Ajankohtaista

15.5.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu
lauantaina 25.5.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!

27.3.2013
Europarlamentaarikko Sampo Terholla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi cocktail-seminaariin Euroopan parlamenttiin suomen kielen päivänä tiistaina 9.4.2013 klo 18.00. Tilaisuus avaa näyttelyn, jossa esitellään suomen kieltä ja kirjallisuutta osana monikielistä Eurooppaa. Puhujavieraidemme johdolla tarkastelemme suomenkielisen kirjallisuuden kehitystä ja kielemme asemaa muiden eurooppalaisten kielten joukossa, sekä tutustumme suomen kirjallisuuden klassikoihin. Illan edetessä pääsemme tutustumaan kulttuuriimme amerikkalaisen stand up -koomikon silmin.

Terhon vieraiksi saapuvat kirjailija Riku Korhonen, stand up -koomikko Phil Schwarzmann sekä europarlamentaarikko Hannu Takkula.

20.3.2013
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/osallistu.php

Linkistä voit tulostaa kannatusilmoitusta kansalaiskeräykseen “ruotsi vapaaehtoiseksi”. Linkki sisältää myös ohjeet jaettavan mainosmateriaalin tilaamiseen.

20.3.2013
Kansanedustaja Ismo Soukolan eilen jättämä kirjallinen kysymys

KIRJALLINEN KYSYMYS
Suomalaisuuden liiton ja Svenska Finlands folkting –
järjestöjen epätasa-arvoinen kohtelu

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisuuden liitto on suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäjä. Se myös vastaa kansalaisten kyselyihin mm. liputuksen järjestämisestä. Suomen kansalliskielen ja Suomen lipun puolustajalta poistettiin budjetista kaikki toiminnan ylläpitoon ja kunnioittamiseen käytettävät varat.

Vertailukohtana vähemmistökielen ylläpitoon erikoistunut Svenska Finlands folkting – järjestölle on laissa (1331/2003) taattu ylläpito. Laissa ko. järjestön tehtäviksi määritellään: ’ Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa”. Tässä on kohtuullisen hyvin onnistuttu, jos tutkitaan vaikka ruotsinkielisen väestönosan osuutta maamme korkeakoulutetuista. Se on huomattavasti suurempi, mitä heidän osuutensa kielivähemmistönä antaa ymmärtää.

Vuodeksi 2013 ko. järjestölle on budjetoitu 575 000 euroa, kun taas vastaavalle suomalaisuutta ja suomen kieltä puolustavalta järjestöltä, Suomalaisuuden liitolta vietiin viimeinenkin avustus, jolla se järjesti itsenäisen Suomen lipun juhlallisuuden kerran vuodessa.

Aalto-yliopisto kaavailee, että väitöskirjat tultaisiin tulevaisuudessa hyväksymään ainoastaan englanninkielisinä. Tällöin sivistyneistö ei puhuisi Suomessa suomea, vaan ainoastaan englantia ja ruotsia. Tätä tuskin eduskunnan kansanedustajien äänestäjien enemmistö haluaa maamme poliittiselta eliitiltä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen eriarvoisuuden Suomalaisuuden liiton ja Svenska Finlands folkting – järjestön väliltä valtionosuuksia ja toiminta-avustuksia jaettaessa?

Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2013 Ismo Soukola /ps

Katso myös kansanedustaja Jussi Niinistön videohaastattelu liittyen  Aalto-yliopistoon  ”Suomen kieli uhattuna”. Linkki alla: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=2309

19.3.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu lauantaina 23.3.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!

7.3.2013
Kansalaisaloite valinnaisesta ruotsista pinkaisi nousuun ruotsivapaaehtoiseksi.fi keräsi ensimmäisenä kolmena päivänä yhteensä 4149 allekirjoitusta kansalaisaloitteelleen! Ilmoitus nousi kolmessa päivässä kahdeksannelle sijalle 40 aloitteen joukossa. Eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyn, mikäli sille kerätään 50 tuhatta allekirjoitusta puolen vuoden aikana. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

4.3.2013
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Allekirjoita aloite!

28.2.2013
Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen, kansanedustaja Jussi Niinistön  eduskunnalle jättämä kirjallinen kysymys 28.2.2013.

Suomi tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen vallata jalansijaa opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Tästä huolimatta etenkin yliopisto-opetuksen pääasiallisena kielenä säilyi vielä pitkään ruotsi. Suomen asema tieteen kielenä ei siis ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen ovat menneet sukupolvet tehneet pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on vaalimisen arvoinen kansallinen saavutus.

Nykyisen yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, joiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Vaikka englannin asema on vahvistunut opetuksessa ja tutkimuksessa, on tärkeää, että molempia tehdään edelleen myös suomeksi. Näin suomi tieteen kielenä säilyy elinvoimaisena.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kaikki tulevana syksynä alkavat maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Mikäli näin todella tapahtuu, tarkoittaa se sitä, että itsenäisen Suomen pääkaupungissa saa jatkossa ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää kauppatieteellistä koulutusta vain englannin ja ruotsin kielellä.

Innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto panostaa voimakkaasti englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä. Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto suomen kielellä riittää täyttämään lain vaatimuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on arvioitu, että englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista. Jos tähän mennään, on se virheellistä tiedepolitiikkaa. Laissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta tulee antaa suomen kielellä.

Jo tällä hetkellä opiskelijat joutuvat monilla tieteenaloilla omaksumaan paljon englanninkielistä kirjallisuutta, sillä kaikkea materiaalia ei ole saatavana suomen tai ruotsin kielellä. Suurten ja hankalien asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja syvällinen ymmärtäminen sujuu kuitenkin parhaiten opiskelijan omalla äidinkielellä. Laajan englanninkielisen kirjallisen materiaalin vastapainona opetusta tulee saada omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä

ja miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2013

Jussi Niinistö /ps

22.2.2013
VETOOMUS JYVÄSKYLÄN LYSEON PUOLESTA

Suomalaisuuden Liitto tuntee erityistä myötätuntoa uhan alla olevaa Jyväskylän Lyseota kohtaan vanhimpana suomenkielisenä oppikouluna ja lyseona. Ilman sitä suomalaista sivistystyötä, joka Jyväskylän lyseolla kaikkein ensimmäisenä oli kunnia aloittaa, olisi Suomi ja suomalainen kulttuuri hyvin toisenlainen. Lyseo ja sen rakennus ovat merkittävä kansallinen symboli, ja toivomme Jyväskylän Lyseon Lukion ansiokkaan työn jatkuvan perinteisissä tiloissaan.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto ylintä päätösvaltaa käyttävänä elimenä käsittelee vielä kokouksessaan 4.3.2013 Jyväskylän Lyseon asiaa. Suomalaisuuden Liitto vetoaa Jyväskylän päättäjiin, että käytätte tämän mahdollisuuden pelastaa kaupunkinne perinteiltään ainutlaatuinen lukio nykyisten ja tulevien nuorten opinahjona.

Vuonna 1902 valmistunut kaunis lukiorakennus antaa sivistynyttä ilmettä koko kaupunkikuvaan. On luonnollista, että iäkäs rakennus vaatii välillä peruskorjausta. Kunnostamisen kustannukset eivät ole kohtuuttomia, kun muistetaan lukion historiallinen ja symbolinen merkitys sekä Jyväskylälle että koko kansakunnallemme.

Helsingissä 21. helmikuuta 2013
Suomalaisuuden Liitto ry

Sampo Terho                                                           Pekka M. Sinisalo
puheenjohtaja                                                         varapuheenjohtaja

Vetoomus julkaistiin Keskisuomalainen -lehdessä
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lyseo-sai-vaikutusvaltaisen-yllatystukijan/1300724

13.2.2013
Suomalaisuuden Liiton Turun kerho kokoontuu
lauantaina 23.2.2013 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Cafe Art, Läntinen Rantakatu 5, 20100 Turku.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643
http://www.suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi/

Tervetuloa!

12.2.2013
Roman Schatzin Maamme-kirja ohjelmassa vieraina Ilkka Siukosaari ja Liiton puheenjohtaja Sampo Terho. Aiheena kielipolitiikka – kuuntele alla olevasta linkistä.

http://areena.yle.fi/radio/1773912

6.2.2013
Länsi-Uudellamaalla asuvat Suomalaisuuden Liitto ry:n jäsenet HUOMIO!
Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen kokous on torstaina 28.2.2013 kello 19.00. Kokoonnumme kahvila TuuMassa, Aleksis Kiven tie 2,
02580  SIUNTIO (as.)
Lisätietoja: Vesa-Matti Louekoski, suolukki@gmail.com
Tervetuloa!

25.1.2013
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho on Tuomas Enbusken kanssa Suomi on ruotsalainen -ohjelman viimeisessä (osa 10) lähetyksessä. Nauhoituksen perusteella tulossa on provosoiva keskustelu. Muista katsoa!

14.1.2013
Turun kerho kokoontuu 19.1.2013 kello 13:00 alkaen. Paikkana Kahvila Kisälli, Vartiovuorenkatu 2, Turku, Käsityöläismuseo.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Kokousaiheita voi esittää etukäteen osoitteeseen:
posti@suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

*********
30.11.2012

Perinteinen valtakunnallinen itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuus Helsingin Tähtitorninmäellä torstaina 6.12.2012 kello 9. 

Ohjelmassa:
Lipunnosto ja lippulaulu (partiolippukunta NMKY:n Rastipartio)
Orkesteriesitys (Rautatien Soittajat Hyvinkää ry)

LIPPUPUHE, professori Aatos Lahtinen

Mieskuorolaulua (Viipurin Lauluveikot)
Maamme-laulu  (orkesteri, kuoro ja yleisö)

Tilaisuuden radioi Radio Suomi.

Itsenäisyyspäivän lipunnostoperinteen aloitti Suomalaisuuden Liitto vuonna 1957.

Tervetuloa!

***

30.11.2012
Liiton lausunto kahden kansalliskielen strategiselle työryhmälle:

Valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän kansalliskielistrategia

Suomalaisuuden Liitto jätti toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalon ja Liiton kieliasiamiehen Erkki Pihkalan toimesta lausuntonsa valtioneuvoston kanslian kielistrategiatyöryhmän (http://www.sampoterho.net/?p=1768#comments) luonnoksesta kansalliskielistrategiaksi keskiviikkona 7.11.2012. Kielistrategiatyöryhmän pääsihteeri Paulina Tallroth ilmoitti Liiton toimistonhoitajan Saila Savisen tiedustellessa asiaa 14.11.2012, että itse toimenpideohjelma ja visio ovat luottamuksellista tietoa. Näin ollen Liitto ei voi niitä julkaista, eikä aloittaa julkista ja avointa kansalaiskeskustelua asiasta. Suomalaisuuden Liitto ry totesi lausunnossaan kunnioittaen seuraavan:

1. Lausunnon lähtökohta

Kielistrategialuonnos on syntynyt yksipuolisesti, koska se seuraa Svenska Finlands Folktingin asettaman Ahtisaaren työryhmän esityksiä Suomen kansalliskielten, tässä tapauksessa tilaajan ja eturyhmän intressissä olevan ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa. Kyseessä on hätävarjelun liioittelu, sillä ruotsin kieli voi Suomessa hyvin, jos tilannetta verrataan vastaavien kokoisten kielivähemmistöjen asemaan Pohjoismaissa tai EU-maissa. Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei voi verrata aikaan, jolloin se maan ainoana virallisena ja koulutuskielenä oli ylivoimainen suomen kieleen nähden, kuten de facto vähemmistökielen (noin 5 %) ruotsin edustajat asiantilan usein näkevät. Tämän historiallisen perspektiivin ei siis tule vaikuttaa tilanteen arviointiin. Suomen ei tule rakentaa kansallista ja kansainvälistä tulevaisuuttaan vain osana pohjoiseurooppalaista yhteisöä, kuten luonnos edellyttää, vaan tämän rinnalla tulee ottaa huomioon etenkin EU-jäsenyyden ja globalisaation vaatimukset 2000-luvun kansalliskielistrategialle. Tässä mielessä nykytilanne ei ole tyydyttävä.

Kansalliskielistrategiassaon unohdettu täysin se vaara, jonka globalisaation ja verkottumisen kautta tapahtuva integroituminen aiheuttaa suomen kielen tulevaisuudelle pienenä kielenä. Englanti on jo nyt syrjäyttänyt suomen kielen internetin käytössä etenkin pelimaailmassa. Osin siitä on jopa tullut maan ”toinen” kieli.

2. Pohjoismainen integraatio ja suomen kieli

Suomen kielen asemaa on myös vahvistettava etenkin Ruotsissa valtioiden välisen kielellisen tasa-arvon ja vastavuoroisuuden pohjalta sekä saatava myös suomi viralliseksi kieleksi pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä hyväksyttävä myös englannin kielen käyttö.

EU-integraatio on luonut Suomen ja Ruotsin välille tiiviit yhteismarkkinat. Suomen virallinen kaksikielisyys hyödyttää täten liikaa ruotsalaisia yrityksiä ja henkilöitä verrattuna siihen, mitä Ruotsi vastaavasti tarjoaa suomenkielisille. EU:n markkinaintegraatioon kuuluva lakien yhtenäistäminen edellyttää myös kielilakien harmonisointia. Suomen ja Ruotsin tulee sopia tästä kahdenvälisesti (vrt. Euroopan Neuvoston vähemmistösopimuksen 18 artikla) ja kielistrategiassa tulee tätä suositella yksistään historiallisista syistä.

3. Kansalliskielten osaaminen

Liitto yhtyy toimikunnan näkemykseen siitä, että molempien kansalliskielten osaamisen – varsinkin kirjallinen osaaminen – on heikentynyt. Liitto katsoo, että poistamalla toisen kotimaisen kielen pakollisuus koulutuksen kaikilla tasoilla sekä käyttämällä näin vapautuvat tunnit äidinkielen, suomen tai ruotsin, vahvistettuun opiskeluun on omiaan ehkäisemään nuorten, etenkin poikien syrjäytymistä. On nurinkurista, että noin 10-15 % peruskoulun oppilaista osaa hädin tuskin muutaman sanan toista kansalliskieltä, useimmiten ruotsia. Puutteellinen äidinkielen osaaminen johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Kokonaisuudessaan kansalliskielistrategiaan sisältyvät ruotsin asemaan paneutuvat ehdotukset vaikuttavat ”veden kantamiselta kaivoon”. Ottaen huomioon sen, miten vähän ruotsia on opittu kouluissa peruskoulusta korkeakouluihin viime vuosikymmeninä vaikuttaa siltä, että ruotsin kielen opetuksen epäonnistuttua hallintoa yritetään palauttaa kaksikieliseksi. Vai, onko tarkoitus varata korkeimmat hallintovirat ns. kaksikielisille samaan tapaan kuin ne olivat ruotsinkielisten hallussa sata vuotta sitten?

Suomenkielisillä on huonoja historiallisia kokemuksia ruotsinkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten maahanmuuttajien kielellisestä erityisasemasta.

Toimenpidesuositusten osalta Liitto toteaa erikseen:

4. Mitä on kaksikielisyys?

Käsitteet ”kaksikielisyys ja kaksikielinen henkilö” tulisi määritellä ennen kuin perustetaan kaksikielisiä kouluja. 2000-luvun alun kielilakikomitea nimenomaan hylkäsi ”kaksikielisyyden”, koska se Suomen kielilain itseidentifikaation periaatteeseen nojautuvana johtaa helposti keinotteluun ja oikutteluun kielivaatimusten suhteen. Käytännössä ns.”kaksikieliset” ovat valitettavan usein puolikielisiä molemmilla kielillä. Olisiko syytä huomioida myös maahanmuuttajien kaksikielisyys?

Kansallisen termipankin luomien voi olla yleishankkeena liian vaikea johtuen eri ammattikielten runsaudesta. Sen sijaan tulisi edistää alakohtaisten termipankkien muodostamista samaan tapaan kuin tehdään esimerkiksi lääketieteessä ja joillakin teknisillä aloilla. Lisäksi tulee voimakkaasti

tukea eri alojen suomenkielisten perusoppikirjojen kustantamista, koska ruotsinkielisillä on tukemaan skandinaaviset oppikirjat entiseen tapaan.

Vaikka ruotsin kirjoittaminen on ylioppilaskirjoituksissa vähentynyt, niin sen kirjoittaneiden osaamistaso on tuntuvasti noussut lisäten näin ruotsinkielen todellista osaamista. Kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla ruotsin osaamisvelvollisuuden poistaminen lisäisi mahdollisuuksia kartuttaa Suomen kielivarantoa.

5. Kielikylvyt

Globalisaatiosta, etenkin kaupallisista, aiheutuvien tarpeiden tyydyttämiseksi tulee panostaa kielikylpy- ja kielisuihkumahdollisuuksiin muidenkin kuin de facto ruotsin kielen suhteen.

Maahanmuuttajien maan pääkielen suomen saati sitten ruotsin kielen osaaminen on tunnetusti heikkoa verrattuna kantaväestöön. Tämä on asiantila, jolta toimikunta on sulkenut silmänsä keskittyessään vain ruotsin kielen aseman parantamiseen yksinomaan suomenkielisten keskuudessa.

Niinpä sekä suomen että ruotsin opettamista maahanmuuttajille yleensä ja etenkin suomen opettamista riikinruotsalaisille tulee huomattavasti tehostaa jopa velvoituksena oppia molempia kieliä niin kauan kuin suomalaisilla velvollisuus oppia ruotsia. Näin, jotta toisen kotimaisen oppiminen ei olisi suomalaisten erityisrasite maahanmuuttajiin ja näiden työllistymiseen nähden. Suomenkielinen lapsihan ei saa minkäänlaista todistusta valmistumisestaan oppilaitoksesta ilman suoritettua ruotsin kurssia syrjäytyen näin työmarkkinoilta toisin kuin maahanmuuttajat. Suomeen on näin ollen kertynyt opiskelijajoukko, jotka ovat pakkoruotsia vailla valmiita ja siten epäpäteviä julkisiin virkoihin, joihin maahanmuuttajat pääsevät toista kotimaista osaamatta.

On siis pidettävä huoli, että kielilain vaatimusten mukaisesti julkisiin virkoihin valittavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, etenkin riikinruotsalaiset henkilöt osaavat suomea ja ruotsia samantasoisesti kuin vaaditaan suomen- ja ruotsinkielisiltä virallisesti kaksikielisten elinten tehtävissä, joita koskevat kielilain määräykset.

6. Uusia toimenpidesuosituksia   

Itsehallinnollinen Ahvenanmaa on saanut Euroopan Neuvostolta huomautuksen vähemmistönsä eli suomenkielisten huonosta kohtelusta. Tämä tulisi ottaa kielistrategiassa. Ruotsin vallan ajan historian opetusta voidaan lisätä opetukseen, jos samalla kerrotaan, miten ankeaa se oli suomenkielisille kielellisesti, kulttuurillisesti ja sotilaallisesti.

Kansalliskielten osaamistason seuranta on nykyisin vähintäänkin riittävä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii pikemminkin virkamieskunnan vähentämistä.

Luonnoksessa ei ole minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista.

7. Kielilain tarkistaminen

Suunnitteilla olevat kuntaliitokset aiheuttavat sen, että kielilain 5 § kielellisestä jaotuksesta on uusittava. Parhaiten se tapahtuu palaamalla 1950-luvulla voimassa olleisiin määräyksiin. Jo nyt kaksikielisissä kunnissa (esimerkiksi Kokkola ja Lohja) tai hallintoalueilla, joissa yksikin kunta on kaksikielinen ( esim. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Myrskylän takia) ei ole noudatettu kielilain opasteita (mm. teiden nimet tai ovikyltit) koskevia määräyksiä. Kielilain henki myös on, kuten eduskunnan oikeusasiamies on äskettäin todennut, että liitokset yli kielellisten hallintorajojen eivät ole suotavia. Suomenkielisiä kuntia ei siis tulisi liittää kaksikielisiin kuntiin, kuten on jo käynyt Turun, Lohjan ja Kokkolan kohdalla, mutta Keski-Pohjanmaata ei voitu liittää Pohjois-Pohjanmaan kanssa ja siten erottaa kaksikielisestä Pohjanmaasta.

Toimenpiteiden toteutusaikataulu, vuoden 2013 alusta lähtien, on epärealistinen. Näin, koska kansalliskielistrategia, toimenpideluonnos ja todelliset kieliolosuhteet eroavat liikaa toisistaan.

Helsingissä 2. marraskuuta 2012

Suomalaisuuden Liitto ry

Sampo  Terho
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
Euroopan Parlamentin jäsen

Pekka M. Sinisalo
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja
erityisavustaja

Jussi Niinistö
Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen
kansanedustaja, puolustusvaliokunnan

Erkki Pihkala
Suomalaisuuden Liiton kieliasiamies
professori emeritus

***

26.11.2012
LAKIALOITE

Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä

Eduskunnalle

Tämä lakialoite rakentuu perustuslain (731/1999) 17 §:n säännöksille ja pyrkii siihen, että sanotun perusoikeuspykälän kirjain ja henki tulisivat nykyistä paremmin toteutetuiksi. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.” Saman pykälän 2 momentin mukaan ”Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”

Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 § asettaa julkiselle vallalle eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteutumatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting –nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä sen ”sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista”.

Svenska Finlands folkting on perustamisestaan (1919) lähtien ollut suomenruotsalaisten kansalaispiirien poliittis-kielellinen edunvalvontajärjestö, jonka tarkoituksena on yhdistää kieliperusteinen edunvalvonta yli poliittisten puoluerajojen niin, ettei se jäisi yksin Ruotsalaisen kansanpuolueen (Svenska folkpartiet i Finland r.p.) tehtäväksi. Eduskunnan suuri suomenkielinen enemmistö on suhtautunut tähän toimintaan perinteisen myötämielisesti, mitä osoittaa se tukiluonteinen erityislainsäädäntö, jota kyseistä järjestöä varten on säädetty.

Nykyinen asiaa koskeva tukilaki on laki Svenska Finlands folkting –nimisestä järjestöstä (1331/2003). Sitä oli jo edeltänyt laki Svenska Finlands folkting –nimisen järjestön valtionavusta (902/1985). Nykyisen folktinget-lain 11 §:n 1 momentin mukaan ”Valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin.” Sanotut lain edellyttämät järjestön tehtävät ilmenevät folktinget-lain 1 §:stä: ”… tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi.”

Jotta edellä selostettu perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus tulisi aikaisempaa paremmin toteutetuksi, on perusteltua järjestää tehtävään sopivalle järjestölle myös suomenkielisellä puolella vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on suotu Svenska Finlands folkting –järjestölle. Suomenkielisessä kielellisessä, sivistyksellisessä ja yhteiskunnallisessa järjestökentässä tällainen merkittävä järjestö on Suomalaisuuden Liitto r.y.. Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin säädettäväksi laki Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä.

Suomalaisuuden Liitto r.y. (jäljempänä: Liitto)  on perustettu jo vuonna 1906, siis vielä aikaisemmin kuin Folktinget. Nykyään Liitto on juridiselta statukseltaan yhdistyslain (503/1989) mukainen rekisteröity yhdistys, kotipaikkanaan Helsinki. Liiton tarkoitus ilmenee sen sääntöjen 2 §:stä, joka kuuluu seuraavasti:

”Suomalaisuuden liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.  Liiton tehtävänä on

- vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta,

- lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa,

- edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä

- ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.”

Kerrotun tarkoituksena toteuttamiseksi Liitto sääntöjensä 3 §:n mukaan ”harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymyksen hoitamisessa sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samanlaisia tilaisuuksia.”

Suomalaisuuden Liitto r.y. on kesäkuun 12 päivänä 2012 pitämässään yhdistyksen kokouksessa yksimielisesti päättänyt, että Liitto ”osallistuu lakialoitteen valmisteluun (laki Suomalaisuuden Liitto ry nimisestä järjestöstä), jolla Liiton asema vahvistetaan sen suuntaiseksi kuin ruotsin kielen osalta on laissa Svenska Finlands Folkting- nimisestä järjestöstä (laki 1331/2003).” Nyt esillä olevan lakialoitteen valmistelussa onkin Liittoa kuultu, jolloin Liitto on ilmoittanut tukevansa lakihanketta.

Esillä oleva lakialoite on rakennettu mahdollisimman tarkoin seuraamaan edellä mainittua folktinget-lakia eli siis lakia Svenska Finlands folkting –nimisestä järjestöstä (1331/2003). Aivan täyteen yksi-yhteen-yhdenmukaisuuteen ei ole voitu päästä, koska Folktinget-järjestön historiallinen ja juridis-organisatorinen muotoutuminen on ollut hyvin omaleimaista ja eronnut Liiton kehityksestä kuluneen runsaan sadan vuoden aikana. Näin ollen tämän lakialoitteen mukaisessa laissa on vain seitsemän (7) pykälää, kun taas folktinget-laissa on tarvittu 13 pykälää.

Lakialoite merkitsisi laiksi tullessaan, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, jossa on vuosikymmenten aikana annettu joukko muitakin säädöksiä, joilla on tietyille yksityislähtöisille yhdistyksille annettu joitakin julkisoikeudellisiksi luonnehdittavia tehtäviä ja vastaavaa rahoitusta. Yhtenä esimerkkinä tällaisista voidaan Folktingetin ohella mainita Väestöliitto, jonka kolme perustajaa vuonna 1941 olivat Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto. Muina esimerkkeinä mainittakoon Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Lakiteknisesti lainsäätäjällä on kaksi valinnaista linjaa silloin, kun yhdistykselle halutaan säätää tietyssä määrin julkisoikeudellista funktiota. Nämä kaksi vaihtoehtoa ilmenevät seuraavasta esimerkistä, joka on sitaatti hallituksen esityksestä 172/206 valmisteltaessa Maanpuolustuskoulutus ry. nimisen yhdistyksen statuksen muutosta osana lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta:

”Lainsäädännöllisesti Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa on mahdollista lähestyä siten, että se säilytettäisiin oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle on tässä laissa annettu hoidettavaksi julkinen hallintotehtävä tai –tehtäviä. Lakiehdotukseen on valittu toinen vaihtoehto eli ehdotetaan muodostettavaksi siitä julkisoikeudellinen yhdistys.”

Nyt esillä olevassa lakialoitteessa on valittu ensimmäisenä mainittu vaihtoehto eli se, että Liitto säilytettäisiin luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle tässä laissa annetaan osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa. Tuo toiminta liittyisi suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, Suomen lipun kulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaan. Liitosta ei siten muodostettaisi julkisoikeudellista yhdistystä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisestä järjestöstä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Tehtävät

          Suomalaisuuden Liitto r.y. –nimisen järjestön, jäljempänä Liitto, tehtävänä on perustuslain (731/1999) 17 §:n 1 ja 2 momentin kansalliskielisäännösten hengessä edistää Suomen     suomenkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin edistämiseksi.

Liiton tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota asian käsittelyä tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa ja kunnallisessa hallinnossa koskeviin kielellisiin oikeuksiin.

Tehtäviensä hoitamiseksi Liitto tekee selvityksiä ja esityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

                                                                   2 §

                                         Oikeushenkilöllisyys ja kotipaikka

Liitto on oikeushenkilönä yhdistyslain (503/1989) tarkoittama rekisteröity yhdistys. Liiton kotipaikka on Helsinki.

                                                                     3 §

                                                         Toiminnan rahoitus

Valtion talousarviossa on varattava määräraha Liitolle tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Määrärahasta myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Liitto voi jäseniltään kantaa määräämäänsä jäsenmaksua siten kuin yhdistyslaissa säädetään.

                                                                    4 §

                                                                Säännöt

Liiton hallinnosta, henkilövalinnoista ja toiminnasta määrätään tarkemmin sen säännöissä yhdistyslain puitteissa.

                                                                     5 §

                                                                Toimisto

Päätösten valmistelua ja asioiden hoitamista varten Liitolla on toimisto.

Toimiston päällikkönä toimii Liiton hallituksen nimittämä toiminnanjohtaja. Toimistossa voi lisäksi olla tarvittava määrä muuta henkilöstöä.

                                                                     6 §

                                                   Yhdistyslain sovellettavuus

Niiltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, noudatetaan yhdistyslakia.

                                                                      7 §

                                                        Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 20**

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012

Juho Eerola /ps

Lähetekeskustelu:

115. TORSTAINA 22. MARRASKUUTA 2012 kello 16.00

11) Laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä
Lakialoite

Keskustelu

Juho Eerola /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liitolla on pitkä ja kunniakas historia. Monet tässäkin salissa menneinä vuosikymmeninä vaikuttaneet suurmiehet ovat olleet sen toiminnassa mukana. Koko 106-vuotisen historiansa ajan on Suomalaisuuden Liitto ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, riippumaton toimija. Liiton tehtävä lippu- ja nimivalistuksen antajana sekä kielellisen tasa-arvon ja oikeuksien puolustajana on ollut merkityksellistä.

Tämä lakialoite rakentuu perustuslain säännöksille ja pyrkii siihen, että sanotun perusoikeuspykälän kirjain ja henki tulisivat nykyistä paremmin toteutetuiksi. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saman pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 § asettaa julkiselle vallalle, eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteutumatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä sen sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Folktinget on vuodesta 1919 lähtien ollut ruotsinkielisten kansalaispiirien kielellinen edunvalvontakoneisto.

Nykyinen asiaa koskeva tukilaki on laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Nykyisen Folktinget-lain 11 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Sanotut lain edellyttämät järjestön tehtävät ilmenevät Folktinget-lain 1 §:stä: tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi.

Jotta tämä edellä selostettu perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus tulisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin toteutetuksi, on perusteltua järjestää tehtävään sopivalle järjestölle myös suomenkielisellä puolella vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema, kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on sallittu Svenska Finlands folktingetille. Suomenkielisessä kielellisessä, sivistyksellisessä ja yhteiskunnallisessa järjestökentässä tällainen merkittävä järjestö on Suomalaisuuden Liitto ry. Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin säädettäväksi laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liiton tehtävät ovat seuraavat: herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria; vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta; lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa; edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla; sekä lopuksi ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Kerrotun tarkoituksen toteuttamiseksi Liitto sääntöjensä 3 §:n mukaan harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymyksen hoitamisessa sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samankaltaisia tilaisuuksia.

Nyt tässä lähetekeskustelussa oleva lakialoite on rakennettu seuraamaan melko tarkasti edellä mainittua Folktinget-lakia. Aivan täyteen yhdenmukaisuuteen ei ole voitu päästä, koska Folktinget-järjestön historiallinen ja juridis-organisatorinen muotoutuminen on ollut hyvin omaleimaista ja eronnut Liiton kehityksestä kuluneen reilun sadan vuoden aikana. Tästä syystä tämän lakialoitteen mukaisessa laissa on ainoastaan seitsemän pykälää, kun taas Folktinget-laissa on peräti 13, tretton, pykälää.

Laiksi tullessaan aloite merkitsisi, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, jossa on vuosikymmenten aikana annettu joukko muitakin säädöksiä, joissa on tietyille yksityislähtöisille yhdistyksille annettu joitakin julkisoikeudellisiksi luonnehdittavia tehtäviä ja tätä vastaavaa rahoitusta. Yhtenä esimerkkinä tällaisista voidaan Folktingetin ohella mainita Väestöliitto, jonka kolme perustajaa vuonna 1941 olivat juuri Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto. Muina esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Lakiteknisesti lainsäätäjällä on kaksi vaihtoehtoista linjaa, jos yhdistykselle halutaan säätää tietyssä määrin julkisoikeudellista funktiota. Nämä kaksi vaihtoehtoa ilmenevät seuraavasta esimerkistä, joka on sitaatti hallituksen esityksestä valmisteltaessa Maanpuolustuskoulutus ry. -nimisen yhdistyksen statuksen muutosta osana lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta:

“Lainsäädännöllisesti Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa on mahdollista lähestyä siten, että se säilytettäisiin oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle on tässä laissa annettu hoidettavaksi julkinen hallintotehtävä tai -tehtäviä. Lakiehdotukseen on valittu toinen vaihtoehto eli ehdotetaan muodostettavaksi siitä julkisoikeudellinen yhdistys.”

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä olevassa lakialoitteessa on valittu ensimmäisenä mainittu vaihtoehto eli se, että Liitto säilytettäisiin luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle tässä laissa annetaan osaltaan hoidettavaksi muutamia julkisen hallintotehtävän luonteisia toimintoja. Tuo toiminta liittyisi suomenkielisen kulttuurin, suomen kielen, Suomen lipun, Suomen lipun kulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaan. Liitosta ei siis muodostettaisi julkisoikeudellista yhdistystä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä siten, kuten se on tähän aloitteeseeni kirjattu.

Edustaja Rajamäelle, joka nyt on jo poistunut salista mutta ehkä kuuntelee työhuoneessaan tätäkin keskustelua, todettakoon, että tämäkin aloite on perussuomalaisten eduskuntaryhmän, ei Suomalaisuuden Liiton eduskuntaryhmän tekemä aloite.

Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa edustaja Eerolan, minun ja yli 30 muun edustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa ehdotetaan, että Suomalaisuuden Liitto, joka yhdistyksenä on vanhempi kuin itsenäinen Suomi, säilyisi luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä mutta sille annettaisiin osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa, kuten suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, liputuskulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaa.

Se on perusteltua, sillä tätä työtä Suomalaisuuden Liitto on jo pitkään tehnyt. Liiton toimintaan on jo yli sadan vuoden ajan liittynyt tavoite herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton liepeiltä ovat alkunsa saaneet muiden muassa Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto. Liitto on myös kautta historiansa puolustanut suomalaisvähemmistöjen kielellisiä oikeuksia maamme ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa.

Suomalaisuuden Liitto on perustettu vuonna 1906. Se tukeutui toimintansa alusta alkaen fennomanian perinteeseen. Liitto on siis suomalaisuusliikkeen verso, jonka synnyn taustalla oli kansallisen herättäjämme J. V. Snellmanin ohjelma: kansa oli sivistettävä, sivistyneistö kansallistettava, ja sitä varten suomenkielisen väestön oli päästävä kaikissa kielellisissä suhteissa täydellisesti samanarvoiseksi ruotsinkielisten kanssa.

Suomalaisuuden Liitto on historiansa aikana aina painottanut olemustaan suomalaisuuden edistämisliikkeenä, ei ruotsin kielen, ruotsalaisuuden tai suomenruotsalaisuuden vastustamisliikkeenä, vaikka sellaiseksi sen vastustajat ovat sitä omista syistään yleensä mielellään nimittäneet ja nimittävät. Otan esimerkin: Suomalaisuuden Liitto ajaa tunnetusti pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi maamme suomenkielisissä kouluissa, ja tässä työssään sillä on mielipidetutkimusten mukaan Suomen kansan enemmistön kannatus, mutta se ei tarkoita sitä, että liitto olisi ruotsinkielisiä vastaan. He ovat yhtä hyviä suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaiset.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomalaisuuden Liitossa on tehty ja tehdään kielipolitiikkaa, on puoluepolitikointi liitossa alun alkaen ollut pannaan julistettu. Esimerkiksi liiton ensimmäiseen hallitukseen mahtuivat niin Juhani Aho, Yrjö Sirola, J. K. Paasikivi, Eero Erkko kuin Otto Wille Kuusinenkin. Tällä hetkellä Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana on europarlamentaarikko Sampo Terho, mutta mukana on muitakin kuin perussuomalaista väriä tunnustavia. Liiton toiminnassa on aina ollut mukana yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä.

Perustamisvuonnaan 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden Liitto oli johtavassa roolissa suuressa nimenmuuttoliikkeessä, jonka seurauksena sadattuhannet suomalaiset ottivat suomenkielisen sukunimen. Suomeen syntyi rikas omakielinen sukunimistö. Nimivalistus samoin kuin jo itsenäisyyden alkuvuosina alkanut suomalaisen lippukulttuurin vaaliminen ja kehittäminen kuuluvat edelleen liiton perustoimintaan. Tähtitorninmäen perinteinen itsenäisyyspäivän radioitu lipunnostotilaisuus on monelle tuttu. Se on katkeamaton perinne vuodesta 1957. Liitto on julkaissut kymmeniä liputus- ja nimioppaita, ja palvelua annetaan myös puhelimitse ja netin välityksellä.

Liiton toimistosta annetaan veloituksetta neuvoja yksityisille kansalaisille, yhteisöille ja viranomaisille pääasiassa puhelimitse mutta myös kirjeitse ja sähköpostitse. Lisäksi vastataan suomalaista perinnettä koskeviin kyselyihin. Myös viranomaiset ohjaavat kyselyitä edelleen Suomalaisuuden Liiton toimistoon, vaikka liitto ei saakaan neuvontatyöhönsä enää valtionapua. Se poistettiin vuonna 2003. Päätöksen teki muuan kokoomuslainen sisäministeri, mutta sanotaan, että hän teki päätöksensä hallituskumppani RKP:n vaatimuksesta. Mikä on totuus, sitä en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa tämä on epäkohta, jonka korjaamista vaatii terve kansallinen itsetunto ja oikeudenmukaisuus.

Lopuksi totean vielä, että edustaja Eerola, minä ja muut allekirjoittajat ehdotamme lakialoitteessa, että säädetään laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä vastaavaan tapaan kuin on olemassa laki ruotsalaisen Suomen kansankäräjät- eli Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Niin sanotun Folktinget-lain mukaan järjestön tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Samaisen lain mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille näiden tehtävin hoitamiseen.

Jotta perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus toteutuisi aikaisempaa paremmin, on perusteltua järjestää myös suomenkielisellä puolella tehtävään sopivalle järjestölle, siis Suomalaisuuden Liitolle, vastaavankaltainen lainsäädännöllisen asema. Tätä ajatusta muuten puitiin jo kieliturvakomitean mietinnössä vuonna 1971. Folktinget pääsi lakisääteisen valtionavun piiriin vuonna 1985. Nyt on Suomalaisuuden Liiton aika.

Arvoisa puhemies! Kansallishenkeä ja oikeudenmukaisuutta ajaa siis tämä edustaja Eerolan kannatettava lakialoite.

Olli Immonen /ps: Arvoisa herra puhemies! Tuon tässä omassa puheenvuorossani esille osittain samoja asioita, joita tässä edelliset edustajat ovat puhuneet. Kuten edustaja Eerola toi omassa puheenvuorossaan esille, Suomalaisuuden Liitolla todella on pitkä ja kunniakas historia takanaan. Liitto on perustettu vuonna 1906, ja sen riveissä ovat aikojen saatossa vaikuttaneet useat suomalaiset suurmiehet. Näistä voidaan mainita muun muassa Johannes Linnankoski sekä presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Suomalaisuuden Liitto on puoluepoliittisen sitoutumattomuutensa vuoksi ollut aina avoin kaikille suomalaisille. Toimijoita on yhdistänyt yhteinen pyrkimys edistää Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Liiton rooli onkin ollut merkittävä suomalaisuusaatteen edistäjänä ja sen ylläpitäjänä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomessa Svenska Finlands folkting -niminen järjestö nauttii lainsäädännöllisestä erioikeudesta. Järjestön tehtävänä on lain mukaan edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Lainsäädännössä myös velvoitetaan varaamaan valtion talousarviossa Folktingetille vuosittainen määräraha. Suomen nykyinen perustuslaki sanoo, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus ei kuitenkaan toteudu nykyisin yhteiskunnassamme kaikilta osin. Lainsäädännöstämme nimittäin puuttuu kokonaan Folktingetiä vastaava suomenkielinen järjestö, jolta löytyisi samanlainen lainsäädännöllinen asema. Tästä johtuen onkin perusteltua esittää, että lakiin lisättäisiin myös suomenkielinen järjestö, joka edistäisi Suomen suomenkielisen väestön oikeuksia ja toimisi tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä suomen kielen aseman edistämiseksi. Parhaiten tämän roolin pystyisi täyttämään Suomalaisuuden Liitto ry.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää tänä päivänä kansainvälisessä maailmassa. Saamme kansainvälisyydestä paljon hyvää, mutta valitettavasti joudumme hyötyjen lisäksi kohtaamaan myös kyseisen ilmiön aiheuttamat ongelmat. Suomalainen kulttuuri tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin kansakuntaamme yhdistävänä ja koossapitävänä voimana, jota on siksi syytä edistää ja vaalia. Yhtenäisenä kansana kestämme tulevaisuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haasteet huomattavasti paremmin. Siispä totean, että kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Reijo Tossavainen /ps: Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että kielellisen vähemmistön oikeudet turvataan. Näin meillä on tehtykin, sillä en tunne toista maata, jossa vajaan 5 prosentin kielelliset oikeudet on niin hyvin turvattu kuin meillä täällä Suomessa.

Hyvä ajatus on kuitenkin johtanut myös ylilyönteihin. Esimerkiksi ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet mutta suomenkielisistä vain noin kolmannes. Se on hyvin merkittävä epäkohta. Toinen esimerkkini on pakkoruotsi, joka koetaan tarpeettomaksi täysin yksikielisillä alueilla. Se on jopa haitaksi, koska pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemminkin.

Nyt käsittelyssä oleva lakialoite pyrkii lisäämään kielellistä tasa-arvoa, ja se on ihan hyvä tavoite. Siksi Suomalaisuuden Liitto ry pitäisi rinnastaa Svenska Finlands folkting -järjestöön ja näin turvata Suomalaisuuden Liitolle tasapuoliset toimintamahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Jussi Halla-aho /ps: Arvoisa herra puhemies! Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa, Ison-Britannian delegaatti sanoi, että Suomi on siitä eriskummallinen valtakunta, että siellä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet ja enemmistö sietää kohtelua, jota kaikki muut sivistyskansat pitäisivät kansallisena häpeänä. Nämä sanat ovat mitä ajankohtaisimmat myös tänään, 90 vuotta myöhemmin. Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista, usein suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella. Edustaja Eerolan aloite edistää kahden kansalliskielemme ja niihin liittyvien kieli-identiteettien tasa-arvoista asemaa, siksi kannatan sitä lämpimästi.

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen kieli ja kulttuuri ovat ainutlaatuisia. Suomalaisuuden Liitto vaalii näitä asioita. Edustaja Eerola perusteli lakialoitteensa erittäin kattavasti, joten kannatan hänen aloitettaan.

Keskustelu päättyi.

9.11.2012
Länsi-Uudenmaan Suomalaisuuden Liiton jäsenet järjestäytyivät

Joukko Länsi-Uudenmaan Suomalaisuuden Liiton jäseniä perusti Siuntiossa 25.9.2012 Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen. Paikalla perustamiskokouksessa oli myös liiton toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalo.

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomenkielistä kulttuuria Länsi-Uudenmaan alueella puolueisiin sitoutumattoman Suomalaisuuden Liiton hengen mukaisesti.

Todellisuus

Lukuisten eri kulttuurien todellisuus ja yhteiselo on ollut elävää todellisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa jo vuosisatojen ajan. Kutakin kulttuuria edustava ihminen samaistuu enemmän tai vähemmän omaan kulttuuriseen taustaansa. Suomen kieli murteineen, suomenkielinen kirjallisuus ja runous sekä suomalaiset tavat ovat meille suomalaisille edelleen todellisuutta, jotka yhdistävät meitä ainutlaatuisella tavalla. Yhteiskuntamme on joutunut yhä kiihtyvämpään tahtiin rakenteellisten ja toimintaympäristömme kansainvälistymisen asettamien haasteiden kohteeksi. Juurettomuuden ja vierauden tunne jopa oman maamme rajojen sisäpuolella ei ole tuntematonta.

Muutoksien ja haasteiden luomat paineet laittavat pakostakin oman kulttuurisen identiteettimme koetuksiin, missä meistä kuoriutuu esille sisäinen todellisuus. Enemmän ja vähemmän tietoisesti me suomalaisetkin joudumme pohtimaan sitä, kuinka vahvoista rakennusaineista yksilökohtainen suomalainen identiteettimme on rakennettu.

Identiteetti

Suomen kieli on osa suomalaista identiteettiä. Äidinkielemme kulkee yhtenä merkittävimpänä osana persoonallisuuttamme, käsityksiämme ja ihmisarvoamme läpi elämän. Siksi se on myös väylä, jonka kautta ihmisyyttämme voidaan loukata hyvin syvästi. Puolustusministeri Carl Haglundin kunnallisvaalien 2012 alla Kristiinankaupungin ruotsinkielisiksi olettamille äänioikeutetuille lähettämässä kirjeessä käytettiin käsitettä ”jotkut voimat”. Tällä käsitteellä Haglund viittasi ”voimiin”, jotka pyrkivät muuttamaan Kristiinankaupunkia suomenkieliseksi. On surullista, kuinka vielä 2010-luvullakin meidän suomenkielisyytemme on ”joidenkin muiden voimien” vihapoliittisena astalona.

Suomenkielisten loukkaaminen 

Me Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistyksen jäsenet toteamme, että alueemme kaksikielisissä kunnissa on elävää todellisuutta, että ”jotkut muut voimat” pyrkivät loukkaamaan suomenkielisten identiteettiä, ihmisarvoa ja lakisääteisiä kielellisiä perusoikeuksia.

Yhdistyksemme eräänä pyrkimyksenä on rohkaista kaksikielisten kuntien suomenkielisiä asukkaita vaatimaan jokaisen kuntalaisen kielellisiä oikeuksia koskevien lakien noudattamista tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Suomenkielisten kielellisiin perusoikeuksiin kaksikielisissä kunnissa kohdistuvat loukkaukset ovat yhtälailla tuomittavia. Niitä ei saa eikä tule hyväksyä!

Yhdistyksemme kotisivut: www.suolukki.net

Vesa-Matti Louekoski, pj, Suomalaisuuden Liiton Länsi-Uudenmaan yhdistys

Lähetekeskustelu:

6.11. JÄSENILLE
Kokouskutsu oli Suomen Mieli -lehdessä n:o 3/2012, mutta tässä vielä muistutukseksi.

10.10.
Suomalaisuuden Liitto ry:n Turun kerho kokoontuu 13.10.2012 kello 13:00 alkaen.
Paikkana Museokahvila – Wanha Puoti Läntinen Pitkäkatu 27, 20100 TURKU.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Suomalaisuuden Liiton jäsenet.

Kokousaiheita voi esittää etukäteen osoitteeseen:
posti@suomalaisuudenliitto-turunkerho.fi

Lisätietoja Jari Helispuro 050-339 2643

Tervetuloa!

3.10.2012   Kieliriita syvenee

Kataisen hallitukselle ominainen kielipolitiikka sai jatkoa, kun 28.6. hallituksen asetuksella päätettiin aikaistaa pakkoruotsia yhdellä vuodella. Syyslukukaudesta 2016 alkaen jo kuudesluokkalaiset siis aloittavat pakolliset ruotsin opinnot. Päätöstä ajoivat RKP ja Folktinget, joka julkaisi viime vuonna 25:en vaatimuksen listan, joihin tämä päätös sisältyi.

Pakkoruotsin aikaistamispäätökselle ei ole opetuksellisia perusteita, muun muassa kieltenopettajat arvelevat kielitaidon ratkaisun myötä vain heikkenevän. Tällä päätöksellä ruotsin opetusta ei nimittäin lisätä, vaan sen oppimäärä vain levitetään entistä useammalle vuodelle. Tuntien lisäämistä aletaan epäilemättä vaatia seuraavaksi.

Ruotsin kieli on jatkuvasti ollut oppilaille tehdyissä kyselyissä inhotuimpien aineiden joukossa. Halu altistaa yhä nuoremmat koululaiset pakolliselle ruotsille perustuu siihen, että nuorempien ei arvella vielä osaavan suhtautua kriittisesti siihen mitä heille opetetaan. Itse kylläkin pidän selvänä, että normaalijärkinen 12-vuotias ymmärtää jo aivan kirkkaasti, ettei pakkoruotsille ole järjellisiä perusteita. Asia ei nimittäin ole järin monimutkainen.

Pakkoruotsin aikaistaminen on jälleen uusi virheliike, joka todennäköisesti vain kasvattaa ruotsin kieltä kohtaan tunnettua tarpeetonta vastenmielisyyttä, johon RKP:n kielipolitiikka on keskeisin syy. Ilman koko ihmiselämän läpileikkaavaa pakkokoneistoa (kouluruotsi, lukioruotsi, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kielikokeet, virkamiesten kielivaatimukset) kenelläkään tuskin olisi pahaa sanottavaa ruotsin kielestä itsestään. Mutta ennen kuin tämä sortavaksi koettu järjestelmä puretaan, ihmiset käyvät yhä ärtyneemmiksi – ja hyvästä syystä!

On vaikea käsittää, mihin pakkoon perustuva kielipolitiikkamme oikeasti tähtää. Sen ymmärtää jokainen, etteivät likimainkaan kaikki ruotsia elämässään tarvitse. Noin 2/3 suomalaisista asuu yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia ei puhuta nimeksikään. Eivätkä kaksikielisissäkään kunnissa kasvavat nuoret tavallisessa arjessaan ruotsia tarvitse – paljolti koska RKP vaatii edelleen ruotsinkielisten nuorten eristämistä omiin kouluihinsa.

Itse olen kasvanut kaksikielisellä Kirkkonummella mutta ensi kertaa elämässäni minua on pyydetty puhumaan ruotsia vasta kun tulin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi, jonka jälkeen ruotsinkielinen media on usein pyytänyt haastatteluja. Valitettavasti en vain osaa niitä kaikista pakko-opinnoista huolimatta antaa yhtään sen paremmin kuin pakkoruotsia puolustava pääministerimmekään. Emmekä suinkaan pääministerin kanssa ole ainoat; valtaosa etenkin miespuolisista oppilaista saa ruotsista surkeat arvosanat.

Mikään pakottamisen määrä ei voi pysäyttää maailmaa muuttumasta. Kuinka tahansa lujasti hallitus haluaakin menneisyyteen takertua, lopulta se luiskahtaa käsistä. Ruotsi ei enää ole porttimme länteen, vaan Suomi on itsekin aivan yhtä kiinteä osa kansainvälistynyttä maailmaa. Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme.  Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta ruotsinkielisenä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.

Se 69 % suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.

Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?

Sampo Terho

***

TAA 460/2012 vp – Vesa-Matti Saarakkala / ps

Suomessa liputtamista koskeva ohjeistus kuuluu sisäasiainministeriön vastuualueeseen. Käytännössä kuitenkin lippuvalistustyöstä ja yleensä suomalaisesta liputus- ja nimikulttuurista vastaa pitkälti Suomalaisuuden Liitto ry. Liitto ei saa toimintaansa valtionapua, vaikka sen toimistosta vastataan vuosittain veloituksetta satoihin eri viranomaisilta (mm. ulkoasiainministeriön protokollaosasto, suurlähetystöt, puolustusvoimat ym.), yksityisiltä kansalaisilta ja yhteisöiltä saapuneisiin nimi- ja liputustiedusteluihin. Yksistään vuonna 2011 puheluja tuli 1 248. Kysymyksiin on valmius vastata sekä suomeksi että ruotsiksi.

Suomalaisuuden Liitto julkaisee liputusoppaita, ylläpitää kotisivuillaan Internetissä liputustietoutta ja järjestää joka itsenäisyyspäivä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä. Tämän lisäksi liiton vuonna 1994 julkaisema sukunimiopas on osittain vanhentunut ja kaipaa päivittämistä. Vuodesta 1926 saakka on Suomalaisuuden Liitto ollut keskeinen tekijä liputuskäytäntöjemme vakiinnuttamisessa. Koska kyse on kansallisesti merkittävästä toiminnasta, on yhteiskunnan perusteltua tukea 106-vuotiaan Suomalaisuuden Liitto ry:n tekemää nimi- ja lippuvalistustyötä.

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 29.80.50 lisäyksenä 50 000 euroa Suomalaisuuden Liitto ry:n nimi- ja lippuvalistustyön tukemiseen.

Liitto on 8.8. lähettänyt Olympiakomitealle alla olevan kirjeen:

Arvoisa Olympiakomitea!

Suomalaisuuden Liitto ry onnittelee hopeamitalisti Tuuli Petäjää sekä Suomen Olympiakomiteaa ensimmäisestä mitalistamme Lontoon olympiakisoista.

106-vuotiaan Suomalaisuuden Liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaista kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

Lippuvalistustyö on perinteinen jo vuodesta 1926 aloitettu toiminta, ja se on edelleen keskeinen osa työtämme. Tämän johdosta useat kansalaiset sekä lehdistö on ottanut tänään 8. päivä elokuuta yhteyttä Liittoomme koskien suorassa TV-lähetyksessä nähtyä Suomen lipun epäkorrektia käsittelyä.

Saamamme yhteydenotot ovat käsitelleet seuraavia huomioita:

-hopeamitalistin joukkuetoverit ja huoltajat heiluttivat rannalla Suomen lippua, johon oli lippulain 6§  vastaisesti piirrelty kuvioita yms.

-hopeamitalistin valmentaja ei kohdellut Suomen lippua kunnioittavasti pitäessään sitä suussaan.

-Suomen lippu kiinnitettiin maalintulon jälkeen hopeamitalistin purjeeseen  väärinpäin.

Suomalaisuuden Liitto kysyy, voisiko Olympiakomitea ohjeistaa olympiaurheilijoitamme Suomen lipun kunnioittavasta ja asiallisesta käytöstä annettujen lakien ja asetusten mukaisesti.

Yhteistyöterveisin!

Helsingissä 8. elokuuta 2012

Suomalaisuuden Liitto ry

Pekka Sinisalo
varapuheenjohtaja
040-567 3945

Suomalaisuuden Liiton laatima selvitys kuntauudistuksen kielivaikutuksista on valmistunut. Selvityksestä ilmenee, että kuntauudistus muuttaisi kaksikieliseksi alueeksi yli kaksinkertaisen määrän kuntia nykyiseen nähden.

Kuntauudistuksen keskeinen tavoite säästöjen saavuttamisesta vaarantuu monissa tulevissa suurkunnissa nykyisen kielilainsäädännön takia, joka tekee kunnasta virallisesti kaksikielisen jos vähemmistökielen puhujia on 8 % tai vähintään 3000 henkeä.

Mikäli kuntien määrää vähennetään ja kokoa kasvatetaan työryhmän esittämällä tavalla, ehdottaa Suomalaisuuden Liitto, että uudeksi kuntien kaksikieliseksi muuttumisen rajaksi asetetaan 12 % kielivähemmistö, tai vähintään 12 000 asukasta. Myös muita tarkastuksia lainsäädäntöön tarvitaan.

“Kuntauudistuksen kielivaikutukset vaativat tarkkaa harkintaa ja yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia”, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sampo Terho.

“Nykylainsäädännöllä kuntauudistus muuttaisi esimerkiksi suomenkielisen Toholammen kunnan kaksikieliseksi, vaikka kunnan alueella on vain yksi ruotsinkielinen asukas. Tämä tuskin on sitä elävää kaksikielisyyttä, jota palvelujen tarjoamiseen velvoittavan lainsäädännön on tarkoitus suojella. Kuntauudistusta on täydennettävä myös kielilainsäädännön uudistuksella”, toteaa Terho.

Lisätietoja antaa:

Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, p. 044 2222 678

LUE SELVITYS TÄSTÄ

7.3.2012