YHDISTYSAJANKOHTAISTAMYYNNISSÄLIPPUVALISTUSKIELIPOLITIIKKAHEIMOTYÖHISTORIAALINKITVIERASKIRJAIin english



Suomalaisuuden Liitto ry:n kannanotto tuntijakotyöryhmälle nuorisomme perusopetuksen kehittämisestä.

 

Puheenjohtaja on tänään myös julkaissut Uudessa Suomessa vastaavan sisältöisen tekstin, jota voi myös kommentoida osoitteessa:
http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/29/tuntijakotyoryhmalla-suuri-vastuu/
 

Hyvä tuntijakotyöryhmä!

Suomalaisuuden Liitto seuraa mielenkiinnolla tärkeää työtänne ja antaa seuraavassa omankannanottonsa nuorisomme perusopetuksen kehittämisestä.

Liitto kannattaa lämpimästi suunnittelemaanne taideaineiden lisäämistä opetuksessa. Koko isänmaamme tuleva kulttuurielämä perustuu paljolti koulussa annettavaan opetukseen, joka edistää niin taiteellisen lahjakkuuden syntymistä ja varhaista havaitsemista, kuin kulttuurista kiinnostuneen yleisön kasvamista.

Toinen keskeinen lisättävä oppiaine olisi liikunta, joka virkistää muuta opiskelua, kohottaa koko elämänlaatua, ja pitkällä aikavälillä voisi olla merkittäväksi eduksi myös kansanterveydelle ja maanpuolustukselle.

Suomalaisuuden Liitto kannattaa myös luopumista ruotsin kielen pakollisesta opetuksesta – kuten kannattaa lukuisien gallupien mukaan Suomen kansan selvä enemmistö. Esitämme alla perustelumme.

 

Nykymaailmassa EU on Pohjoismaiden sijaan keskeisin kansainvälinen kytköksemme. Jokaisen nuoren on itsestään selvästi opittava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai Itä-Suomessa venäjää. Nuorille on usein vaikeaa oppia monia kieliä samanaikaisesti, joten pakollinen ruotsin opetus vie heiltä kohtuuttomasti resursseja ja yksipuolistaa nuorisomme kielitaitoa.

Näin ollen pakollinen ruotsin opiskelu vahingoittaa nuorten urasuunnitelmia ja koko kansainvälistä kilpailukykyämme. Suomalaisten kielitaito kaipaisi monipuolisuutta, mutta kielten opetusta tuskin voidaan enää lisätä, koska nuoret opiskelevat pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Ei yksinkertaisesti ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta kansainvälisesti pientä kieltä (suomi ja ruotsi), joita kukaan muu Euroopassa ei puhu – nykyinen vanhentunut kielipolitiikka on kuin eristäytymiseen tähtäävää.

Kannattaa myös huomioida, että kaiken pakottamisen jälkeenkin erityisesti miespuolisten opiskelijoiden oppimistulokset ovat ruotsin kielessä olleet hyvin heikkoja, joten ruotsin opiskeluun uhratut suuret voimavarat valuvat jo nyt todellisuudessa paljolti hukkaan. Ilman motivaatiota ei synny osaamista, ei käskemälläkään.

Luopumalla pakollisesta ruotsin opiskelusta vapautamme aikaresursseja taideaineille ja muille kielille. Samalla voimme lisätä opetuksen joustavuutta ja vapaaehtoisuutta, parannamme niin opiskelijoiden kuin opettajien motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.

 

Hyvä tuntijakotyöryhmä! Olemme tietenkin tietoisia, että työryhmän tehtävä on vaikea, ja erityisesti pakollisen ruotsin opetuksen suhteen on voimakasta lobbausta myös säilyttämisen puolesta. Jos työryhmä lopulta päättäisi yleisen mielipiteen ja oikeustajun vastaisesti säilyttää pakkoruotsin, tulisi tälle kyetä esittämään erinomaiset perustelut, jottei syntyisi epätoivottavaa mielikuvaa lobbareiden vaikutusvallasta kansanvallan yli.

Koska työryhmä tietenkin haluaa antaa hyvän kuvan arvostelukyvystään, perusteluissa kannattaa välttää tavanomaiset sudenkuopat, kuten:

  • hyvä tapa oppia muita kieliä on lukea ensin ruotsia à varmasti vielä parempi tapa oppia mitä tahansa tarvitsemaansa kieltä on lukea sitä itseään
  • historialliset syyt à historia on tärkeää mutta kuuluu historiantunneille, kieliopetus ei voi tähdätä menneisyyteen vaan tulevaisuuteen
  • ruotsin kieli on sivistävää à ehkäpä, mutta vainko ruotsin kieli, eikö minkään muun kielen opiskelu tuota nuorelle vastaavaa sivistymistä
  • pohjoismainen identiteettimme vaatii ruotsin opiskelua à 2000-luvun yksilölähtöiseen moraalikäsitykseen kuuluu, ettei kukaan voi määrätä toisen ihmisen identiteetistä, vaan jokainen saa rakentaa identiteettinsä oman kutsumuksensa pohjalta

Tämän tiiviin kannanottomme myötä toivotamme teille menestystä ja rohkeutta päätöksiinne, jotka vaikuttavat keskeisesti maamme tulevaan menestykseen.

 

8.1.2010

Suomalaisuuden Liitto

 

Sampo Terho                                                               Pekka M. Sinisalo

puheenjohtaja                                                               varapuheenjohtaja

****************************************************************************************
 
Viimeisin lehtemme (3-4/2009) on luettavissa kohdasta Suomen Mieli -jäsenlehti.
 
******************************************************************************************
Haluatko tiedotteita Suomalaisuuden Liitolta?
 
Liity Sähkökanteleen tilaajaksi, kun haluat suomalaisuustyöhön liittyviä ajankohtaisia uutisia ja kannanottoja.
Sähköiseen postituslistaan kuuluminen on maksutonta eikä edellytä Suomalaisuuden Liiton jäsenyyttä.
 
Lähetä nimesi ja Sähköpostiosoitteesi osoitteeseen: suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi
Listalta voit erota lähettämällä ilmoituksen ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen.
 
             * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
 

Suomalaisuuden Liitto ry:llä on sääntöjensä mukaan oikeus ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia.

 

Suomalaisuuden liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden liiton tarkoituksena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.

 

Liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja sukunimikulttuurista sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samanlaisia tilaisuuksia.

Toimintamme tukemiseen emme saa valtionapua!

Lisätietoja:               Suomalaisuuden Liitto ry

                                          Aurorankatu 7 A 1

                                           00100  Helsinki

                                          Puh. 09-442 824

                            suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi