuluneena vuonna kuukausittain. Halli­tuksen pohjatyön ansiosta projektin jatkotyön valmistelua ohjaavia yleisiä linjauksia päästään esittelemään hankkeen valtuuskunnalle päätök­sentekoa varten elo-syyskuussa, kun valtuuskun­ta kokoontuu ensimmäisen kerran tulevan päämi­nisterin johdolla. Tämän jälkeen juhlavuoden teemojen tavoitteiden esittely jatkuu muille si­dosryhmille ja yhteistyötahoille eri puolella Suo­mea.

Hallitukselle asioita valmistelee vastaava pää­sihteeri ja hänen apunaan kansliaan koottu virka­miessihteeristö. Tätä ryhmää on vahvistettu oh­jelmien tuottamiseen keskittyvällä virkamiehel­lä.

Valtioneuvoston kanslia on esittänyt projektil­le yhteensä 14 miljoonan euron rahoitusta, joista se on saanut tai saamassa valtion talousarvion kautta viisi miljoonaa euroa. Hallitus on kehys­päätöksessään todennut, että hallitus huolehtii projektin rahoituksen riittävyydestä.

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2014

Pääministeri Jyrki Katainen

*** 

Tiedote 6.6.2014

Jussi Niinistö: Satavuotiasta Suomea juhlittava asianmukaisesti

Kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) on huolissaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavalmistelujen etenemisestä. Hän jätti tänään eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen (alla kokonaisuudessaan), jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017.

Niinistön mukaan tilanne on huolestuttava, sillä mitään konkreettista ei ole näköpiirissä. Hankkeeseen ei ole esimerkiksi kytketty Kansallismuseota, Kansalliskirjastoa, Kansallisarkistoa tai kansallisia taidelaitoksia. Rahoitustakin on karsittu, ja lisää epävarmuutta projektin ylle luo edessä oleva pääministerin vaihdos.

Niinistö pitää lisäksi käsittämättömänä sitä, että satavuotiaan Suomen juhlinta ollaan rajaamassa vuoteen 2017. Itsenäistymisen satavuotisjuhlan lisäksi vuosina 2018–2020 tulee kuluneeksi sata vuotta vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920. Myös näiden itsenäisen Suomen valtion syntyyn ja kansanvallan varmistumiseen vaikuttaneiden tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen on tärkeää.

Lisätietoja:

Jussi Niinistö, puh. 050-5767239

www.jussiniinisto.fi

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan valmistelujen eteneminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlamuistamisen valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Esitin aiheesta kirjalliset kysymykset KK 7/2011 ja KK 201/2011, joiden jälkeen marraskuussa 2011 valtioneuvoston kanslia perusti satavuotisjuhlamuistamisen valmistelua suunnittelevan työryhmän. Sen tehtävänä oli laatia ehdotus vuoden 2017 juhlallisuuksien organisoinnista, toteutuksesta ja kustannuksista.

Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston kanslia asetti elokuussa 2013 itsenäisyyden juhlavuoden projektin ja sille saman vuoden marraskuussa 11-henkisen hallituksen, jonka johdossa on valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Hallituksen nimeämisen jälkeen jätin kirjallisen kysymyksen KK 1102/2013, jossa tiedustelin valmistelujen linjoista.

Parhaillaan hankkeelle etsitään uutta vastaavaa pääsihteeriä, sillä valtiosihteeri Heinosen mukaan hankkeen johdon vahvistamista on pidetty välttämättömänä.

Valmistelua suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan, professori Martti Häikiön Nykypäivä-lehteen 23. toukokuuta 2014 antaman haastattelun mukaan valmistelut eivät etene toivotulla tavalla. Häikiö kuvaa tilannetta huolestuttavaksi, sillä mitään konkreettista ei ole näköpiirissä. Hankkeeseen ei ole esimerkiksi kytketty Kansallismuseota, Kansalliskirjastoa, Kansallisarkistoa tai kansallisia taidelaitoksia. Lisää epävarmuutta projektin ylle luo edessä oleva pääministerin vaihdos.

Rahoitustakin on karsittu, mikä omalta osaltaan kertoo siitä, kuinka Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan suhtaudutaan. Alun perin hankkeeseen budjetoitu 15 miljoonaa euroa putosi kehysriihessä viiteen miljoonaan. Tästä summasta valtaosa kuluu tarvittavien virkamiesten palkkaamiseen, tiloihin ja viestintään. Itse juhlintaan jää arviolta pari miljoonaa euroa.

Professori Häikiön huoleen on helppo yhtyä, ja pidän myös Häikiön lailla käsittämättömänä hankkeen rajaamista vuoteen 2017. Vuoden 2017 itsenäistymisen satavuotisjuhlan lisäksi vietämme vuosina 2018–2020 muidenkin itsenäisen Suomen valtion syntyyn ja kansanvallan varmistumiseen vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Sata vuotta tulee kuluneeksi vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920. Myös näiden tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen on tärkeää, kuten olen edellä mainituissa kirjallisissa kysymyksissänikin muistuttanut.

Itsenäistymisen satavuotismuisto on kansakunnalle tärkeä, ja sillä on mahdollista lisätä kansakunnan yhtenäisyyttä ja ylpeyttä suomalaisuudesta. Siksi merkkipaalua on juhlistettava asianmukaisesti.

Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 

Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017?

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2014

Jussi Niinistö /ps

***

16.5.2014
Kokouskutsu

Suomalaisuuden Liiton Turun kerhon kokous pidetään 30.5.2014 kello 17:00.
Paikkana panimoravintola Koulu , Eerikinkatu 18, Turku.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

 

3.4.2014
Suomalaisuuden Liitto järjestää avoimen yleisötilaisuuden torstaina 10.4.2014 klo 17.30, Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, 00100  Helsinki,

FT, Dosentti Juhani Sarsila pitää esitelmän aiheesta:

Daniel Juslenius: Suomen puolustus – ja onnettomuus

Tervetuloa!

 

7.3.2014
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu!

Kokouskutsu

Kokous pidetään 22.3.2014 kello 15:00.
Paikkana ravintola Old Bank, Aurakatu 3, Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

8.1.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu!

Kokouskutsu

Kokous pidetään 18.1.2014 kello 15:00.
Paikkana ravintola Old Bank, Aurakatu 3, Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

 

27.11.2013

KULTTUURISKANDAALI – Ensimmäinen suomenkielinen koulu aiotaan lopettaa

Suomalainen kulttuurihistoria elää vaaran vuosia. Yhä useammat järjestöt panostavat kansainvälisyyteen tai ruotsinkielisen kulttuurin kehittämiseen, vaikka samaan aikaan suomalaiset kulttuurihistorian aarteet ovat vaipumassa unholaan. Viimeisin esimerkki tulee Hämeenkyröstä, jossa ollaan lakkauttamassa ensimmäistä suomenkielistä koulua.

166 vuotta sitten perustettu Jumesniemen koulu on ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu, johon olivat tervetulleita kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset. Koulu on edelleen ainoa pohjoismaissa toimiva kirkkokoulu ja se tarjosi lapsille ilmaisen ruokailun koulunkäynnin yhteydessä ensimmäisenä kouluna Suomessa.

Adam ja Ulrika Sasslin hakivat senaatilta luvan kirkon perustamiselle 27. Marraskuuta 1847, koska varsinaista suomenkielistä alkeisopetusta ei hyväksytty, ja toiminta lähti käyntiin kirkkokouluna. Kirkko hoiti opetuksen pappi Antero Wareliuksen johdolla, joka siirtyi myöhemmin Loimaan kirkkoherraksi. Wareliuksen opissa kävi myös ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen, Frans Emil Sillanpää. Warelius oli myös merkittävässä roolissa Suomen kirjakielen kehittämisessä.

Lakkautusuhkaa perustellaan kunnan taloushuolilla, mutta historian valossa aikomukset koulun lakkauttamisesta ovat lyhytnäköisiä.. Kyläläiset ovat uupuneita jokavuotiseen taisteluun koulunsa puolesta. Vuosi sitten koulu säilyi kahden äänen enemmistöllä. Koulun lakkauttaminen aiheuttaisi kolmenkymmenen alakoululaisen ja kahden opettajan päivittäisten koulumatkojen kasvamisen 40 – 60 kilometriin, joka ei ole kunnalle ilmaista sekään, ja opetus voisi joutua parakkeihin. Perusopetukseen kohdistuvilla säästöillä murretaan yhteiskuntamme kivijalkaa. Säästöjä olisi mielekkäämpää hakea vapaasta sivistystyöstä, joka perustuu yksilön valinnanvapauteen.

Suomalaisuuden Liitto ja Liiton Turun kerho ovat huolissaan yhteiskunnan arvokehityksestä. Suomen kieli ja suomalainen kulttuurihistoria ansaitsevat parempaa. Vetoamme muihin kansalaisjärjestöihin, jotta maamme ensimmäinen suomenkielinen koulu säilyy.

Suomalaisuuden liitto / Turku

Vilhelm Junnila, Jari Helispuro, Olli Porra

*****

14.11.
Perinteinen valtakunnallinen itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuus Helsingin Tähtitorninmäellä perjantaina 6.12.2013 kello 9.00.

Ohjelmassa:

LIPUNNOSTO JA LIPPULAULU

Partiolippukunta NMKY:n Rastipartio,
Viipurin Lauluveikot ja yleisö.

MIESKUOROLAULUA

Viipurin Lauluveikot
johtaa dir.mus. Urpo Rauhala
Fredrik Pacius Suomen laulu
(sanat Emil von Qvanten)

LIPPUPUHE

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma

MIESKUOROLAULUA

Viipurin Lauluveikot
Toivo Kuula Nuijamiesten marssi
(sanat V.A. Koskenniemi)

MIESKUOROLAULUA

Viipurin Lauluveikot
Jean Sibelius Finlandia
(sanat V.A. Koskenniemi)

MAAMME-LAULU

Viipurin Lauluveikot ja yleisö

Tilaisuuden radioi Radio Suomi!

 

1.11.2013 Tiedote

Suomalaisuuden Liitto ry piti 31.10.2013 syyskokouksensa Helsingissä.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terho Helsingistä.  

Liiton hallitukseen valittiin uutena VTM, LLM Sakari Linden, kansanedustajan avustaja Vilhelm Junnila ja sijoittaja Jarmo Mero.

Hallituksen muut jäsenet ovat filosofian maisteri Pekka M. Sinisalo, professori Ilmari Rostila, valtiotieteiden kand. Simon Elo, opetusneuvos Voitto Mäkipää, hum.kand. Antti Ahonen, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee.

Suomalaisuuden Liiton perusti vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski herättämään ja vahvistamaan suomalaista kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistämään suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liitolla on ollut voimakas myönteinen vaikutus suomalaisuuteen jo yli 100 vuoden ajan. Vuosikymmenten kuluessa liiton toiminnan painoalueet ovat vaihdelleet kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Kielipolitiikka on aina ollut keskeinen liiton toiminnassa.

Suomalaisuuden Liitto pyrkii vaikuttamaan Suomen kielipolitiikkaan niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa yhdentyvän Euroopan ja globalisoituvan maailman suomalaisille asettamiin haasteisiin.

Liitolla on pitkä perinne heimotyössä sukukansojen kanssa. Lisäksi liitto vaalii ja kehittää edelleen maamme lippu- ja nimikulttuuria.

Perjantaina 6. joulukuuta 2013  kello 9.00 liitto järjestää Helsingissä Tähtitorninmäellä valtakunnallisen itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuuden. Tämän yli  puolivuosisataisen perinteen Suomalaisuuden Liitto aloitti vuonna 1957.

Helsingissä 1.11.2013

 

16.10.2013
Jussi Niinistö: Sukukansapäivä virallistamisen arvoinen

Kansanedustaja, Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Jussi Niinistö (ps) ehdottaa, että Suomessa alettaisiin viettää lokakuun kolmantena lauantaina suomalais-ugrilaisten sukukansojen päivää. Hän on jättänyt tänään eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle (alla kokonaisuudessaan).

- Globalisoituvassa maailmassa suomen kieli ja kulttuuri joutuvat taistelemaan olemassaolostaan ja oman kielen ja kulttuurin merkitystä on syytä korostaa, Niinistö perustelee.

Viron ja Unkarin parlamentit ovat tehneet päätöksen sukukansapäivän viettämisestä. Suomessa eri järjestöt juhlistavat päivää, mutta Niinistön mielestä se ansaitsee myös virallisen tunnustuksen.

- Sukukansapäivää viettämällä voisimme pitää yllä yhteyksiä kielisukulaisiimme. Päivä olisi myös kunnianosoitus omille suomalais-ugrilaisille kielivähemmistöillemme, saamelaisille ja karjalaisille.

Lisätietoja:

Jussi Niinistö, puh. 050-5767239

www.jussiniinisto.fi

 

Liite: Kirjallinen kysymys ”Sukukansapäivän viettäminen”

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sukukansapäivän viettäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa virisi 1920-luvulla aktiivinen kiinnostus suomalais-ugrilaiseen yhteistyöhön, mikä käytännössä tarkoitti yhteydenpitoa Unkariin, Viroon ja Latviassa asuvaan liiviläisten kansansirpaleeseen.

Heimotyön suosio oli suurta, mikä näkyi esimerkiksi vuosien 1921 ja 1936 välillä yhteensä viisi kertaa järjestetyn suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin osallistujamääristä. Vuoden 1928 kongressiin Budapestissä osallistui yli 500 ja vuoden 1936 Tallinnan-kongressiin liki 600 suomalaista. Vuoden 1931 kongressissa Helsingissä vieraili yli tuhat virolaista ja unkarilaista.

Heimohenkeä yritettiin syventää suuren yleisön keskuudessa erityisen heimopäivän kautta. Vuodesta 1930 Suomessa, Virossa ja osin Unkarissakin vietettiin kouluissa lokakuun kolmantena lauantaina yhteistä heimopäivää.

Talvisota katkaisi heimotyön, mutta jatkosodan myötä heimopäivien järjestämistä jatkettiin vuosina 1941–1943. Rautaesiripun laskeutuminen toisen maailmansodan seurauksena merkitsi kuitenkin pitkää taukoa heimotyöhön. Se virisi uudelleen vasta 1980-luvun lopulla.

Kuluvan vuoden huhtikuussa Unkarin parlamentti päätti jatkaa heimopäivän viettoa. Se julisti lokakuun kolmannen lauantain suomalais-ugrilaisten sukukansojen päiväksi. Unkarin monin tavoin erimieliset puolueet tekivät päätöksen lähes yksimielisesti äänin 314–6.

Vastaava päätös on tehty myös Virossa. Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi lokakuun kolmantena lauantaina vietettävän heimopäivän valtiolliseksi juhla- ja liputuspäiväksi vuonna 2011.

Unkarin parlamentti on kannustanut myös Suomea tekemään saman päätöksen sukukansapäivästä, jotta kaikki kolme suomalais-ugrilaista valtiota voisivat viettää sukukansojen päivää yhtä aikaa.

Globalisoituvassa maailmassa suomen kieli ja kulttuuri joutuvat taistelemaan olemassaolostaan ja oman kielen ja kulttuurin merkitystä on syytä korostaa. Kansallisen identiteetin vahvistamiseksi Suomenkin tulee alkaa viettää suomalais-ugrilaisten sukukansojen päivää, kuten Virossa ja Unkarissa tehdään.

Jo nyt eri järjestöt juhlistavat päivää, mutta se ansaitsee myös virallisen tunnustuksen. Sukukansapäivää viettämällä voisimme pitää yllä yhteyksiä kielisukulaisiimme. Päivä olisi myös kunnianosoitus omille suomalais-ugrilaisille kielivähemmistöillemme, saamelaisille ja karjalaisille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus harkita, että Suomessakin alettaisiin lokakuun kolmantena lauantaina virallisesti viettää suomalais-ugrilaisten sukukansojen päivää Viron ja Unkarin tavoin?

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2013

Jussi Niinistö /ps

**^^**^^**

 

Suomalaisuuden Liiton Turun kerhon kaksi kokousta:

19.10.2013 Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu Kahvila Kisällissä kello 13.00 osoitteessa Vartiovuorenkatu 2, Käsityöläismuseo, Turku.

16.11.2013 kokous pidetään Ravintola Koulussa, Historian luokka kello 13:00-15:30 osoitteessa Eerikinkatu 18, Turku.

16.11. kokouksen jälkeen iltaa jatketaan hieman vapaammissa seurustelun merkeissä.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

****

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu lauantaina 21.9.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art -kahvila, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

***

Tervehdys,

Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistys osallistuu Siuntio päivään, la 31.8.2013, klo 10-14.
Paikkana on Siuntion Aleksis Kiven koulu, Puistopolku 2, kuntakeskus (asema).

Pöytämme on koulun sisätiloissa.

Esillä mm. Ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanja, kirjamateriaalin esittelyä,

Oma kieli 150 vuotta -juhlavuosi, vapaata keskustelua kielipolitiikasta.

“Murjaise murteellasi!” -kirjaseen kerätään myös murrenäytteitä halukkailta.

Tervetuloa mukaan osallistumaan ja keskustelemaan rennoin mielin!

Suomenmielisin terveisin,

Vesa-Matti Louekoski, FL
Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistys
www.suolukki.net
vesa-matti.louekoski@kolumbus.fip. 045-8049698

30.5.2013
Alla tänään lähetetty mediatiedote:

Suomalaisuuden Liitto: Vihapuheet tuomittavia!

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sampo Terho pitää viime päivinä eri suomenruotsalaisiin henkilöihin ja järjestöihin kohdistuneita vihakirjoituksia erittäin tuomittavina. Saman kannan esitti jo eilen liiton toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalo Kolmen sepän patsaalla järjestetyssä mielenosoituksessa.

“Haluamme Suomalaisuuden Liiton puolesta tehdä täydellisen selväksi, ettemme hyväksy tällaista käytöstä”, toteaa Sampo Terho. “Moukkamainen uhkailu tuottaa yksinomaan vahinkoa: se satuttaa niin kohteitaan, yhteiskuntarauhaa kuin asiallista keskustelua.”

Suomalaisuuden Liitto toivoo uhkauksien lähettäjän tai lähettäjien henkilöllisyyden selviävän pian. Samalla toivomme asiallisen kielikeskustelun jatkuvan.

“Suomen kielipolitiikkaa kuten kaikkea muutakin politiikkaa saa arvostella, se kuuluu demokratiaan. Sananvapaus on yhteiskuntamme pyhimpiä arvoja. Sananvapaus ei kuitenkaan sisällä oikeutta uhkailla muita. Se on päinvastoin yritys rajoittaa muiden sananvapautta”, toteaa Terho.

Lisätietoja: Sampo Terho +358 50 538 1674

15.5.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu
lauantaina 25.5.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!

27.3.2013
Europarlamentaarikko Sampo Terholla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi cocktail-seminaariin Euroopan parlamenttiin suomen kielen päivänä tiistaina 9.4.2013 klo 18.00. Tilaisuus avaa näyttelyn, jossa esitellään suomen kieltä ja kirjallisuutta osana monikielistä Eurooppaa. Puhujavieraidemme johdolla tarkastelemme suomenkielisen kirjallisuuden kehitystä ja kielemme asemaa muiden eurooppalaisten kielten joukossa, sekä tutustumme suomen kirjallisuuden klassikoihin. Illan edetessä pääsemme tutustumaan kulttuuriimme amerikkalaisen stand up -koomikon silmin.

Terhon vieraiksi saapuvat kirjailija Riku Korhonen, stand up -koomikko Phil Schwarzmann sekä europarlamentaarikko Hannu Takkula.

20.3.2013
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/osallistu.php

Linkistä voit tulostaa kannatusilmoitusta kansalaiskeräykseen “ruotsi vapaaehtoiseksi”. Linkki sisältää myös ohjeet jaettavan mainosmateriaalin tilaamiseen.

20.3.2013
Kansanedustaja Ismo Soukolan eilen jättämä kirjallinen kysymys

KIRJALLINEN KYSYMYS
Suomalaisuuden liiton ja Svenska Finlands folkting –
järjestöjen epätasa-arvoinen kohtelu

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisuuden liitto on suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäjä. Se myös vastaa kansalaisten kyselyihin mm. liputuksen järjestämisestä. Suomen kansalliskielen ja Suomen lipun puolustajalta poistettiin budjetista kaikki toiminnan ylläpitoon ja kunnioittamiseen käytettävät varat.

Vertailukohtana vähemmistökielen ylläpitoon erikoistunut Svenska Finlands folkting – järjestölle on laissa (1331/2003) taattu ylläpito. Laissa ko. järjestön tehtäviksi määritellään: ’ Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa”. Tässä on kohtuullisen hyvin onnistuttu, jos tutkitaan vaikka ruotsinkielisen väestönosan osuutta maamme korkeakoulutetuista. Se on huomattavasti suurempi, mitä heidän osuutensa kielivähemmistönä antaa ymmärtää.

Vuodeksi 2013 ko. järjestölle on budjetoitu 575 000 euroa, kun taas vastaavalle suomalaisuutta ja suomen kieltä puolustavalta järjestöltä, Suomalaisuuden liitolta vietiin viimeinenkin avustus, jolla se järjesti itsenäisen Suomen lipun juhlallisuuden kerran vuodessa.

Aalto-yliopisto kaavailee, että väitöskirjat tultaisiin tulevaisuudessa hyväksymään ainoastaan englanninkielisinä. Tällöin sivistyneistö ei puhuisi Suomessa suomea, vaan ainoastaan englantia ja ruotsia. Tätä tuskin eduskunnan kansanedustajien äänestäjien enemmistö haluaa maamme poliittiselta eliitiltä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen eriarvoisuuden Suomalaisuuden liiton ja Svenska Finlands folkting – järjestön väliltä valtionosuuksia ja toiminta-avustuksia jaettaessa?

Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2013 Ismo Soukola /ps

Katso myös kansanedustaja Jussi Niinistön videohaastattelu liittyen  Aalto-yliopistoon  ”Suomen kieli uhattuna”. Linkki alla: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=2309

19.3.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu lauantaina 23.3.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!


7.3.2013

Kansalaisaloite valinnaisesta ruotsista pinkaisi nousuun ruotsivapaaehtoiseksi.fi keräsi ensimmäisenä kolmena päivänä yhteensä 4149 allekirjoitusta kansalaisaloitteelleen! Ilmoitus nousi kolmessa päivässä kahdeksannelle sijalle 40 aloitteen joukossa. Eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyn, mikäli sille kerätään 50 tuhatta allekirjoitusta puolen vuoden aikana. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

 

4.3.2013
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Allekirjoita aloite!

28.2.2013
Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen, kansanedustaja Jussi Niinistön  eduskunnalle jättämä kirjallinen kysymys 28.2.2013.

Suomi tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen vallata jalansijaa opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Tästä huolimatta etenkin yliopisto-opetuksen pääasiallisena kielenä säilyi vielä pitkään ruotsi. Suomen asema tieteen kielenä ei siis ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen ovat menneet sukupolvet tehneet pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on vaalimisen arvoinen kansallinen saavutus.

Nykyisen yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, joiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Vaikka englannin asema on vahvistunut opetuksessa ja tutkimuksessa, on tärkeää, että molempia tehdään edelleen myös suomeksi. Näin suomi tieteen kielenä säilyy elinvoimaisena.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kaikki tulevana syksynä alkavat maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Mikäli näin todella tapahtuu, tarkoittaa se sitä, että itsenäisen Suomen pääkaupungissa saa jatkossa ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää kauppatieteellistä koulutusta vain englannin ja ruotsin kielellä.

Innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto panostaa voimakkaasti englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä. Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto suomen kielellä riittää täyttämään lain vaatimuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on arvioitu, että englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista. Jos tähän mennään, on se virheellistä tiedepolitiikkaa. Laissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta tulee antaa suomen kielellä.

Jo tällä hetkellä opiskelijat joutuvat monilla tieteenaloilla omaksumaan paljon englanninkielistä kirjallisuutta, sillä kaikkea materiaalia ei ole saatavana suomen tai ruotsin kielellä. Suurten ja hankalien asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja syvällinen ymmärtäminen sujuu kuitenkin parhaiten opiskelijan omalla äidinkielellä. Laajan englanninkielisen kirjallisen materiaalin vastapainona opetusta tulee saada omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä

ja miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2013

Jussi Niinistö /ps

22.2.2013
VETOOMUS JYVÄSKYLÄN LYSEON PUOLESTA

Suomalaisuuden Liitto tuntee erityistä myötätuntoa uhan alla olevaa Jyväskylän Lyseota kohtaan vanhimpana suomenkielisenä oppikouluna ja lyseona. Ilman sitä suomalaista sivistystyötä, joka Jyväskylän lyseolla kaikkein ensimmäisenä oli kunnia aloittaa, olisi Suomi ja suomalainen kulttuuri hyvin toisenlainen. Lyseo ja sen rakennus ovat merkittävä kansallinen symboli, ja toivomme Jyväskylän Lyseon Lukion ansiokkaan työn jatkuvan perinteisissä tiloissaan.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto ylintä päätösvaltaa käyttävänä elimenä käsittelee vielä kokouksessaan 4.3.2013 Jyväskylän Lyseon asiaa. Suomalaisuuden Liitto vetoaa Jyväskylän päättäjiin, että käytätte tämän mahdollisuuden pelastaa kaupunkinne perinteiltään ainutlaatuinen lukio nykyisten ja tulevien nuorten opinahjona.

Vuonna 1902 valmistunut kaunis lukiorakennus antaa sivistynyttä ilmettä koko kaupunkikuvaan. On luonnollista, että iäkäs rakennus vaatii välillä peruskorjausta. Kunnostamisen kustannukset eivät ole kohtuuttomia, kun muistetaan lukion historiallinen ja symbolinen merkitys sekä Jyväskylälle että koko kansakunnallemme.

Helsingissä 21. helmikuuta 2013
Suomalaisuuden Liitto ry

Sampo Terho                                                           Pekka M. Sinisalo
puheenjohtaja                                                         varapuheenjohtaja

Vetoomus julkaistiin Keskisuomalainen -lehdessä
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lyseo-sai-vaikutusvaltaisen-yllatystukijan/1300724

13.2.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu
lauantaina 23.2.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!

12.2.2013
Roman Schatzin Maamme-kirja ohjelmassa vieraina Ilkka Siukosaari ja Liiton puheenjohtaja Sampo Terho. Aiheena kielipolitiikka – kuuntele alla olevasta linkistä.

http://areena.yle.fi/radio/1773912

6.2.2013
Länsi-Uudellamaalla asuvat Suomalaisuuden Liitto ry:n jäsenet HUOMIO!
Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen kokous on torstaina 28.2.2013 kello 19.00. Kokoonnumme kahvila TuuMassa, Aleksis Kiven tie 2,
02580  SIUNTIO (as.)
Lisätietoja: Vesa-Matti Louekoski, suolukki@gmail.com
Tervetuloa!

25.1.2013
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho on Tuomas Enbusken kanssa Suomi on ruotsalainen -ohjelman viimeisessä (osa 10) lähetyksessä. Nauhoituksen perusteella tulossa on provosoiva keskustelu. Muista katsoa!

14.1.2013
Turun kerho kokoontuu 19.1.2013 kello 13:00 alkaen. Paikkana Kahvila Kisälli, Vartiovuorenkatu 2, Turku, Käsityöläismuseo.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Kokousaiheita voi esittää etukäteen osoitteeseen:
posti@suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

*********
30.11.2012

Perinteinen valtakunnallinen itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuus Helsingin Tähtitorninmäellä torstaina 6.12.2012 kello 9. 

Ohjelmassa:
Lipunnosto ja lippulaulu (partiolippukunta NMKY:n Rastipartio)
Orkesteriesitys (Rautatien Soittajat Hyvinkää ry)

LIPPUPUHE, professori Aatos Lahtinen

Mieskuorolaulua (Viipurin Lauluveikot)
Maamme-laulu  (orkesteri, kuoro ja yleisö)

Tilaisuuden radioi Radio Suomi.

Itsenäisyyspäivän lipunnostoperinteen aloitti Suomalaisuuden Liitto vuonna 1957.

Tervetuloa!

***

30.11.2012
Liiton lausunto kahden kansalliskielen strategiselle työryhmälle:

Valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän kansalliskielistrategia

Suomalaisuuden Liitto jätti toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalon ja Liiton kieliasiamiehen Erkki Pihkalan toimesta lausuntonsa valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän (http://www.sampoterho.net/?p=1768#comments) luonnoksesta kansalliskielistrategiaksi keskiviikkona 7.11.2012. Kielistrategiatyöryhmän pääsihteeri Paulina Tallroth ilmoitti Liiton toimistonhoitajan Saila Savisen tiedustellessa asiaa 14.11.2012, että itse toimenpideohjelma ja visio ovat luottamuksellista tietoa. Näin ollen Liitto ei voi niitä julkaista, eikä aloittaa julkista ja avointa kansalaiskeskustelua asiasta. Suomalaisuuden Liitto ry totesi lausunnossaan kunnioittaen seuraavan:

1. Lausunnon lähtökohta

Kielistrategialuonnos on syntynyt yksipuolisesti, koska se seuraa Svenska Finlands Folktingin asettaman Ahtisaaren työryhmän esityksiä Suomen kansalliskielten, tässä tapauksessa tilaajan ja eturyhmän intressissä olevan ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa. Kyseessä on hätävarjelun liioittelu, sillä ruotsin kieli voi Suomessa hyvin, jos tilannetta verrataan vastaavien kokoisten kielivähemmistöjen asemaan Pohjoismaissa tai EU-maissa. Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei voi verrata aikaan, jolloin se maan ainoana virallisena ja koulutuskielenä oli ylivoimainen suomen kieleen nähden, kuten de facto vähemmistökielen (noin 5 %) ruotsin edustajat asiantilan usein näkevät. Tämän historiallisen perspektiivin ei siis tule vaikuttaa tilanteen arviointiin. Suomen ei tule rakentaa kansallista ja kansainvälistä tulevaisuuttaan vain osana pohjoiseurooppalaista yhteisöä, kuten luonnos edellyttää, vaan tämän rinnalla tulee ottaa huomioon etenkin EU-jäsenyyden ja globalisaation vaatimukset 2000-luvun kansalliskielistrategialle. Tässä mielessä nykytilanne ei ole tyydyttävä.

Kansalliskielistrategiassaon unohdettu täysin se vaara, jonka globalisaation ja verkottumisen kautta tapahtuva integroituminen aiheuttaa suomen kielen tulevaisuudelle pienenä kielenä. Englanti on jo nyt syrjäyttänyt suomen kielen internetin käytössä etenkin pelimaailmassa. Osin siitä on jopa tullut maan ”toinen” kieli.

2. Pohjoismainen integraatio ja suomen kieli

Suomen kielen asemaa on myös vahvistettava etenkin Ruotsissa valtioiden välisen kielellisen tasa-arvon ja vastavuoroisuuden pohjalta sekä saatava myös suomi viralliseksi kieleksi pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä hyväksyttävä myös englannin kielen käyttö.

EU-integraatio on luonut Suomen ja Ruotsin välille tiiviit yhteismarkkinat. Suomen virallinen kaksikielisyys hyödyttää täten liikaa ruotsalaisia yrityksiä ja henkilöitä verrattuna siihen, mitä Ruotsi vastaavasti tarjoaa suomenkielisille. EU:n markkinaintegraatioon kuuluva lakien yhtenäistäminen edellyttää myös kielilakien harmonisointia. Suomen ja Ruotsin tulee sopia tästä kahdenvälisesti (vrt. Euroopan Neuvoston vähemmistösopimuksen 18 artikla) ja kielistrategiassa tulee tätä suositella yksistään historiallisista syistä.

3. Kansalliskielten osaaminen

Liitto yhtyy toimikunnan näkemykseen siitä, että molempien kansalliskielten osaamisen – varsinkin kirjallinen osaaminen – on heikentynyt. Liitto katsoo, että poistamalla toisen kotimaisen kielen pakollisuus koulutuksen kaikilla tasoilla sekä käyttämällä näin vapautuvat tunnit äidinkielen, suomen tai ruotsin, vahvistettuun opiskeluun on omiaan ehkäisemään nuorten, etenkin poikien syrjäytymistä. On nurinkurista, että noin 10-15 % peruskoulun oppilaista osaa hädin tuskin muutaman sanan toista kansalliskieltä, useimmiten ruotsia. Puutteellinen äidinkielen osaaminen johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Kokonaisuudessaan kansalliskielistrategiaan sisältyvät ruotsin asemaan paneutuvat ehdotukset vaikuttavat ”veden kantamiselta kaivoon”. Ottaen huomioon sen, miten vähän ruotsia on opittu kouluissa peruskoulusta korkeakouluihin viime vuosikymmeninä vaikuttaa siltä, että ruotsin kielen opetuksen epäonnistuttua hallintoa yritetään palauttaa kaksikieliseksi. Vai, onko tarkoitus varata korkeimmat hallintovirat ns. kaksikielisille samaan tapaan kuin ne olivat ruotsinkielisten hallussa sata vuotta sitten?

Suomenkielisillä on huonoja historiallisia kokemuksia ruotsinkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten maahanmuuttajien kielellisestä erityisasemasta.

Toimenpidesuositusten osalta Liitto toteaa erikseen:

4. Mitä on kaksikielisyys?

Käsitteet ”kaksikielisyys ja kaksikielinen henkilö” tulisi määritellä ennen kuin perustetaan kaksikielisiä kouluja. 2000-luvun alun kielilakikomitea nimenomaan hylkäsi ”kaksikielisyyden”, koska se Suomen kielilain itseidentifikaation periaatteeseen nojautuvana johtaa helposti keinotteluun ja oikutteluun kielivaatimusten suhteen. Käytännössä ns.”kaksikieliset” ovat valitettavan usein puolikielisiä molemmilla kielillä. Olisiko syytä huomioida myös maahanmuuttajien kaksikielisyys?

Kansallisen termipankin luomien voi olla yleishankkeena liian vaikea johtuen eri ammattikielten runsaudesta. Sen sijaan tulisi edistää alakohtaisten termipankkien muodostamista samaan tapaan kuin tehdään esimerkiksi lääketieteessä ja joillakin teknisillä aloilla. Lisäksi tulee voimakkaasti

tukea eri alojen suomenkielisten perusoppikirjojen kustantamista, koska ruotsinkielisillä on tukemaan skandinaaviset oppikirjat entiseen tapaan.

Vaikka ruotsin kirjoittaminen on ylioppilaskirjoituksissa vähentynyt, niin sen kirjoittaneiden osaamistaso on tuntuvasti noussut lisäten näin ruotsinkielen todellista osaamista. Kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla ruotsin osaamisvelvollisuuden poistaminen lisäisi mahdollisuuksia kartuttaa Suomen kielivarantoa.

5. Kielikylvyt

Globalisaatiosta, etenkin kaupallisista, aiheutuvien tarpeiden tyydyttämiseksi tulee panostaa kielikylpy- ja kielisuihkumahdollisuuksiin muidenkin kuin de facto ruotsin kielen suhteen.

Maahanmuuttajien maan pääkielen suomen saati sitten ruotsin kielen osaaminen on tunnetusti heikkoa verrattuna kantaväestöön. Tämä on asiantila, jolta toimikunta on sulkenut silmänsä keskittyessään vain ruotsin kielen aseman parantamiseen yksinomaan suomenkielisten keskuudessa.

Niinpä sekä suomen että ruotsin opettamista maahanmuuttajille yleensä ja etenkin suomen opettamista riikinruotsalaisille tulee huomattavasti tehostaa jopa velvoituksena oppia molempia kieliä niin kauan kuin suomalaisilla velvollisuus oppia ruotsia. Näin, jotta toisen kotimaisen oppiminen ei olisi suomalaisten erityisrasite maahanmuuttajiin ja näiden työllistymiseen nähden. Suomenkielinen lapsihan ei saa minkäänlaista todistusta valmistumisestaan oppilaitoksesta ilman suoritettua ruotsin kurssia syrjäytyen näin työmarkkinoilta toisin kuin maahanmuuttajat. Suomeen on näin ollen kertynyt opiskelijajoukko, jotka ovat pakkoruotsia vailla valmiita ja siten epäpäteviä julkisiin virkoihin, joihin maahanmuuttajat pääsevät toista kotimaista osaamatta.

On siis pidettävä huoli, että kielilain vaatimusten mukaisesti julkisiin virkoihin valittavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, etenkin riikinruotsalaiset henkilöt osaavat suomea ja ruotsia samantasoisesti kuin vaaditaan suomen- ja ruotsinkielisiltä virallisesti kaksikielisten elinten tehtävissä, joita koskevat kielilain määräykset.

6. Uusia toimenpidesuosituksia   

Itsehallinnollinen Ahvenanmaa on saanut Euroopan Neuvostolta huomautuksen vähemmistönsä eli suomenkielisten huonosta kohtelusta. Tämä tulisi ottaa kielistrategiassa. Ruotsin vallan ajan historian opetusta voidaan lisätä opetukseen, jos samalla kerrotaan, miten ankeaa se oli suomenkielisille kielellisesti, kulttuurillisesti ja sotilaallisesti.

Kansalliskielten osaamistason seuranta on nykyisin vähintäänkin riittävä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii pikemminkin virkamieskunnan vähentämistä.

Luonnoksessa ei ole minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista.

7. Kielilain tarkistaminen

Suunnitteilla olevat kuntaliitokset aiheuttavat sen, että kielilain 5 § kielellisestä jaotuksesta on uusittava. Parhaiten se tapahtuu palaamalla 1950-luvulla voimassa olleisiin määräyksiin. Jo nyt kaksikielisissä kunnissa (esimerkiksi Kokkola ja Lohja) tai hallintoalueilla, joissa yksikin kunta on kaksikielinen ( esim. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Myrskylän takia) ei ole noudatettu kielilain opasteita (mm. teiden nimet tai ovikyltit) koskevia määräyksiä. Kielilain henki myös on, kuten eduskunnan oikeusasiamies on äskettäin todennut, että liitokset yli kielellisten hallintorajojen eivät ole suotavia. Suomenkielisiä kuntia ei siis tulisi liittää kaksikielisiin kuntiin, kuten on jo käynyt Turun, Lohjan ja Kokkolan kohdalla, mutta Keski-Pohjanmaata ei voitu liittää Pohjois-Pohjanmaan kanssa ja siten erottaa kaksikielisestä Pohjanmaasta.

Toimenpiteiden toteutusaikataulu, vuoden 2013 alusta lähtien, on epärealistinen. Näin, koska kansalliskielistrategia, toimenpideluonnos ja todelliset kieliolosuhteet eroavat liikaa toisistaan.

Helsingissä 2. marraskuuta 2012

Suomalaisuuden Liitto ry

Sampo  Terho
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
Euroopan Parlamentin jäsen

Pekka M. Sinisalo
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
erityisavustaja

Jussi Niinistö
Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen
kansanedustaja, puolustusvaliokunnan

Erkki Pihkala
Suomalaisuuden Liiton kieliasiamies
professori emeritus

***

26.11.2012
LAKIALOITE

Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä

Eduskunnalle

Tämä lakialoite rakentuu perustuslain (731/1999) 17 §:n säännöksille ja pyrkii siihen, että sanotun perusoikeuspykälän kirjain ja henki tulisivat nykyistä paremmin toteutetuiksi. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.” Saman pykälän 2 momentin mukaan ”Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”

Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 § asettaa julkiselle vallalle eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteutumatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting –nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä sen ”sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista”.

Svenska Finlands folkting on perustamisestaan (1919) lähtien ollut suomenruotsalaisten kansalaispiirien poliittis-kielellinen edunvalvontajärjestö, jonka tarkoituksena on yhdistää kieliperusteinen edunvalvonta yli poliittisten puoluerajojen niin, ettei se jäisi yksin Ruotsalaisen kansanpuolueen (Svenska folkpartiet i Finland r.p.) tehtäväksi. Eduskunnan suuri suomenkielinen enemmistö on suhtautunut tähän toimintaan perinteisen myötämielisesti, mitä osoittaa se tukiluonteinen erityislainsäädäntö, jota kyseistä järjestöä varten on säädetty.

Nykyinen asiaa koskeva tukilaki on laki Svenska Finlands folkting –nimisestä järjestöstä (1331/2003). Sitä oli jo edeltänyt laki Svenska Finlands folkting –nimisen järjestön valtionavusta (902/1985). Nykyisen folktinget-lain 11 §:n 1 momentin mukaan ”Valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin.” Sanotut lain edellyttämät järjestön tehtävät ilmenevät folktinget-lain 1 §:stä: ”… tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi.”

Jotta edellä selostettu perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus tulisi aikaisempaa paremmin toteutetuksi, on perusteltua järjestää tehtävään sopivalle järjestölle myös suomenkielisellä puolella vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on suotu Svenska Finlands folkting –järjestölle. Suomenkielisessä kielellisessä, sivistyksellisessä ja yhteiskunnallisessa järjestökentässä tällainen merkittävä järjestö on Suomalaisuuden Liitto r.y.. Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin säädettäväksi laki Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä.

Suomalaisuuden Liitto r.y. (jäljempänä: Liitto)  on perustettu jo vuonna 1906, siis vielä aikaisemmin kuin Folktinget. Nykyään Liitto on juridiselta statukseltaan yhdistyslain (503/1989) mukainen rekisteröity yhdistys, kotipaikkanaan Helsinki. Liiton tarkoitus ilmenee sen sääntöjen 2 §:stä, joka kuuluu seuraavasti:

”Suomalaisuuden liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.  Liiton tehtävänä on

- vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta,

- lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa,

- edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä

- ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.”

Kerrotun tarkoituksena toteuttamiseksi Liitto sääntöjensä 3 §:n mukaan ”harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymyksen hoitamisessa sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samanlaisia tilaisuuksia.”

Suomalaisuuden Liitto r.y. on kesäkuun 12 päivänä 2012 pitämässään yhdistyksen kokouksessa yksimielisesti päättänyt, että Liitto ”osallistuu lakialoitteen valmisteluun (laki Suomalaisuuden Liitto ry nimisestä järjestöstä), jolla Liiton asema vahvistetaan sen suuntaiseksi kuin ruotsin kielen osalta on laissa Svenska Finlands Folkting- nimisestä järjestöstä (laki 1331/2003).” Nyt esillä olevan lakialoitteen valmistelussa onkin Liittoa kuultu, jolloin Liitto on ilmoittanut tukevansa lakihanketta.

Esillä oleva lakialoite on rakennettu mahdollisimman tarkoin seuraamaan edellä mainittua folktinget-lakia eli siis lakia Svenska Finlands folkting –nimisestä järjestöstä (1331/2003). Aivan täyteen yksi-yhteen-yhdenmukaisuuteen ei ole voitu päästä, koska Folktinget-järjestön historiallinen ja juridis-organisatorinen muotoutuminen on ollut hyvin omaleimaista ja eronnut Liiton kehityksestä kuluneen runsaan sadan vuoden aikana. Näin ollen tämän lakialoitteen mukaisessa laissa on vain seitsemän (7) pykälää, kun taas folktinget-laissa on tarvittu 13 pykälää.

Lakialoite merkitsisi laiksi tullessaan, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, jossa on vuosikymmenten aikana annettu joukko muitakin säädöksiä, joilla on tietyille yksityislähtöisille yhdistyksille annettu joitakin julkisoikeudellisiksi luonnehdittavia tehtäviä ja vastaavaa rahoitusta. Yhtenä esimerkkinä tällaisista voidaan Folktingetin ohella mainita Väestöliitto, jonka kolme perustajaa vuonna 1941 olivat Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto. Muina esimerkkeinä mainittakoon Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Lakiteknisesti lainsäätäjällä on kaksi valinnaista linjaa silloin, kun yhdistykselle halutaan säätää tietyssä määrin julkisoikeudellista funktiota. Nämä kaksi vaihtoehtoa ilmenevät seuraavasta esimerkistä, joka on sitaatti hallituksen esityksestä 172/206 valmisteltaessa Maanpuolustuskoulutus ry. nimisen yhdistyksen statuksen muutosta osana lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta:

”Lainsäädännöllisesti Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa on mahdollista lähestyä siten, että se säilytettäisiin oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle on tässä laissa annettu hoidettavaksi julkinen hallintotehtävä tai –tehtäviä. Lakiehdotukseen on valittu toinen vaihtoehto eli ehdotetaan muodostettavaksi siitä julkisoikeudellinen yhdistys.”

Nyt esillä olevassa lakialoitteessa on valittu ensimmäisenä mainittu vaihtoehto eli se, että Liitto säilytettäisiin luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle tässä laissa annetaan osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa. Tuo toiminta liittyisi suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, Suomen lipun kulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaan. Liitosta ei siten muodostettaisi julkisoikeudellista yhdistystä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Tehtävät

          Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisen järjestön, jäljempänä Liitto, tehtävänä on perustuslain (731/1999) 17 §:n 1 ja 2 momentin kansalliskielisäännösten hengessä edistää Suomen     suomenkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin edistämiseksi.

Liiton tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota asian käsittelyä tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa ja kunnallisessa hallinnossa koskeviin kielellisiin oikeuksiin.

Tehtäviensä hoitamiseksi Liitto tekee selvityksiä ja esityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

                                                                   2 §

                                         Oikeushenkilöllisyys ja kotipaikka

Liitto on oikeushenkilönä yhdistyslain (503/1989) tarkoittama rekisteröity yhdistys. Liiton kotipaikka on Helsinki.

                                                                     3 §

                                                         Toiminnan rahoitus

Valtion talousarviossa on varattava määräraha Liitolle tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Määrärahasta myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Liitto voi jäseniltään kantaa määräämäänsä jäsenmaksua siten kuin yhdistyslaissa säädetään.

                                                                    4 §

                                                                Säännöt

Liiton hallinnosta, henkilövalinnoista ja toiminnasta määrätään tarkemmin sen säännöissä yhdistyslain puitteissa.

                                                                     5 §

                                                                Toimisto

Päätösten valmistelua ja asioiden hoitamista varten Liitolla on toimisto.

Toimiston päällikkönä toimii Liiton hallituksen nimittämä toiminnanjohtaja. Toimistossa voi lisäksi olla tarvittava määrä muuta henkilöstöä.

                                                                     6 §

                                                   Yhdistyslain sovellettavuus

Niiltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, noudatetaan yhdistyslakia.

                                                                      7 §

                                                        Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 20**

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012

Juho Eerola /ps

Lähetekeskustelu:

115. TORSTAINA 22. MARRASKUUTA 2012 kello 16.00

11) Laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä
Lakialoite

Keskustelu

Juho Eerola /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liitolla on pitkä ja kunniakas historia. Monet tässäkin salissa menneinä vuosikymmeninä vaikuttaneet suurmiehet ovat olleet sen toiminnassa mukana. Koko 106-vuotisen historiansa ajan on Suomalaisuuden Liitto ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, riippumaton toimija. Liiton tehtävä lippu- ja nimivalistuksen antajana sekä kielellisen tasa-arvon ja oikeuksien puolustajana on ollut merkityksellistä.

Tämä lakialoite rakentuu perustuslain säännöksille ja pyrkii siihen, että sanotun perusoikeuspykälän kirjain ja henki tulisivat nykyistä paremmin toteutetuiksi. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saman pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 § asettaa julkiselle vallalle, eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteutumatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä sen sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Folktinget on vuodesta 1919 lähtien ollut ruotsinkielisten kansalaispiirien kielellinen edunvalvontakoneisto.

Nykyinen asiaa koskeva tukilaki on laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Nykyisen Folktinget-lain 11 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Sanotut lain edellyttämät järjestön tehtävät ilmenevät Folktinget-lain 1 §:stä: tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi.

Jotta tämä edellä selostettu perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus tulisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin toteutetuksi, on perusteltua järjestää tehtävään sopivalle järjestölle myös suomenkielisellä puolella vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema, kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on sallittu Svenska Finlands folktingetille. Suomenkielisessä kielellisessä, sivistyksellisessä ja yhteiskunnallisessa järjestökentässä tällainen merkittävä järjestö on Suomalaisuuden Liitto ry. Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin säädettäväksi laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liiton tehtävät ovat seuraavat: herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria; vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta; lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa; edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla; sekä lopuksi ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Kerrotun tarkoituksen toteuttamiseksi Liitto sääntöjensä 3 §:n mukaan harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymyksen hoitamisessa sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samankaltaisia tilaisuuksia.

Nyt tässä lähetekeskustelussa oleva lakialoite on rakennettu seuraamaan melko tarkasti edellä mainittua Folktinget-lakia. Aivan täyteen yhdenmukaisuuteen ei ole voitu päästä, koska Folktinget-järjestön historiallinen ja juridis-organisatorinen muotoutuminen on ollut hyvin omaleimaista ja eronnut Liiton kehityksestä kuluneen reilun sadan vuoden aikana. Tästä syystä tämän lakialoitteen mukaisessa laissa on ainoastaan seitsemän pykälää, kun taas Folktinget-laissa on peräti 13, tretton, pykälää.

Laiksi tullessaan aloite merkitsisi, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, jossa on vuosikymmenten aikana annettu joukko muitakin säädöksiä, joissa on tietyille yksityislähtöisille yhdistyksille annettu joitakin julkisoikeudellisiksi luonnehdittavia tehtäviä ja tätä vastaavaa rahoitusta. Yhtenä esimerkkinä tällaisista voidaan Folktingetin ohella mainita Väestöliitto, jonka kolme perustajaa vuonna 1941 olivat juuri Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto. Muina esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Lakiteknisesti lainsäätäjällä on kaksi vaihtoehtoista linjaa, jos yhdistykselle halutaan säätää tietyssä määrin julkisoikeudellista funktiota. Nämä kaksi vaihtoehtoa ilmenevät seuraavasta esimerkistä, joka on sitaatti hallituksen esityksestä valmisteltaessa Maanpuolustuskoulutus ry. -nimisen yhdistyksen statuksen muutosta osana lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta:

“Lainsäädännöllisesti Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa on mahdollista lähestyä siten, että se säilytettäisiin oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle on tässä laissa annettu hoidettavaksi julkinen hallintotehtävä tai -tehtäviä. Lakiehdotukseen on valittu toinen vaihtoehto eli ehdotetaan muodostettavaksi siitä julkisoikeudellinen yhdistys.”

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä olevassa lakialoitteessa on valittu ensimmäisenä mainittu vaihtoehto eli se, että Liitto säilytettäisiin luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle tässä laissa annetaan osaltaan hoidettavaksi muutamia julkisen hallintotehtävän luonteisia toimintoja. Tuo toiminta liittyisi suomenkielisen kulttuurin, suomen kielen, Suomen lipun, Suomen lipun kulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaan. Liitosta ei siis muodostettaisi julkisoikeudellista yhdistystä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä siten, kuten se on tähän aloitteeseeni kirjattu.

Edustaja Rajamäelle, joka nyt on jo poistunut salista mutta ehkä kuuntelee työhuoneessaan tätäkin keskustelua, todettakoon, että tämäkin aloite on perussuomalaisten eduskuntaryhmän, ei Suomalaisuuden Liiton eduskuntaryhmän tekemä aloite.

Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa edustaja Eerolan, minun ja yli 30 muun edustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa ehdotetaan, että Suomalaisuuden Liitto, joka yhdistyksenä on vanhempi kuin itsenäinen Suomi, säilyisi luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä mutta sille annettaisiin osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa, kuten suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, liputuskulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaa.

Se on perusteltua, sillä tätä työtä Suomalaisuuden Liitto on jo pitkään tehnyt. Liiton toimintaan on jo yli sadan vuoden ajan liittynyt tavoite herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton liepeiltä ovat alkunsa saaneet muiden muassa Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto. Liitto on myös kautta historiansa puolustanut suomalaisvähemmistöjen kielellisiä oikeuksia maamme ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa.

Suomalaisuuden Liitto on perustettu vuonna 1906. Se tukeutui toimintansa alusta alkaen fennomanian perinteeseen. Liitto on siis suomalaisuusliikkeen verso, jonka synnyn taustalla oli kansallisen herättäjämme J. V. Snellmanin ohjelma: kansa oli sivistettävä, sivistyneistö kansallistettava, ja sitä varten suomenkielisen väestön oli päästävä kaikissa kielellisissä suhteissa täydellisesti samanarvoiseksi ruotsinkielisten kanssa.

Suomalaisuuden Liitto on historiansa aikana aina painottanut olemustaan suomalaisuuden edistämisliikkeenä, ei ruotsin kielen, ruotsalaisuuden tai suomenruotsalaisuuden vastustamisliikkeenä, vaikka sellaiseksi sen vastustajat ovat sitä omista syistään yleensä mielellään nimittäneet ja nimittävät. Otan esimerkin: Suomalaisuuden Liitto ajaa tunnetusti pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi maamme suomenkielisissä kouluissa, ja tässä työssään sillä on mielipidetutkimusten mukaan Suomen kansan enemmistön kannatus, mutta se ei tarkoita sitä, että liitto olisi ruotsinkielisiä vastaan. He ovat yhtä hyviä suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaiset.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomalaisuuden Liitossa on tehty ja tehdään kielipolitiikkaa, on puoluepolitikointi liitossa alun alkaen ollut pannaan julistettu. Esimerkiksi liiton ensimmäiseen hallitukseen mahtuivat niin Juhani Aho, Yrjö Sirola, J. K. Paasikivi, Eero Erkko kuin Otto Wille Kuusinenkin. Tällä hetkellä Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana on europarlamentaarikko Sampo Terho, mutta mukana on muitakin kuin perussuomalaista väriä tunnustavia. Liiton toiminnassa on aina ollut mukana yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä.

Perustamisvuonnaan 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden Liitto oli johtavassa roolissa suuressa nimenmuuttoliikkeessä, jonka seurauksena sadattuhannet suomalaiset ottivat suomenkielisen sukunimen. Suomeen syntyi rikas omakielinen sukunimistö. Nimivalistus samoin kuin jo itsenäisyyden alkuvuosina alkanut suomalaisen lippukulttuurin vaaliminen ja kehittäminen kuuluvat edelleen liiton perustoimintaan. Tähtitorninmäen perinteinen itsenäisyyspäivän radioitu lipunnostotilaisuus on monelle tuttu. Se on katkeamaton perinne vuodesta 1957. Liitto on julkaissut kymmeniä liputus- ja nimioppaita, ja palvelua annetaan myös puhelimitse ja netin välityksellä.

Liiton toimistosta annetaan veloituksetta neuvoja yksityisille kansalaisille, yhteisöille ja viranomaisille pääasiassa puhelimitse mutta myös kirjeitse ja sähköpostitse. Lisäksi vastataan suomalaista perinnettä koskeviin kyselyihin. Myös viranomaiset ohjaavat kyselyitä edelleen Suomalaisuuden Liiton toimistoon, vaikka liitto ei saakaan neuvontatyöhönsä enää valtionapua. Se poistettiin vuonna 2003. Päätöksen teki muuan kokoomuslainen sisäministeri, mutta sanotaan, että hän teki päätöksensä hallituskumppani RKP:n vaatimuksesta. Mikä on totuus, sitä en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa tämä on epäkohta, jonka korjaamista vaatii terve kansallinen itsetunto ja oikeudenmukaisuus.

Lopuksi totean vielä, että edustaja Eerola, minä ja muut allekirjoittajat ehdotamme lakialoitteessa, että säädetään laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä vastaavaan tapaan kuin on olemassa laki ruotsalaisen Suomen kansankäräjät- eli Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Niin sanotun Folktinget-lain mukaan järjestön tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Samaisen lain mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille näiden tehtävin hoitamiseen.

Jotta perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus toteutuisi aikaisempaa paremmin, on perusteltua järjestää myös suomenkielisellä puolella tehtävään sopivalle järjestölle, siis Suomalaisuuden Liitolle, vastaavankaltainen lainsäädännöllisen asema. Tätä ajatusta muuten puitiin jo kieliturvakomitean mietinnössä vuonna 1971. Folktinget pääsi lakisääteisen valtionavun piiriin vuonna 1985. Nyt on Suomalaisuuden Liiton aika.

Arvoisa puhemies! Kansallishenkeä ja oikeudenmukaisuutta ajaa siis tämä edustaja Eerolan kannatettava lakialoite.

Olli Immonen /ps: Arvoisa herra puhemies! Tuon tässä omassa puheenvuorossani esille osittain samoja asioita, joita tässä edelliset edustajat ovat puhuneet. Kuten edustaja Eerola toi omassa puheenvuorossaan esille, Suomalaisuuden Liitolla todella on pitkä ja kunniakas historia takanaan. Liitto on perustettu vuonna 1906, ja sen riveissä ovat aikojen saatossa vaikuttaneet useat suomalaiset suurmiehet. Näistä voidaan mainita muun muassa Johannes Linnankoski sekä presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Suomalaisuuden Liitto on puoluepoliittisen sitoutumattomuutensa vuoksi ollut aina avoin kaikille suomalaisille. Toimijoita on yhdistänyt yhteinen pyrkimys edistää Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Liiton rooli onkin ollut merkittävä suomalaisuusaatteen edistäjänä ja sen ylläpitäjänä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomessa Svenska Finlands folkting -niminen järjestö nauttii lainsäädännöllisestä erioikeudesta. Järjestön tehtävänä on lain mukaan edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Lainsäädännössä myös velvoitetaan varaamaan valtion talousarviossa Folktingetille vuosittainen määräraha. Suomen nykyinen perustuslaki sanoo, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus ei kuitenkaan toteudu nykyisin yhteiskunnassamme kaikilta osin. Lainsäädännöstämme nimittäin puuttuu kokonaan Folktingetiä vastaava suomenkielinen järjestö, jolta löytyisi samanlainen lainsäädännöllinen asema. Tästä johtuen onkin perusteltua esittää, että lakiin lisättäisiin myös suomenkielinen järjestö, joka edistäisi Suomen suomenkielisen väestön oikeuksia ja toimisi tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä suomen kielen aseman edistämiseksi. Parhaiten tämän roolin pystyisi täyttämään Suomalaisuuden Liitto ry.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää tänä päivänä kansainvälisessä maailmassa. Saamme kansainvälisyydestä paljon hyvää, mutta valitettavasti joudumme hyötyjen lisäksi kohtaamaan myös kyseisen ilmiön aiheuttamat ongelmat. Suomalainen kulttuuri tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin kansakuntaamme yhdistävänä ja koossapitävänä voimana, jota on siksi syytä edistää ja vaalia. Yhtenäisenä kansana kestämme tulevaisuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haasteet huomattavasti paremmin. Siispä totean, että kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Reijo Tossavainen /ps: Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että kielellisen vähemmistön oikeudet turvataan. Näin meillä on tehtykin, sillä en tunne toista maata, jossa vajaan 5 prosentin kielelliset oikeudet on niin hyvin turvattu kuin meillä täällä Suomessa.

Hyvä ajatus on kuitenkin johtanut myös ylilyönteihin. Esimerkiksi ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet mutta suomenkielisistä vain noin kolmannes. Se on hyvin merkittävä epäkohta. Toinen esimerkkini on pakkoruotsi, joka koetaan tarpeettomaksi täysin yksikielisillä alueilla. Se on jopa haitaksi, koska pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemminkin.

Nyt käsittelyssä oleva lakialoite pyrkii lisäämään kielellistä tasa-arvoa, ja se on ihan hyvä tavoite. Siksi Suomalaisuuden Liitto ry pitäisi rinnastaa Svenska Finlands folkting -järjestöön ja näin turvata Suomalaisuuden Liitolle tasapuoliset toimintamahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Jussi Halla-aho /ps: Arvoisa herra puhemies! Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa, Ison-Britannian delegaatti sanoi, että Suomi on siitä eriskummallinen valtakunta, että siellä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet ja enemmistö sietää kohtelua, jota kaikki muut sivistyskansat pitäisivät kansallisena häpeänä. Nämä sanat ovat mitä ajankohtaisimmat myös tänään, 90 vuotta myöhemmin. Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista, usein suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella. Edustaja Eerolan aloite edistää kahden kansalliskielemme ja niihin liittyvien kieli-identiteettien tasa-arvoista asemaa, siksi kannatan sitä lämpimästi.

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen kieli ja kulttuuri ovat ainutlaatuisia. Suomalaisuuden Liitto vaalii näitä asioita. Edustaja Eerola perusteli lakialoitteensa erittäin kattavasti, joten kannatan hänen aloitettaan.

Keskustelu päättyi.

 

9.11.2012
Länsi-Uudenmaan Suomalaisuuden Liiton jäsenet järjestäytyivät

Joukko Länsi-Uudenmaan Suomalaisuuden Liiton jäseniä perusti Siuntiossa 25.9.2012 Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen. Paikalla perustamiskokouksessa oli myös liiton toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalo.

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomenkielistä kulttuuria Länsi-Uudenmaan alueella puolueisiin sitoutumattoman Suomalaisuuden Liiton hengen mukaisesti.

Todellisuus

Lukuisten eri kulttuurien todellisuus ja yhteiselo on ollut elävää todellisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa jo vuosisatojen ajan. Kutakin kulttuuria edustava ihminen samaistuu enemmän tai vähemmän omaan kulttuuriseen taustaansa. Suomen kieli murteineen, suomenkielinen kirjallisuus ja runous sekä suomalaiset tavat ovat meille suomalaisille edelleen todellisuutta, jotka yhdistävät meitä ainutlaatuisella tavalla. Yhteiskuntamme on joutunut yhä kiihtyvämpään tahtiin rakenteellisten ja toimintaympäristömme kansainvälistymisen asettamien haasteiden kohteeksi. Juurettomuuden ja vierauden tunne jopa oman maamme rajojen sisäpuolella ei ole tuntematonta.

Muutoksien ja haasteiden luomat paineet laittavat pakostakin oman kulttuurisen identiteettimme koetuksiin, missä meistä kuoriutuu esille sisäinen todellisuus. Enemmän ja vähemmän tietoisesti me suomalaisetkin joudumme pohtimaan sitä, kuinka vahvoista rakennusaineista yksilökohtainen suomalainen identiteettimme on rakennettu.

Identiteetti

Suomen kieli on osa suomalaista identiteettiä. Äidinkielemme kulkee yhtenä merkittävimpänä osana persoonallisuuttamme, käsityksiämme ja ihmisarvoamme läpi elämän. Siksi se on myös väylä, jonka kautta ihmisyyttämme voidaan loukata hyvin syvästi. Puolustusministeri Carl Haglundin kunnallisvaalien 2012 alla Kristiinankaupungin ruotsinkielisiksi olettamille äänioikeutetuille lähettämässä kirjeessä käytettiin käsitettä ”jotkut voimat”. Tällä käsitteellä Haglund viittasi ”voimiin”, jotka pyrkivät muuttamaan Kristiinankaupunkia suomenkieliseksi. On surullista, kuinka vielä 2010-luvullakin meidän suomenkielisyytemme on ”joidenkin muiden voimien” vihapoliittisena astalona.

Suomenkielisten loukkaaminen 

Me Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen jäsenet toteamme, että alueemme kaksikielisissä kunnissa on elävää todellisuutta, että ”jotkut muut voimat” pyrkivät loukkaamaan suomenkielisten identiteettiä, ihmisarvoa ja lakisääteisiä kielellisiä perusoikeuksia.

Yhdistyksemme eräänä pyrkimyksenä on rohkaista kaksikielisten kuntien suomenkielisiä asukkaita vaatimaan jokaisen kuntalaisen kielellisiä oikeuksia koskevien lakien noudattamista tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Suomenkielisten kielellisiin perusoikeuksiin kaksikielisissä kunnissa kohdistuvat loukkaukset ovat yhtälailla tuomittavia. Niitä ei saa eikä tule hyväksyä!

Yhdistyksemme kotisivut: www.suolukki.net

Vesa-Matti Louekoski, pj, Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistys

Lähetekeskustelu:

6.11. JÄSENILLE
Kokouskutsu oli Suomen Mieli -lehdessä n:o 3/2012, mutta tässä vielä muistutukseksi.

Suomalaisuuden Liitto ry:n syyskokous on perjantaina 9.11.2012 kello 18.00.
Töölön palvelukeskuksessa, Töölönkatu 33, 00260 HELSINKI.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat:
-toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013
-jäsenmaksujen suuruus
-liiton puheenjohtajan valinta
-hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
-tilintarkastajat ja varamiehet vuodelle 2013
***

10.10.
Suomalaisuuden Liitto ry:n Turun kerho kokoontuu 13.10.2012 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Museokahvila – Wanha Puoti Läntinen Pitkäkatu 27, 20100 TURKU.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Kokousaiheita voi esittää etukäteen osoitteeseen:
posti@suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

3.10.2012   Kieliriita syvenee

Kataisen hallitukselle ominainen kielipolitiikka sai jatkoa, kun 28.6. hallituksen asetuksella päätettiin aikaistaa pakkoruotsia yhdellä vuodella. Syyslukukaudesta 2016 alkaen jo kuudesluokkalaiset siis aloittavat pakolliset ruotsin opinnot. Päätöstä ajoivat RKP ja Folktinget, joka julkaisi viime vuonna 25:en vaatimuksen listan, joihin tämä päätös sisältyi.

Pakkoruotsin aikaistamispäätökselle ei ole opetuksellisia perusteita, muun muassa kieltenopettajat arvelevat kielitaidon ratkaisun myötä vain heikkenevän. Tällä päätöksellä ruotsin opetusta ei nimittäin lisätä, vaan sen oppimäärä vain levitetään entistä useammalle vuodelle. Tuntien lisäämistä aletaan epäilemättä vaatia seuraavaksi.

Ruotsin kieli on jatkuvasti ollut oppilaille tehdyissä kyselyissä inhotuimpien aineiden joukossa. Halu altistaa yhä nuoremmat koululaiset pakolliselle ruotsille perustuu siihen, että nuorempien ei arvella vielä osaavan suhtautua kriittisesti siihen mitä heille opetetaan. Itse kylläkin pidän selvänä, että normaalijärkinen 12-vuotias ymmärtää jo aivan kirkkaasti, ettei pakkoruotsille ole järjellisiä perusteita. Asia ei nimittäin ole järin monimutkainen.

Pakkoruotsin aikaistaminen on jälleen uusi virheliike, joka todennäköisesti vain kasvattaa ruotsin kieltä kohtaan tunnettua tarpeetonta vastenmielisyyttä, johon RKP:n kielipolitiikka on keskeisin syy. Ilman koko ihmiselämän läpileikkaavaa pakkokoneistoa (kouluruotsi, lukioruotsi, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kielikokeet, virkamiesten kielivaatimukset) kenelläkään tuskin olisi pahaa sanottavaa ruotsin kielestä itsestään. Mutta ennen kuin tämä sortavaksi koettu järjestelmä puretaan, ihmiset käyvät yhä ärtyneemmiksi – ja hyvästä syystä!

On vaikea käsittää, mihin pakkoon perustuva kielipolitiikkamme oikeasti tähtää. Sen ymmärtää jokainen, etteivät likimainkaan kaikki ruotsia elämässään tarvitse. Noin 2/3 suomalaisista asuu yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia ei puhuta nimeksikään. Eivätkä kaksikielisissäkään kunnissa kasvavat nuoret tavallisessa arjessaan ruotsia tarvitse – paljolti koska RKP vaatii edelleen ruotsinkielisten nuorten eristämistä omiin kouluihinsa.

Itse olen kasvanut kaksikielisellä Kirkkonummella mutta ensi kertaa elämässäni minua on pyydetty puhumaan ruotsia vasta kun tulin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi, jonka jälkeen ruotsinkielinen media on usein pyytänyt haastatteluja. Valitettavasti en vain osaa niitä kaikista pakko-opinnoista huolimatta antaa yhtään sen paremmin kuin pakkoruotsia puolustava pääministerimmekään. Emmekä suinkaan pääministerin kanssa ole ainoat; valtaosa etenkin miespuolisista oppilaista saa ruotsista surkeat arvosanat.

Mikään pakottamisen määrä ei voi pysäyttää maailmaa muuttumasta. Kuinka tahansa lujasti hallitus haluaakin menneisyyteen takertua, lopulta se luiskahtaa käsistä. Ruotsi ei enää ole porttimme länteen, vaan Suomi on itsekin aivan yhtä kiinteä osa kansainvälistynyttä maailmaa. Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme.  Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta ruotsinkielisenä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.

Se 69 % suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.

Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?

Sampo Terho

***

TAA 460/2012 vp – Vesa-Matti Saarakkala / ps

Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden Liitto ry:n nimi- ja lippuvalistustyön tukemiseen

Eduskunnalle

Suomessa liputtamista koskeva ohjeistus kuuluu sisäasiainministeriön vastuualueeseen. Käytännössä kuitenkin lippuvalistustyöstä ja yleensä suomalaisesta liputus- ja nimikulttuurista vastaa pitkälti Suomalaisuuden Liitto ry. Liitto ei saa toimintaansa valtionapua, vaikka sen toimistosta vastataan vuosittain veloituksetta satoihin eri viranomaisilta (mm. ulkoasiainministeriön protokollaosasto, suurlähetystöt, puolustusvoimat ym.), yksityisiltä kansalaisilta ja yhteisöiltä saapuneisiin nimi- ja liputustiedusteluihin. Yksistään vuonna 2011 puheluja tuli 1 248. Kysymyksiin on valmius vastata sekä suomeksi että ruotsiksi.

Suomalaisuuden Liitto julkaisee liputusoppaita, ylläpitää kotisivuillaan Internetissä liputustietoutta ja järjestää joka itsenäisyyspäivä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä. Tämän lisäksi liiton vuonna 1994 julkaisema sukunimiopas on osittain vanhentunut ja kaipaa päivittämistä. Vuodesta 1926 saakka on Suomalaisuuden Liitto ollut keskeinen tekijä liputuskäytäntöjemme vakiinnuttamisessa. Koska kyse on kansallisesti merkittävästä toiminnasta, on yhteiskunnan perusteltua tukea 106-vuotiaan Suomalaisuuden Liitto ry:n tekemää nimi- ja lippuvalistustyötä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 29.80.50 lisäyksenä 50 000 euroa Suomalaisuuden Liitto ry:n nimi- ja lippuvalistustyön tukemiseen.

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2012
Vesa-Matti Saarakkala /ps Anssi Joutsenlahti /ps Kaj Turunen /ps Lea Mäkipää /ps Ari Jalonen /ps Jussi Halla-aho /ps Osmo Kokko /ps Ritva Elomaa /ps Jussi Niinistö /ps Teuvo Hakkarainen /ps Johanna Jurva /ps Pirkko Mattila /ps Maria Lohela /ps Olli Immonen /ps Kauko Tuupainen /ps Jari Lindström /ps Pietari Jääskeläinen /ps Ismo Soukola /ps Hanna Mäntylä /ps
***

Liitto on 8.8. lähettänyt Olympiakomitealle alla olevan kirjeen:

Arvoisa Olympiakomitea!

Suomalaisuuden Liitto ry onnittelee hopeamitalisti Tuuli Petäjää sekä Suomen Olympiakomiteaa ensimmäisestä mitalistamme Lontoon olympiakisoista.

106-vuotiaan Suomalaisuuden Liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaista kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Lippuvalistustyö on perinteinen jo vuodesta 1926 aloitettu toiminta, ja se on edelleen keskeinen osa työtämme. Tämän johdosta useat kansalaiset sekä lehdistö on ottanut tänään 8. päivä elokuuta yhteyttä Liittoomme koskien suorassa TV-lähetyksessä nähtyä Suomen lipun epäkorrektia käsittelyä.

Saamamme yhteydenotot ovat käsitelleet seuraavia huomioita:

-hopeamitalistin joukkuetoverit ja huoltajat heiluttivat rannalla Suomen lippua, johon oli lippulain 6§  vastaisesti piirrelty kuvioita yms.

-hopeamitalistin valmentaja ei kohdellut Suomen lippua kunnioittavasti pitäessään sitä suussaan.

-Suomen lippu kiinnitettiin maalintulon jälkeen hopeamitalistin purjeeseen  väärinpäin.

Suomalaisuuden Liitto kysyy, voisiko Olympiakomitea ohjeistaa olympiaurheilijoitamme Suomen lipun kunnioittavasta ja asiallisesta käytöstä annettujen lakien ja asetusten mukaisesti.

Yhteistyöterveisin!

Helsingissä 8. elokuuta 2012

Suomalaisuuden Liitto ry

Pekka Sinisalo
varapuheenjohtaja
040-567 3945

8.8.2012
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu lauantaina 18.8.2012 kello 14.00.
Paikka: Kahvila Kisälli Vartiovuorenkatu 2, Käsityöläismuseo. 20100 TURKU
Lisätietoja: Jari Helispuro puh. 050-339264330.5.2012
Uusin jäsenlehti on luettavissa kohdasta: Suomen Mieli

15.3.2012
Suomalaisuuden Liitto ry on jättänyt vastikkeen tuntijakotyöryhmälle. Lue vastike facebookista.

7.3.2012

MEDIATIEDOTE                                                        Julkaisuvapaa heti

Suomalaisuuden Liiton laatima selvitys kuntauudistuksen kielivaikutuksista on valmistunut. Selvityksestä ilmenee, että kuntauudistus muuttaisi kaksikieliseksi alueeksi yli kaksinkertaisen määrän kuntia nykyiseen nähden.

Kuntauudistuksen keskeinen tavoite säästöjen saavuttamisesta vaarantuu monissa tulevissa suurkunnissa nykyisen kielilainsäädännön takia, joka tekee kunnasta virallisesti kaksikielisen jos vähemmistökielen puhujia on 8 % tai vähintään 3000 henkeä.

Mikäli kuntien määrää vähennetään ja kokoa kasvatetaan työryhmän esittämällä tavalla, ehdottaa Suomalaisuuden Liitto, että uudeksi kuntien kaksikieliseksi muuttumisen rajaksi asetetaan 12 % kielivähemmistö, tai vähintään 12 000 asukasta. Myös muita tarkastuksia lainsäädäntöön tarvitaan.

“Kuntauudistuksen kielivaikutukset vaativat tarkkaa harkintaa ja yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia”, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sampo Terho.

“Nykylainsäädännöllä kuntauudistus muuttaisi esimerkiksi suomenkielisen Toholammen kunnan kaksikieliseksi, vaikka kunnan alueella on vain yksi ruotsinkielinen asukas. Tämä tuskin on sitä elävää kaksikielisyyttä, jota palvelujen tarjoamiseen velvoittavan lainsäädännön on tarkoitus suojella. Kuntauudistusta on täydennettävä myös kielilainsäädännön uudistuksella”, toteaa Terho.

Lisätietoja antaa:

Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, p. 044 2222 678

LUE SELVITYS TÄSTÄ

 

7.3.2012

Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu 17.3.2012 kello 14.00.
Paikka: Cafe Art / suuri kokoushuone
Läntinen rantakatu 5
20100  TURKU

Lisätietoja: Jari Helispuro puh. 046-557 7937.

 

13.2.2012
Suomalaisuuden Liiton Turun kerhon kokous on 18.2.2012 kello 14.00.
Cafe Art -kahvilassa /suuri kokoushuone
Läntinen rantakatu 5
20100  TURKU

Lisätietoja: Jari Helispuro puh. 046-557 7937
31.1.2012

LEHDISTÖTIEDOTE

Kielilain toteuttamisesta

Kristiinankaupunki on Rkp:n johdolla täyttänyt pitkään kaivatun koulukuraattorin paikan. Virkaan valittiin 27-vuotias Betina Lindström Närpiöstä. Uusi kuraattori valittiin virkaansa vailla tyydyttävää suomen kielen taitoa, vaikka kielitaitovaatimuksena on erinomainen suomen kielen osaaminen.

Koulukuraattori joutuu työssään käyttämään asiakaskontakteissaan vivahteikasta ja virheetöntä kieltä. Erityisesti tunnekielen hallinta on tärkeää. Kaupungissa on yhdeksän koulua, jotka kuuluvat uuden kuraattorin työalueeseen. Oppilaista lähes puolet on suomenkielisiä. Uusi koulukuraattori valittiin vailla muodollista pätevyyttä, sillä opinnäytesuorituksista puuttuu pro gradu-tutkielma. Työsopimus on toistaiseksi tehty vuodeksi. Määräaikaisuuden syyksi on kerrottu puutteellinen suomen kielen taito, ei suinkaan puuttuvat opinnot.

Kristiinankaupungin on huolehdittava, että sen henkilöstöllä on riittävä kielitaito viranomaistehtävien hoitamiseksi kielilaissa (423/2003) ja muun lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Kaksikielisen kaupungin koulukuraattorin tehtävät edellyttävät vähintään hyviä taitoja suullisesti ja kirjallisesti käyttää sekä ruotsia että suomea. Kielitaito vahvistetaan kielitodistuksella (442/1987), kielitutkinnolla (964/2004) tai taidoilla, jotka voidaan osoittaa opintojen yhteydessä.

Kristiinan kaupungin päätös palkata koulukuraattoriksi epäpätevä henkilö sekä opintojensa että kielitaitonsa vuoksi, osoittaa piittaamattomuutta kielilaista sekä oppilaiden tulevaisuudesta ja päätös on vastuuton ja jopa lainvastainen.

Samaa piittaamattomuutta suomenkielisten oikeuksista edustaa akuuttitiimin johtajan valinta. Kristiinan perusturvakeskuksen tiimi tarjoaa potilaille kotihoitoa ympäri vuorokauden. Akuuttitiimin esimies on närpiöläinen sairaanhoitaja Jeanette Åbonde, jonka suomen kielen taidot ovat hyvin puutteelliset. Hänen auttamiskykynsä hädässä olevalle suomenkieliselle vanhukselle voidaan perustellusti kyseenalaistaa.

Pekka M. Sinisalo

Suomalaisuuden Liitto vpj. 

10.1.2012

Suomalaisuuden Liitto Ry:n Turun kerho kokoontuu
lauantaina 14.1.2012 kello 14
Paikka – Cafe Art / suuri kokoushuone
Läntinen rantakatu 5
20100 Turku
Lisätietoja: Jari Helispuro 046 557 7937

TIISTAINA 6.12.2011 KELLO 9.00 – 9.30.

PERINTEINEN VALTAKUNNALLINEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN LIPUNNOSTOTILAISUUS HELSINGIN TÄHTITORNINMÄELLÄ

Ohjelma
Lipunnosto ja lippulaulu

Partiolippukunta NMKY:n Rastipartio,
Rautatien Soittajat Hyvinkää ry,
Viipurin Lauluveikot ja yleisö

 

Mieskuorolaulua
Viipurin Lauluveikot,
Jean Sibeliuksen Isänmaalle
johtaa dir.mus. Urpo Rauhala
(sanat Paavo Kajander)

Lippupuhe
Europarlamentaarikko Sampo Terho

Mieskuorolaulua
Viipurin Lauluveikot
Jean Sibeliuksen Finlandia
(sanat V.A. Koskenniemi)

Orkesteriesitys
Rautatien Soittajat Hyvinkää ry,
Heikki Klementin Oi kallis Suomenmaa
johtaa kapellimestari Hannu Simoinen
(sovitus Arvo Kuikka)

Maamme-laulu
Orkesteri, kuoro ja yleisö

OHJELMA KESTÄÄ NOIN 20-25 MINUUTTIA.
Tilaisuuden radioi Radio Suomi.
Itsenäisyyspäivän lipunnostoperinteen aloitti Suomalaisuuden Liitto vuonna 1957.

*******
Suomalaisuuden Liitto ry:n Turun kerho
kokoontuu 10.12.2011 kello 14.00.
Paikka:
Museokahvila – Wanha Puoti
Läntinen Pitkäkatu 27
20100 TURKU

http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Lisätietoja: Jari Helispuro 046-557 7397

*******

Torstaina 15. joulukuuta 2011 kello 15-18

Avoimet ovet liiton toimistolla

Aurorankatu 7 A 1, 00100  Helsinki

Suomalaisuushenkistä jutustelua, kahvia, teetä, glögiä, pientä purtavaa

Tervetuloa!

*******

27.10
Suomalaisuuden Liitto ry:n Turun kerho kokoontuu 19.11.2011 kello 13.00.
Paikka: Cafe Art -kahvila
Läntinen Rantakatu 5, 20100  TURKU

Lisätietoja: Jari Helispuro 046-557 7397

10.10
Suomalaisuuden Liiton julkaisu Itämaasta itsenäisyyteen on nyt maksutta ladattavissa sähköisessä muodossa näiden kotisivujen valikossa (sivun vasen reuna).

4.10
Suomalaisuuden Liitto ry:n Turun kerho kokoontuu 8.10.2011 kello 14.00.
Paikka: Museokahvila – Wanha Puoti
Läntinen Pitkäkatu 27, 20100  TURKU

Lisätietoja: Jari Helispuro 046-557 7397

9.9.
Uusin jäsenlehti on luettavissa kohdasta: Suomen Mieli.

10.8.
Suomalaisuuden Liitto Ry:n Turun kerho kokoontuu lauantaina 27.8.2011 kello 14
Paikka – Museokahvila, Wanha puoti
Läntinen pitkäkatu 27
20100 Turku
Lisätietoja: Jari Helispuro 046 557 7397

31.5.
Suomalaisuuden Liiton toimistolla on alkanut remontti, joka kestänee kesän ajan. Toimisto pyrkii parhaansa mukaan palvelemaan normaalisti.

15.4.
Kielivapaus ratkaistaan vaaleissa!

Suomalaisuuden Liitto on tänään julkaissut Suomen Kuvalehdessä vetoomuksen kielivapauden puolesta. Tarkoituksena on muistuttaa kielipolitiikan tärkeydestä ja pakkoruotsiin liittyvistä keskeisistä tosiasioita niitäkin äänestäjiä, jotka eivät kielikeskustelua netissä aktiivisesti seuraa. Kannustamme kaikkia kansalaisia yli puoluerajojen äänestämään ehdokkaita, jotka kannattavat kielivapautta.

Pakkoruotsin purkaminen on ollut suomalaisten maltillisen enemmistön toive jo vuosikymmenien ajan, ja tulevalla vaalikaudella epäkohdan korjaaminen on vihdoin aloitettava. Perusteettoman pakottamisen sijaan on aika antaa yksilölle vapaus valita itse. Muistathan sunnuntaina käydä vaaliuurnalla!

21.3.
Suomen Mielen jakelu jäsenistölle on viivästynyt painossa tapahtuneen sekaannuksen vuoksi. Jäsenistö saa lehden niin pian kuin mahdollista. Toimistolta lehteä voi hakea jo nyt. Sähköistä versiota voi lukea näiltä kotisivuilta (linkki alla edellisessä viestissä).

16.3.
Suomen Mielen numero 1/2011 on ilmestynyt. Sähköisesti lehti löytyy tästä. Lehti on vaalinumero.

21.2.
Suomalaisuuden Liitto järjestää yhteistyössä Vapaa Kielivalinta ry:n kanssa 31.3. mielenosoituksen teemalla “Äänestä kielivapaus!”. Kotisivuillemme on juuri lisätty erillinen sivu, johon päivitetään kaikki viimeisimmät tiedot tapahtuman järjestelyjen etenemisestä. Pääset sivulle tästä.

25.1.
Suomalaisuuden Liiton uusin pakkoruotsikysely on julkaistu tänään. Tulokset löytyvät näiltä sivuilta kohdasta Kielipolitiikka – pakkoruotsiraportit. Tuloksista ilmenee, että 69% kansalaisista vastustaa pakkoruotsia ja 24% kannattaa sitä. Lisäksi 48% kannattaa Suomen muuttamista yksikieliseksi, kunhan ruotsinkielisten palvelut turvataan muuten. Vain 41% halusi säilyttää nykyisen kaksikielisyyden, eli yksikielisyyttä kannatettiin suomalaisten parissa enemmän kuin kaksikielisyyttä.

22.12.
Suomalaisuuden Liitto toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Liiton toimisto on suljettu 24.12.-9.1.

20.12.
Pakkoruotsin kannatus on tuoreen gallupin mukaan Kaakkois-Suomessa pudonnut 14%:iin!

25.11.
Suomalaisuuden Liiton vuoden päätapahtuma, Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunosto järjestetään jälleen 6.12. Helsingin Tähtitorninmäellä kello 9.00. Lippupuheen pitää Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Lipun nostavat NMKY:n Rastipartio ja NMKY:n Katajaiset. Mukana Viipurin Lauluveikot, Rautatien Soittajat Hyvinkää ry, ja Radio Suomi toimittajanaan Liisa Syrjälä.

20.11.
Joulukuussa ilmestyy tietokirja Itämaasta itsenäisyyteen.

Hinta 15 euroa (sis.alv) + painon mukainen postikulu

(Liiton jäsenille postikuluitta).

Ennakkotilaukset suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi tai puh.  09-442 824.

16.11.
Liitto piti 15.11.2010 syyskokouksen Helsingissä.

Liiton puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri Sampo Terho.

Liiton hallitukseen valittiin uutena ekonomi Marjatta Nava.

Hallituksessa jatkavat dosentti Jussi Niinistö ja

tradenomi, fil.yo Teemu Lahtinen.

Uusi hallitus järjestäytyy tammikuussa 2011.

 

7.10
Liiton varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo esiintyy illalla 7.10.2010 kello 21.05 TV1:en A-Talk -ohjelmassa, jonka teemana on “Pakkoruotsi pois”.

13.9.2010
Pär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään etuoikeuksia

Helsingin Sanomat

Viime kuukausina käyty kielipoliittinen keskustelu suomenruotsalaisten asemasta on masentanut Rkp:n entistä puheenjohtajaa ja monivuotista ministeriä Pär Stenbäckiä.

Hufvudstadsbladetissa sunnuntaina julkaistussa haastattelussa Stenbäck kertoo olevansa pahoillaan Suomen Kuvalehden kansikuvaan liitetystä tekstistä, jossa luki että suomenruotsalaisilla on liikaa valtaa. Lehti julkaistiin pari viikkoa sitten.

“Assosiaatiot viittaavat 1930-luvun Saksaan, jossa juutalaiset leimattiin samalla argumentilla: heillä on liian suuri valta”, Stenbäck sanoo.

Stenbäckin mukaan uuden kielisodan alkamista ei voida sulkea pois. Epämiellyttäviin hyökkäyksiin pitää reagoida sanoutumalla irti niistä.

“Täytyy ymmärtää se tosiasia, että suomenruotsalaisilla kollektiivina ei ole mitään etuoikeuksia. Yksityiset ihmiset voivat omilla taidoillaan saada valtaa, mutta Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole etuoikeuksia, vaan sen pitää kilpailla äänestäjien suosiosta samoilla ehdoilla kuin muiden puolueiden.”

Stenbäckin mukaan monet suomenruotsalaiset ovat surullisia siitä pahansuopaisuudesta ja vihasta, joita he toisinaan kohtaavat.

“Vihakampanjan takana on pieni ydinryhmä Suomalaisuuden liitossa, joka masionoi kampanjaa.”

Stenbäck ei pidä Keskustapuoluetta uhkana suomenruotsalaisille, vaikka kielikeskustelu on ollut hyvä koulu pääministeri Mari Kiviniemelle.

“Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen.”

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho vastaa syytöksiin omilla kotisivuillaan.

2.9.2010
Liiton puheenjohtajan haastattelu on tänään ollut esillä niin tv:ssä kuin radiossa.

Linkki Ylen tiivistelmään haastattelusta

10.8.2010
Kotisivu-uudistus on viimeisessä vaiheessaan. Käyttäjien kannattaa lähipäivinä varautua ajoittaisiin toimintahäiriöihin, kun sivuja päivitetään.

2.8.2010
Liiton toimisto on jälleen avattu kesätauon jälkeen. Toimistolla voi vierailla tai toimistonhoitajalle soittaa klo 9-15.

2.7.2010
Suomalaisuuden Liiton uudet kotisivut julkaistu, tervetuloa! Sivut tukeutuvat vielä osittain vanhoihin kotisivuihin, päivitys jatkuu pitkin kesää ja alkusyksyä.

1.7.2010
Puheenjohtajan kirjoitus pakkoruotsikeskustelusta tänään Aamulehdessä.

28.6.2010
Liiton puheenjohtaja Sampo Terho esiintyi TV 1:den Rauhan asialla ohjelmassa. Ohjelma on nähtävissä kuukauden ajan Ylen Areenalla.

24.6.2010
Liiton toimisto on kiinni juhannuksesta heinäkuun loppuun.